Renkomäen sorakuoppa on aiheuttanut jonkin verran eripuraa Renkomäen asuinalueella jo 60-luvulta asti, jolloin soranotto nykyisellä sorakuopalla alkoi. Alueella tehdyn asukaskyselyn perusteella n. 50 % vastaajista kokee hankkeen vaikutuksen alueen melutasoon erittäin negatiivisena ja n. 40 % negatiivisena. Tosin kyselyn otanta oli vain parisataa taloutta eli noin 10% koko Renkomäen talousmäärästä.
Melutaso ei ole ainoa ongelma, sillä nyt esiin on noussut uusi epäily soranoton vaikutuksista alueen lähellä oleviin taloihin. Peräti seitsemästä Renkokadun talosta on löytynyt vakavia vaurioita, joita asiantuntijat ovat käyneet tutkimassa. Asukkaat syyttävät vaurioista sorakuopan työmaata.
– Talon ulkoseinän tiilivuoraus on murtunut Tarolankadulle olevalta puolelta ikkunan alta sokkeliin asti noin 2-3mm verran, samanaikaisesti pesuhuoneen lattialaatta on jännittynyt niin että lattialinkkeri on irronnut keskeltä lattiaa laasteineen lattiapohjasta ja noussut ylöspäin noin 1 sentin verran noin neliön alueelta. Vakuutusyhtiöstä paikalla kävi vahinkovakuutustarkastaja joka totesi, ettei kyseinen vaurio johdu vesivahingosta eikä näytä siltä että se olisi roudan aiheuttamakaan kertoo yksi Renkokadun asukkaista, joka on jo viemässä asiaa eteenpäin. Vahinkoilmoitus Rudukselle on lähetetty tammikuussa.
Lahden kaupungin rakennustarkastajan mielestä kyseessä ei ole routavaurio tai talon rakenteista johtuva kyseisen tyyppinen vaurio, joka on ilmestynyt vasta nyt. Sen sijaan hän oli sitä mieltä, että kyseiset vauriot olisivat ilmaantuneet jo huomattavasti aikaisemmin jo talon rakentamisen jälkeen 1986.
Renkomäessä soranotto saattaa päättyä jo kesällä 2017, jolloin nykyinen maa-aineslupa umpeutuu. Soranottajat eli Lahden kaupunki ja Rudus Oy haluaisivat kuitenkin laajentaa nykyistä ottoaluetta, jolloin hyödynnettävän soran määrä kasvaisi. Rudus ja Lahden Kaupunki ovat yhdessä tehneet soranoton ympäristövaikutusten arvioinnin viimeksi vuonna 2013. Finnrock Consulting kävi yhdessä Renkokadun talossa suorittamassa vauriokatselmuksen. Siinä päädyttiin seuraavanlaiseen johtopäätökseen:
”Työmaalla ei suoriteta toimenpiteitä jotka aiheuttaisivat ympäristön maaperään laajalti leviävää tärinää, joka vaurioittasi talojen rakenteita. Työmaan ja esitettyjen vaurioiden välillä ei ole syy-yhteyttä. Asiassa ei työmaan osalta ole aihetta jatkotoimenpiteisiin.”
Renkokadulla ei selvityksen tuloksia ihan helposti niellä. Kuinka talojen vauriot ovat sitten voineet syntyä? Ohiajavista rekoistako?
– Tarolankadun etelänpuoleinen maaperä omakotialueella on pääosin savea jossa on hiekkataskuja. ELY -keskus Tuomo Korhosen mukaan maa-aines on helpommin liikkuvaa ja tärinän siirtokyvylle alttiimpaa kun siinä on savipitoista maata, jossa on hiekkataskuja mutta pääosin savea. Tiedetään, että sorakuopalla suoritetaan murskausta ja kiviainesten seulontaa ja toisinaan irtokivien iskuvasarointia ja nähtävästi se aiheuttaa tärinää. Se tarina, että tärinät aiheutuisivat ohimenevistä rekoista ei pidä paikkaansa. Eivät rekat saa laseja tärisemään kaapeissa ja ikkunoita helisemään. Kyllä perussyy löytyy sorakuopan työmaalta uskotaan Renkokadulla.
Rudus ei usko soranoton olevan syynä vaurioihin
Ruduksella ollaan tietoisia Renkokadulta tulleesta vahinkoilmoituksesta.
– Ilmoituksia toiminnan vaikutuksista tulee erittäin harvoin. Soranjalostustoiminta aiheuttaa jonkin verran ääntä ja silloin tällöin pölyämistä. Vuosien aikana alueella on ollut hyvä keskusteluyhteys alueen asukkaiden ja varsinkin Renkomäen omakotiyhdistyksen kanssa. Kanssakäyminen asukkaiden kanssa on ollut luontevaa, avointa ja asiallista kertoo Ruduksen Itä-Suomen aluejohtaja Kimmo Rantanen
Rantanen on hämmästynyt Renkokadulta kantautuneista epäilyistä:
– Meillä ei ole käsitystä talovaurioiden syystä. Mielestämme toiminnastamme ei synny sellaista vaikutusta, joka aiheuttaisi kyseisenlaisia vaurioita. Tutkitutimme vauriot asiantuntijalla ja hänen näkemyksensä tuki meidän omaa näkemystämme siitä, ettei toiminta aiheuta sellaisia tärinöitä, jonka vuoksi taloihin syntyisi vaurioita. Esimerkiksi lumien putoaminen katolta aiheuttaa isomman tärinäpiikin mittauksiin kuin kivien murskaus, jota meillä tehdään todella harvoin.
Toiminta on luvanvaraista ja valvonta on säännöllistä ja dokumentoitua. Myöskään valvovalla viranomaisella ei ole ollut mitään huomautettavaa toiminnastamme. Alueen maaperää on tutkittu useasti ja sen on todettu olevan soraa ja kalliota. Tutkimusten mukaan savea ei soranottoalueella ole. Aluetta ei ole kaivettu myöskään liian syvälle kertoo Rantanen
Miten yrityksessä suhtaudutaan mahdollisiin vahinkoilmoituksiin jatkossa ja kuinka kiusallista tälläinen vaurioepäily on, varsinkin kun toimintalupa on katkolla vuonna 2017?
– Renkomäen sora-alueen kehittämiseksi on tehty paljon töitä. Kyseessä on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä kiviainesvaranto. Alueella on arviolta 20 miljoonan euron arvosta kaivettavaa.
Toimintaluvat viranomainen ratkaisee selvitysten ja lakipykälien mukaan, ei tunteella tai mielipiteiden mukaan. Sinänsä asiakaspalaute ei koskaan ole meille kiusallista, vaan kaikenlainen palaute on meille erittäin tärkeää ja tervetullutta. Siten voimme kehittää toimintaamme ja vähentää vaikutuksia ympäröivään asutukseen ja luontoon.
Hyvä esimerkki on laskiaisena avattu pulkkamäki, josta olemme saaneet erinomaisen positiivista palautetta. Jatkamme suunnittelua alueen hyödyntämiseksi lähivirkistysalueena laajemminkin linjaa Rantanen
Summa summarum:
Se, mistä talojen vauriot ovat syntyneet, on siis hämärän peitossa. Tosiasia on kuitenkin se, että jostain vauriot ovat taloihin tulleet. Onko syy maaperässä, soranotossa, rakennustavasta tai jossain muussa, jää vielä arvoitukseksi.
Talojen omistajilla on oma näkemyksensä, joka tulisi jollain tavoin saada todistettua. Yrityksellä ei siis tässä tilanteessa ole velvollisuutta hankkia asiantuntijoita kumoamaan asukkaiden epäilyjä. Epäilyn todistaminen todeksi onkin siis asukkaiden harteilla.
Jotta asiaan saataisiin jonkinlainen selvyys ja vaurioiden laajuus saataisiin kartoitettua, olisi hyvä, jos sorakuopan läheisyydessä asuvat tarkistaisivat talonsa mahdolliset vauriot. Vauriot, jos sellaisia löytyy, ovat täysin maallikonkin huomattavissa, joten varsinaisia asiantuntijoita ei paikalle tarvita, ainakaan näin aluksi. Jos löydät talostasi outoja halkeamia sokkelista, ikkunoiden alta tai vaikkapa takasta, pitää maa-aineslain mukaan ensin tehdä vahinkoilmoitus epäillylle aiheuttajalle.
Petri Salomaa