Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta

Kuva: Kirjailija Raija Oranen vieraili Launeen kirjastossa


Vietämme juuri suomalaisen kaunokirjallisuuden isän Aleksis Kiven syntymäpäivää. Kiven Seitsemän veljeksen julkaisun jälkeen lukijat ovat saaneet luettavakseen niin naisten kuin miesten kirjoittamia, proosa-, runo- ja tietokirjoja suomeksi. Kirjastot ovat ansiokkaasti tukeneet kansalaisten lukuharrastuksia. Ne ovat kutsuneet myös kirjailijoita asiakkaidensa kuultaviksi. Lokakuun aloitti Launeen kirjasto kutsumalla monen tuhannen lukijan suosikkikirjailija Raija Orasen kertomaan omien teostensa synnystä.

Hyrynsalmelta kotoisin oleva Raija Oranen on Tampereen yliopiston Tiedotusopinlaitoksen toimittajatutkinnon suorittaneita 1970-luvulla. Nuori yhteiskuntatieteiden maisteri oli opiskelun jälkeen muutaman vuoden äärivasemmistolaisen Tiedonantaja-lehden toimittajana. Tämä sosialismi-tartunta kuului silloisten TAY:n tiedotusopin opiskelijoille. Silloiset työikäiset ja nuoruuttaan eläneet lukijat muistavat varmasti 1960-80 luvulta maamme oikeiston ja vasemmiston kiivaat sanalliset, kulttuuripersoonoitten taistelut, joista osansa sai myös nuori toimittaja Raija Oranen. Hän kertoi kokeneensa siinä määrin toimituksessa aatteellista, henkilöönsä suunnattua painostusta marxilais-leninismiin syvästi vihkiytyneiltä, että sanoutui irti lehden toimituksesta. Tästä ajasta hän julkaisi 2004 romaanin Kohtauspaikkana Marinad.

Teoksia kirjailija on julkaissut ainakin pyöreät sata yksitellen lukien. Lasten kirjoista ensimmäiset olivat Möttös-seikkailut 1977, kun omat pojat olivat pieniä. Ensimmäinen Raija Orasen aikuisille tarkoitettu teos  Nainen joka söi junassa appelsiinin, ilmestyi samaan aikaan kuin lasten kirjat. Kirjailijan nykyinen kustantaja on Kustannusosakeyhtiö Otava, ja viimeiset Oraselta valmistuneet teokset ovat Manu, presidentti Mauno Koiviston elämästä kertova romaani sekä komediaksi luonnehdittu naisista kertova Selvä peli sekä TV-sarjana hyvin menestynyt, myös kirjana ilmestynyt Puhtaat valkoiset lakanat on saanut kirjana jatkoa Takaisin Onnelaan – teoksena.

Kirjailija on tehnyt käsikirjoituksen myös suosittuun TV-sarjaan Ruusujen aika. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja ohjannut elokuvia, kuten Rikos aamulla (1988). Orasen tuotannon monipuolisuudesta johtuen oli haastattelijalle yllätys, että kainuulaistyttö oli ensimmäisen kerran Kajaanin teatterissa ylioppilaana, ja sai siitä ehkä kipinän ja suoritti tiedotusopin aineyhdistelmässä myös dramaturgian opinnot.

Haastateltava kertoi kuulijoille, että hän tarjosi useita TV- ja muita käsikirjoituksia Yleisradion kulttuuripäälliköille, mutta kuuli ns. sivusta, että hän on menestyvä, hyvätuloinen kirjailija, eikä hänelle annettu uusia töitä. Orasen perhettä koetteli samaan aikaan monenlaiset taloudellisen huolet, aviopuolison matkailualan yrityksen konkurssi, hometalo ja asuntovelat. Lukijat ovat olleet kiitollisia, että aviopari Jyrki ja Raija ovat kaikesta yhteisvoimin selvinneet ja luottaneet toisiinsa kaikki avioliiton 40 vuotta. Olemme voineet lukea kirjailijan ahkeruuden tulokset.

– Tarinassa pitää olla selkeälinjainen draama ja sen kieli ja kerronta kantaa on Orasen tiukka näkemys teosten sisällöstä. Silloin lukija viehättyy päähenkilöihin ja jaksaa lukea satoja sivuja käsittävän teoksen jopa ahmimalla.

Tämä idea on kirjailijan romaanisarjoissa kuten viimeisimmissä maamme päämiehistä kertovissa, kuvitteellisissa, mutta aikaan sidotuissa teoksissa. Manu-teokseen kirjailija on saanut omakohtaisia kertomuksia presidentin läheisiltä Tellervo ja Assi Koivistolta. Kirjailija korostaa kuulijoille, että hän ei ole historiatutkija eikä käy arkistoissa tutkimassa alkuperäisiä asiakirjoja, vaan lukee julkaistuja tutkimuksia.

Marsalkka Carl Gustaf Mannerheimista Raija Oranen on erityisen viehättynyt. Tämän nuoruudesta Venäjällä kirjoitettu Metsästäjän sydän kertoo tsaarin upseerin tutkimusmatkoista Itä-Siperiassa. Täysin fiktiivinen, Portugaliin sijoitettu , Marsalkan ruusu-romanissa kirjailija kuvittelee vanhan valtion päämiehen pakenevan mahdollista Neuvostoliiton vaatimaa sotasyyllisyysoikeuden käyntiä. Mukana on myös kuviteltu rakkaustarina nuoren vauraan suvun tyttären kanssa. Kirjailija kertoi, että Mannerheim puhui hänen korvaansa koko sen ajan, kun hän suunnitteli kirjaa sekä kirjoittaessa. Se oli kirjan kirjoittajalla uusi, outo kokemus. Romaaniensa upseerihahmoissa on paljon Jyrki Orasen isoisää, kenraali Woldemar Hägglundin persoona.

Valtion päämies– sarjassa on J.K Paasikiveä kuvaava Hirmuinen mies, Urho Kekkonen on päähenkilönä kahdessa teoksessa. Ensi vuonna ilmestyy Risto Rytistä romaani, jota kirjailija parhaillaan valmistelee. Itseäni lukijana minua on viehättynyt Suomen poliittisia vuosia kuvaava neliosainen Maan aamu-sarja. Myös maamme historian naiset ovat saaneet omat teoksensa kuten Aino Ackte, Aurora Karamzin ja Fanny Sinebrychoff (Grahn).
Kaikista kirjailija Raija Orasen teoksista on luettavissa yhteiskunnallinen, jopa sosiaalis-taloudellinen pohjavire, vaikka niistä suurin osa on puettu ehkä romanttisiin juonen kuvioihin.

Marja-Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO