Kuva: Jääkiekon MM-hopeamitalisti Ella Viitasuo kotikonnuillaan Launeella

– Rehellisesti sanoen fiilikset olivat todella sekavat loppuottelun jälkeen. Kun teimme maalin jatkoajalla, niin kaikki olivat innostuneita siitä, että nyt olemme maailmanmestareita. En kuitenkaan antanut itselleni vielä vapautta juhlia, kun näin, että tuomari meni katsomaan maalitilanteen videolta, Lahden Launeelta kotoisin oleva jääkiekkoilija Ella Viitasuo kertoo.

Naismaajoukkueen kokeneen puolustajan mukaan joukkueessa oli vielä hylätyn maalin jälkeen sellainen usko, että he voivat tehdä vielä toisen maalin.

– Jatkoajalla kärsitty tappio tuntui kuitenkin todella väärältä. Kukaan ei tiennyt mitä piti ajatella. Maailmanmestaruus oli meillä ja se vietiin meiltä pois tuomaripäätöksellä.

– Rangaistuslaukauskilpailu on huonoin tapa ratkaista maailmanmestaruus, koska se on aina kiinni yksilösuorituksista.

Naisten jääkiekon MM-kilpailuissa Suomen hopeajoukkueessa pelannut 22-vuotias puolustaja Ella Viitasuo onnistui maalinteossa Kanadaa vastaan pelatussa ottelussa.
– Kavennusmaali toi lisäbuustia joukkueeseen, vaikka olimme jo tappiolla Kanadaa vastaan.

Hyvä joukkuehenki koko kauden ajan 

– Puhuimme ensimmäisellä maajoukkueleirillä Vierumäellä, että nyt on oikea hetki taistella maailmanmestaruudesta, kun joukkuettamme odottaa kotikisat Espoossa.

Viitasuo paljastaa, että joukkue ei hiiskunut tästä asiasta medialle, koska se ei halunnut lisäpaineita.
– Tiesimme, mihin pystymme ja usko omaan tekemiseen oli luja. Naisten maajoukkueella oli ollut hyvä fiilis koko kauden ajan.

Naiset olivat pelanneet tasaisia otteluita Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan edellisinä kausina.

– Heittäydyimme peleihin täysillä mukaan ja joukkueessa oli havaittavissa ekstraenergiaa. Jokainen pelaaja uskoi, että maailmanmestaruus on mahdollinen.

Maajoukkueessa on tällä hetkellä paljon naisia, jotka ovat pelanneet pitkään yhdessä.
– Noudatimme pelisysteemiä kurinalaisesti ja jokainen meistä tiesi mitä voittaminen vaatii.

Yksikään pelaaja ei tullut vaihtoon kotikisoissa, jos kiekko ei ollut oman joukkueen kontrollissa.
– Tavoitteenamme oli voittaa kaksinkamppailut ja hoitaa siniviivapelaaminen puhtaasti. Siinä onnistuimme todella hyvin koko turnauksen ajan.

 Rohkeasti mukaan poikien joukkueisiin

Nuoren ammattilaisurheilijan ura alkoi ringetteharrastuksen parissa. Viitasuo pelasi ringetteä viisi vuotta jääkiekko harrastuksen ohessa yläasteikäiseksi, vaikka hän siirtyi joi 10-vuotiaana pelaamaan jääkiekkoa.

– Pelicans 2000 perusti ensimmäisen tyttöjen jääkiekkojoukkueen vuonna 2007 Lahden seudulle. Oli mukava aloittaa jääkiekkoura tässä joukkueessa.

Tämän jälkeen Viitasuota pyydettiin harjoittelemaan saman seuran poikien joukkueen kanssa.
– Sen jälkeen siirryin pelaamaan Kiekkoreippaaseen vuotta nuorempien poikien joukkueeseen, koska Lahdessa ei ollut vielä tämän vuosikymmenen alussa jääkiekkojoukkuetta tytöille.

Juniorivuosien aikana ahkerasti harjoitellut Viitasuo pelasi poikien joukkueen mukana turnauksissa ja oli myös Pelicans 2000 -joukkueen naisten mestisjoukkueen vahvuudessa aina, kun aikaa riitti.

– Espoon Bluesia olen edustanut jo muutaman kauden. Espoossa on erittäin hyvät harjoitusmahdollisuudet ja naisten jääkiekossa siellä on pitkät perinteet. Sen lisäksi naisjoukkue harjoittelee Espoossa usein poikien juniorijoukkueiden kanssa.

Espoon Blues oli tämän kauden suomen mestari naisten jääkiekossa.

– Täällä on ollut mahdollista yhdistää opiskelu- ja urheilu-ura. Kirjoitan parhaillaan opinnäytetyötä ja valmistun tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi. Opiskelupaikka minulla on Jyväskylässä, mutta olen onnistunut yhdistämään jääkiekon ja opiskelun erittäin hyvin.

Ammattimaisuus lisääntynyt maajoukkueessa

Viitasuo on pelannut puolustajana koko jääkiekkouransa ajan, kahta ensimmäistä kautta lukuun ottamatta.
– Oma rooli löytyi helposti ja en voisi enää kuvitella pelaavani hyökkääjänä.

Ammattimainen harjoittelu on lisääntynyt Viitasuon mukaan maajoukkueessa ja siksi maajoukkue on menestynyt viime vuosina niin hyvin.
– Harjoitusmäärät ovat kasvaneet paljon ja toiminta on nyt kokonaisvaltaisesti suunnitelmallista.

Viitasuo muistuttaa, että useat naispelaajat saivat urheilija-apurahoja ja myös se on vaikuttanut pelaamisen laatuun.
– Osa meistä maajoukkuepelaajista on sen vuoksi voinut harjoitella ammattimaisesti. Varsinkin meille tämän maajoukkueen opiskelijoille tämä taloudellinen tuki on antanut todella hyvät treenimahdollisuudet.

Kiekkoreippaalle iso kiitos

Kasvuympäristönä Lahti on ollut vaikea naisjääkiekkoilijalle, koska täällä ei ole ollut tyttöjen joukkuetta. Kiekkoreippaassa pelaaminen oli Viitasuolle todella positiivinen kokemus.
– Tyttökiekkoilijoiden kannattaa ajoissa ja rohkeasti heittäytyä mukaan poikien joukkueisiin. Toivottavasti tytöille ja naisille on tarpeeksi joukkueita Lahdessa tulevaisuudessa. Olisi hienoa, jos esimerkiksi Pelicansilla oli oma naisten jääkiekkojoukkue.

Viitasuon mukaan perheellä on ollut suuri merkitys, että hän saanut harrastaa lapsena ja nuorena urheilulajeja, joista hän on nauttinut.
– Isän ja veljen kanssa on ollut mukava pelata jääkiekkoa nuorempana. Iso kiitos täytyy sanoa myös vanhemmille, jotka ovat aina jaksaneet kannustaa minua jääkiekkouralla eteenpäin.

Petri Görman

Kuva: Liipolan Onnissa keskiviikko-iltana järjestetty eteläisen Lahden asukasilta keräsi suuren yleisön, joita lähiympäristön tulevaisuus kiinnosti

Liipolan Ostoskadulle on tulossa suuria muutoksia. Uuden monitoimitalon ohella kaksi uutta tornitaloa uudistaisi vanhan lähiön yleisilmettä melkoisesti.
Toinen vanhoista liikerakennuksista puretaan ja tilalle rakennetaan hoivakoti ja kaksi tornitaloa. Suunnitelmien mukaan kahteen tornitaloon on tulossa jopa 12 kerrosta. Tällä hetkellä Liipolassa ei ole yhtään näin korkeaa kerrostaloa.
Purku-uhan alla on liikekeskus, jossa toimi 1980 -luvulla K-market Suihko sekä T-ryhmän Markku Market.

– Liikekeskus on tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa. Kiinteistön omistaja on hakenut Lahden kaupungilta kaavamuutosta. Tyhjillään oleva rakennus olisi tarkoitus purkaa.

Kaavoitusarkkitehti Lehmuskoski kertoo, että kiinteistön omistaja on esittänyt tontille kahta korkeampaa torniosaa.

– Kiinteistön omistaja haluaisi rakentaa nykyisen liikerakennuksen tilalle kaksi tornitaloa. Matalampaan osaan olisi tarkoitus sijoittaa hoivapalveluasumista.

Sen lisäksi kiinteistön omistaja on varannut Lehmuskosken mukaan kahvila- ja ravintolatoiminnalle tiloja matalammasta rakennuksesta.

– Suunnitelmien mukaan matalampaan rakennukseen olisi tarkoitus tulla myös liiketilaa. Kokonaisrakennusoikeus tällä alueella olisi noin 10 000 kerrosneliömetriä.

Kaavoitustyö on alussa

– Nyt on oikea aika vaikuttaa kaavatyöhön. Kaavoitustyö on aivan alkutekijöissään. Liikekeskuksen purkaminen on mahdollista ilman uutta kaavoitusta.

Uudet rakennukset vaativat kaavamuutoksen.
– Kaavavaiheessa on kuultava naapureita ja muita Ostoskadun alueen käyttäjiä. Myös museon näkemykset on huomioitava, koska Liipola on kulttuurihistoriallisesti merkittävä lähiö.

Lehmuskoski muistuttaa, että tornitalot eivät kuitenkaan nouse Liipolan mäen laen korkeudelle.
– Ostoskadun uudet rakennussuunnitelmat ovat jo Lahden kaupungin kaavoitusohjelmassa. Kaavaluonnos valmistunee jo syksyyn mennessä, Lehmuskoski sanoo.

Kaavoitusarkkitehdin mukaan uusi kaava olisi lainvoimainen tämän vuoden loppuun mennessä ja sen vuoksi rakentaminen voisi alkaa vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

– Jos kaavasta ei valiteta, niin purkutyöt rakennustyöt olisi mahdollista aloittaa jo tämän vuoden lopulla Ostoskadulla.

Kiinteistön omistajan päätettävissä on se, tuleeko alueelle vuokra- vai omistusasuntoja.

– Luulen, että emme määrää kaavalla tämä alueen asumismuotoa.

Arkkitehdin mukaan uudisrakennukset muuttavat Liipolan sekä Ostoskadun yleisilmettä melkoisesti.

– Nyt on mahdollisuus rakentaa Liipolaan modernia ja uutta ympäristöä. Tiedän, että uudet tornitalot istuvat hyvin esimerkiksi uusi rakentaminen istuisi hyvin Monitoimitalo Onnin välittömään läheisyyteen.

– Tornitaloista on tulossa Liipolan uusi maamerkki, jos ne vain toteutuvat.

Asukkailta sen sijaan tuli palautetta, että tornitalot ovat liian korkeita ja niiden sijaintia pitäisi suunnitella uudelleen.

– Tilaisuudessa meille tuli selkeä viesti siitä, että esitetty suunnitelma ei sellaisenaan ole hyväksyttävissä. Uutta rakentamista ja alueen ilmeen kohentumista ei sinänsä pidetty huonona asiana toteaa kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski.

Petri Görman

Lahtelainen nuortenkirjailija Kalle Veirto kävi huhtikuun alussa pokkaamassa Raumalla Laivakello-palkinnon, joka tunnetaan myös Pertsa ja Kilu -palkintona. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta urasta suomalaiselle nuortenkirjailijalle.  Se voidaan myöntää myös yksittäisen teoksen perusteella. Messinkinen Laivakello-palkinto koristaa jo nyt kirjailijan kotia Launeella ja muistuttaa lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä.

– Palkinnot ilahduttavat aina. Kaikki lähtee kuitenkin työnteosta, kirjoittamisesta. Haluan kirjoittaa aidonmakuisia ja eläviä tarinoita erityisesti pojille. On ilo huomata, että tätä työtä arvostetaan, kirjailija Kalle Veirto sanoo.

Väinö Riikkilä tunnetaan Pertsa ja Kilu -kirjoista, joissa kuvataan Kotkassa ja Raumalla elävien poikien sielunmaisemaa 1950- ja 1960 -luvulla.

– Totta kai olen lukenut Pertsa ja Kilu- kirjat. Mieleen on jäänyt myös onnistunut tv-elokuva näiden poikien merellisestä kasvuympäristöstä Kotkassa ja Raumalla.

– Ehkä meitä yhdistää Riikkilän kanssa se, että olemme kirjoittaneet erityisesti pojille tarinoita ja innostaneet heitä tällä tavalla lukemaan kirjoja.

Seuraavaksi pelastetaan Launeen kirjasto

Ensi syksynä ilmestyy Henkka & Kivimutka ja kirjastokarju. Se on jo sarjan 16. osa.

– Sen verran voin paljastaa, että tässä kirjassa pelastetaan Launeen kirjasto.

Veirto on seurannut läheltä Launeen kirjasto ympärillä velloneita lakkautuskuvioita ja intoutui kirjoittamaan asiasta nuorille suunnatun kirjan.

– Tarina lähtee liikkeelle Pumpputiellä pelastusta katusählyottelusta. Myös Launeen kaduilla hurjastelevilla mulkvisteilla on osa tässä juonikokonaisuudessa.

– Ehkä tarinan upein kohta on se, kun Lahden kaupunginvaltuusto päättää, että kirjasto säilyy. Sen enempää en uskalla tarinaa paljastaa.

Elokuva käsikirjoitetaan parhaillaan

– Tuotantoyhtiö on keittämässä isoa soppaa Henkka & Kivimutka saagaan elokuvan muodossa. Toivottavasti siitä tulee maukas kokonaisuus.

Veirto ei ole osallistunut käsikirjoittajana tai muutoinkaan elokuvaprojektiin.

– Olen myynyt oikeudet tuotantoyhtiölle. Toimin lähinnä kannustajana ja kommentoijana tässä projektissa.

Kuvaukset alkavat ensi keväänä Lahden seudulla

-Sen tiedän, että siitä tulee Lahti-keskeinen elokuva. Ei kai se haitaksi ole, jos jossain vaiheessa elokuvaa pyörähdetään esimerkiksi Hollolan puolella.

– Elokuvaprojektissa on mukana opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulusta. Tarinakokonaisuuteen on myös tarkoitus suunnitella pelejä.

Kulttuuri elää myönteisessä nosteessa

– Suomalainen kulttuuri elää ja voi hyvin tällä hetkellä, koska tässä maailmassa ei ole ollut havaittavissa vastakkainasetteluja pitkään aikaan.

Veirto on myös tyytyväinen, kun kirjailijoiden asemaa on parannettu lainauskorvausten myötä.

– Lainauskorvaukset ovat nyt pohjoismaisella tasolla ja siitä on syytä olla kiitollinen. Kulttuurimäärärahat ovat kuitenkin varsin pieniä, eivätkä ne herätä intohimoja ihmisissä tai päättäjissä.

– Suomalainen kulttuuri tarvitsee valtion tukea nyt ja myös tulevaisuudessa. En usko, että uusi eduskuntakaan poikkeaa tällä yhteiskunnan osa-alueella edeltäjänsä päätöksistä.

Petri Görman

Merja Koskipalo-Halinen, Ilkka Halinen ja Vesa Ijäs eivät halua biokaasulaitosta Jokimaalle 

– Biokaasulaitos ei ole tervetullut Jokimaalle. Laitos käyttää sellaista teknologiaa, että se ei sovi kaupunkiympäristöön. Tällainen laitos sopii mielestäni maaseudulle, Jokimaalla asuva Merja Koskipalo-Halinen toteaa.

Jokimaan raviradan pohjoispäähän suunniteltu biokaasulaitos on parhaillaan lupakierroksella ja lähialueen asukkaat ovat Koskipalo-Halisen mukaan lähes tietämättömiä tästä projektista.
– Lähimpiin omakotitaloihin suunnitellulta biokaasulaitokselta on matkaa vain 150 metriä.

Myös Jokimaan omakotiyhdistyksen jäsenet ovat aktivoituneet biokaasulaitoksen vuoksi.
– Henkilökohtaisesti olen kiertänyt alueen yrityksissä puhumassa tästä asiasta. He ovat myös kauhuissaan hankkeesta.

Ilkka Halinen muistuttaa, että tällaista biokaasulaitosta ei saa rakentaa hajuhaittojen vuoksi lähelle asuinalueita.
– Nykyisissä omakotitaloissa on koneellinen ilmanvaihto. Nämä hajut vyöryvät sisätiloihin ilmanvaihdon kautta.

Tämä on Halisen mukaan myös maineriski Lahden kaupungille.
– Lahti tunnetaan puhtaasta ilmasta ja vedestä. Miksi kannattaa tuoda biokaasulaitosta kaupunkiin, koska suotuisissa tuuliolosuhteissa se haisisi jopa kaupungintalolle saakka.

Useiden kilometrien päähän asutuksesta

– Asiantuntijoiden mukaan biokaasulaitosta ei saa rakentaa alle viiden kilometrin päähän asutuksesta. Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on nyt täysin väärä, Vesa Ijäs sanoo.

Ijäs ihmettelee, että lupamenettely on jo varsin pitkällä ja Lahden kaupunki olisi voinut puuttua jo hankkeen etenemiseen.
– Miksi tämä hanke on saanut hiljaisen hyväksynnän?

Lahden Kujalassa toimii jo Suomen suurin biokaasulaitos.
– Miksi hevosenlannan vuoksi on pakko rakentaa  biokaasulaitos Jokimaalle, kun yli 90% laitokselle käsittelyyn tarkoitetusta aineksesta tuodaan muualta?

Jokimaa on asemakaava-aluetta ja se jo kertoo Ijäksen mukaan sen tosiasian, että biokaasulaitos ei missään nimessä sovellu suunniteltuun paikkaan.
– Tämä on ympäristöriski, eikä ainoastaan hajuriski alueen asukkaille. Me emme halua, että biokaasulaitos siirretään jonnekin muualle Lahdessa. Haluamme, että tällaiset laitokset toimivat sellaisessa ympäristössä, jossa niistä ei ole haittaa asukkaille.

Investointikustannuksissa säästetään

– Asiantuntijoiden mukaan Jokimaan biokaasulaitoksesta esitettyä suunnitelmaa voidaan pitää ”halpateknologian yksikkönä”, koska investointi- ja käyttökustannuksista halutaan ilmeisesti säästää.
Ijäs ihmettelee, miten tällainen laitos voidaan rakentaa käyttövalmiiksi muutaman kuukauden aikana.
– Uskon, että tämä yksikkö on rakennettu tietoisesti sen verran pieneksi, että se tarvitsee kevyimmän mahdollisen lupamenettelyn. Toivon, että uusi eduskunta ottaa biokaasulaitoksiin liittyvän lainsäädännön käsittelyyn.

Jokimaan biokaasulaitos on niin sanottu märkälaitos, josta mädäte ajetaan viljelijöiden pelolle.
– Tietääkseni yhtään sopimusta viljelijöiden kanssa ei ole tehty, niitä ei ainakaan ympäristölupahakemuksessa ole esitetty.
Jokimaan omakotiyhdistys ja Hevosystäväin seura ovat tehneet pitkään hyvää yhteistyötä, mutta Ijäs ihmettelee, miksi alueella toimiva suuri naapuri on rakentamassa asukkaille tällaista haittaa.
– Biokaasulaitoksessa on aikaisemman uutisoinnin mukana kaksi eteläsuomalaista energiayhtiötä. Nivos ja Lahti Energia ovat kiinnostuneita hankkeesta. Varsinkin lahtelaiselle energiayhtiölle tämä on maineriski. Sen tulisi sanoutua irti tästä hankkeesta välittömästi.

Petri Görman

Länsiharjun koululla vietettiin perusparannetun koulun avajaisjuhlaa 10.4. Reilun kahden vuoden mittaisen rakennushankkeen aikana koulutontille rakennettiin uusi liikuntasali ja perusparannettiin 1930-luvulla rakennettua päärakennusta. Vanhan osan sisätilat uudistettiin kokonaan ja uuden liikuntarakennuksen myötä lisätilaa saatiin koululaisten käyttöön yli 600 neliön verran.

Rehtori haastatteli ennen juhlatilaisuutta koulun kolmasluokkalaisia, jotka kertoivat, että Länsiharjulla on nyt parempi piha, futiskenttä on tosi hyvä, piha on iso ja siellä on tekemistä, luokat ovat valoisia ja satulatuoleilla on mukava istua. Opettajat ovat tyytyväisiä siihen, että pitkän korpivaelluksen jälkeen voi taas jatkaa työtä omassa luokassa. Sen lisäksi tilojen toimivuus on yllättänyt opettajat.
– Sen lisäksi opettajat ovat kertoneet, että saneerausrakentaminen on toteutettu hienosti vanhaa kunnioittaen. Piha-alue on heidän mielestään aktivoiva ja virikkeellinen, rehtori Helle kertoo.

Länsiharjun koulun henkilökunta päätti ennen rakennusprojektin päättymistä, että kaikkeen uuteen toimintaa lähdetään pienin askelin.
– Modernit tilat ja kalustus on ohjannut uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, joka meillä on jo aiemmin ollut vahvasti käytössä. Oppilaille uuteen toimintamuotoon siirtyminen luonnistui ilman sen suurempia pohtimisia. Opettajien ohjauksessa lapset toimivat, kuin ei mitään uutta olisi ollutkaan.

Piha-alue on upea kokonaisuus

Rehtori Helle myhäili tyytyväisenä ennen avajaisjuhlaa ja kertoi kutsuvieraille, että nyt on hienoa nähdä lopputulos, kun kova uurastus ohi.
– Se on hirveän palkitsevaa mennä nyt oppilaiden joukkoon ja seurata sekä osallistua opetukseen. On hienoa nähdä, miten oppilaat nauttivat uusista koulutiloista.

Urheilumiehenäkin tunnettu Länsiharjun koulun rehtori on erittäin tyytyväinen uuteen piha-alueeseen.
– Piha on kouluajan ulkopuolella tarkoitettu Länsiharjun alueen perheiden ja lapsien vapaa-ajan käyttöön. On hienoa nähdä, miten täällä riittää iltaisinkin puuhaa.

Uudella tekonurmella Reippaan ja Kuusysin jalkapalloilijat pelaavat sulassa sovussa.
– Pidetään paikat siisteinä ja kunnossa, niin iloa riittää meille kaikille pitkäksi aikaa.

Uusi koulu kiinnostaa

Uudisrakennus on ollut käytössä kolme kuukautta ja sen aikana Länsiharjun koulussa on käynyt paljon vieraita, lähinnä Lahden alueelta.
– Lahdessa on tulossa useita kouluihin liittyviä uudisrakennuskohteita. Sen vuoksi opettajia sekä rehtoreita on käynyt tutustumassa meidän ratkaisuihin. Samalla lailla mekin kävimme katsomassa muiden ratkaisuja eri puolilla Suomea.

Entinen Starkin alue Länsiharjun koulun vieressä on tällä hetkellä iso purkutyömaa. Alueelle rakennetaan 2000 ihmiselle uusia koteja seuraavien vuosien aikana.
– Tämän hetken tarpeisiin tilat kyllä riittävät, esimerkiksi Tornatorin alueelle ei ainakaan vielä ole perheitä paljoa muuttanut, mutta Starkin alue saattaa asiaa muuttaa.
– Saattaa olla, että jossakin vaiheessa joudumme kaventamaan oppilaaksiottoaluetta, mutta sellaista ei ole aivan lähitulevaisuudessa vielä näkyvissä.

Petri Görman

Kuva: Kansanedustajat Rami Lehto ja Ville Skinnari väittelyn tuoksinassa

Ravintola Virastossa järjestettyyn ilmastopaneeliin, joka oli Lahden kaupungin organisoima tapahtuma, oli kutsuttu eduskuntavaaliehdokkaat kaikista eduskuntapuolueista ja mukaan oli kutsuttu myös Tähtiliikkeen ehdokas Hämeen vaalipiiristä. Reistaileva äänentoisto häiritsi paneelin etenemistä täpötäydessä ravintolassa. Yleisössä oli mukana erityisesti demareiden, vasemmiston ja vihreiden kannattajia ja se näkyi muun muassa väittelyiden äänestystuloksissa.

Ensimmäisenä väittelyareenalle pääsivät kokoomuksen Francis McCarron ja vasemmiston Jenni Karjalainen. Heiltä kysyttiin, miten päästöjä voidaan vähentää kaupungin sisäisessä liikenteessä ja mitä ohjauskeinoja he olisivat valmiita käyttämään tähän asiaan Lahdessa.
– Joukkoliikenteen kannalta nopein ja tehokkain keino olisi siirtyä kotimaiseen toisen polven biodieseliin. Silloin me saisimme joukkoliikenteen päästöt kuriin Lahdessa. Se oli hyvä käytännön teko, koska päästöt vähenisivät samalla 75 prosenttia nykyisestä, McCarron kertoi.

Vasemmiston Jenni Karjalainen muistutti, että joukkoliikenteen tulee olla hintatasoltaan houkutteleva, jotta lahtelaiset käyttävät sitä aktiivisesti.
Kaupungin sisäisessä liikenteessä julkisella liikenteellä on suuri merkitys. Sen pitää toimia moitteettomasti.

McCarron muistutti, että lahtelaiset käyttävät omia autojaan, koska työ- ja perhe-elämä vaatii sitä.
– Kaupunkirakenne Lahdessa on melko lavea ja sen vuoksi täällä on vaikea saada kattavaa joukkoliikennettä aikaiseksi. Olisi hyvä, jos julkinen liikenne toimisi Lahdessa 15 minuutin sykleissä.

Taas meiltä vaaditaan enemmän

Ilmastopaneelin toisena väittelyparina olivat lahtelaiset kansanedustajat Rami Lehto ja Ville Skinnari. Heidän mielipiteissään oli havaittavissa jo selkeitä eroja. Kansanedustajilta kysyttiin, miten kansallisella tasolla tulisi huomioida ilmastotoimenpiteiden sosiaaliset vaikutukset ja vähentää eriarvoisuutta?

– Nyt, kun Suomi on lähtenyt mukaan kaikkiin ilmastosopimuksiin, niin se tarkoittaa sitä, että suomalainen duunari maksaa kaikesta enemmän. Asuminen, elintarvikkeet sekä liikkuminen kallistuu näiden päätösten seurauksena, Lehto argumentoi.

Kansanedustaja Lehto muistutti, että puolalaiset ja romanialaiset eivät juurikaan välitä ilmastosopimuksista.
– Puolassa tuotetaan pääosa energiasta vieläkin ruskohiilellä, joka saastuttaa paljon.

Kansanedustaja Ville Skinnari sanoi, että ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
– Suomi on Euroopan unionin jäsen ja nämä päätökset tehdään Brysselissä. Tämä eduskunta sitoutui lähes yksimielisesti yhteisiin globaaleihin ilmastotavoitteisiin niin kuin myös maan hallitus. Perussuomalaiset eivät hyväksyneet tätä asiaa.

Skinnarin mielestä kaikilla on mahdollisuus olla ilmastomuutoksessa mukana.
– Ilmastomuutos koskee asumista, energiantuotantoa, liikennettä ja maataloutta. Itse asiassa se koskee kaikkea meidän elämiseen liittyviä asioita.
Lahtelaiset voivat olla nyt oikeasti ylpeitä, koska kaupungin omistama energiayhtiö luopui huhtikuun alussa kivihiilestä. Pohjoismaat voivat olla esimerkillisiä yhteiskuntia näissä asioissa muulle Euroopalle. Ja me olemme Lahdessa edelläkävijöitä vihreän energiatuotannon osalta

Vapaaehtoisuus on hyvä asia

Kolmas väittelypari eli kristillisdemokraattien Sonja Falk ja vihreiden Riina Puusaari saivat pohdittavaksi konkreettisen asiakokonaisuuden, jota ollaan jo toteuttamassa Lahdessa. Heille kerrottiin, että Lahti on lanseeraamassa liikkumiseen liittyvän päästökaupan ensimmäisenä kaupunkina maailmassa. Väittelijöiltä kysyttiin, että pitäisikö Suomessa ottaa laajemminkin käyttöön henkilökohtainen hiilibudjetti. Miten sellainen toimisi käytännössä?

– Lahti on kompaktinkokoinen kaupunki, jossa tämä henkilökohtainen hiilibudjetti voidaan ottaa käyttöön. Lahtelainen malli on hyvä, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen, ehdokas Falk totesi.

Falk piti positiivisena, että tässä mallissa jokainen voi itse päättää, millaisia ympäristö-tekoja hän tekee.

Vihreiden Puusaari kertoi yleisölle, että hän on ollut mukana testiryhmässä.
– Henkilökohtaisella päästökaupalla voi olla valtakunnallisestikin merkitystä tulevaisuudessa. Tästä saadaan varmaan hyviä testituloksia aikaiseksi.

Vapaaehtoisuus on hyvä asia myös vihreiden edustajan mukaan.
– Jokainen henkilö miettii silloin omia kulutustottumuksiaan. Henkilökohtaiseen päästökauppaa pitää olla aina jokin porkkana.

Metsä tuo suomalaisille hyvinvointia

Neljännessä parissa väittelivät tähtiliikkeen Satu Jaatinen ja keskustan Virpi Siltala. Heidän aiheensa oli, miten turvataan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus.

-Metsien hyvinvointiin tulee kiinnittää Etelä-Suomessa entistä suurempi huomio. Metsä tuo meille suomalaisille hyvinvointia monella eri tasolla, Siltala sanoi.
Siltalan mukaan puurakentamista tulisi lisätä ja rakennusmateriaalina puu on ympäristöystävällinen, joka on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan rakennushistoriaa.
– Myös luonnonsuojelualueita voisi olla enemmän

Tähtiliikkeen ehdokas Jaatinen harmitteli, että suomalaiset maatilat ovat joutuneet käyttämään metsävarallisuuttaan viime vuosikymmeninä.
– Tämän hetkiset alle 100 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärät ovat kestävällä pohjalla. Haluan, että luonnon monimuotoisuus tulee säilyttää suomalaisissa metsissä myös tulevaisuudessa.

Petri Görman

Vasemmistonaiset järjestivät ravintola Virastossa keskustelun työelämän tasa-arvosta. Tähän keskusteluun osallistuivat vasemmistosta Jenni Karjalainen ja Elisa Lientola. Keskustan edustajana oli Hilkka Kemppi ja kokoomusta edusti Milla Bruneau. Eduskuntavaaliehdokkaat puhuivat avoimesti omista kokemuksistaan työelämässä naisen näkökulmasta. Jokaisella keskustelijalla oli myös ratkaisuehdotuksia, miten työelämää voisi tulevaisuudessa rakentaa tasa-arvoisempaa suuntaan.

– Uskon, että politiikassa on vielä paljon korjattavaa, mitä tulee miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Olen huolissani siitä, että opetusala ei enää houkuttele miehiä. Heitä tarvitaan ehdottomasti suomalaissa kouluissa, asikkalalainen ehdokas Hilkka Kemppi totesi.

Tarmokas asikkalalaispäättäjä huomautti, että tasa-arvotekoja tulee tehdä molempiin suuntiin.
-Miehiä on opetusalalla enemmän työssä hallinnossa kuin naisia.

Kemppi myös toivoo, että perhevapaauudistuksen myötä työmarkkinoille tulisi enemmän joustavuutta.
– Meillä on paljon jäykemmät työmarkkinat esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Siellä miehet ja naiset ovat paljon tasa-arvoisemmassa asemassa kuin Suomessa.

Asenneilmasto uusiksi

Vasemmiston Jenni Karjalainen oli keskusteluun osallistuvista ehdokkaista nuorin. Hän toivoo myös muutoksia tulevaan perhevapaauudistukseen.
– Lakimuutoksia tehdään eduskunnassa tähänkin asiaan ja kansanedustajat päättävät näistä asioista.

Karjalaisen mukaan suomalainen työelämä kaipaa lisää tasa-arvotekoja.
– Ei ole olemassa enää miesten ja naisten töitä. Molemmille sukupuolille tulee antaa rekrytointitilanteessa mahdollisuus. Sukupuolirooleja tulee purkaa, jotta vastuu perheestä jakautuu tasaisemmin

Sukupuolirooleja tulee purkaa

Toista kertaa eduskuntaan pyrkivä lahtelainen Elisa Lientolan mukaan taidekenttä puhuu paljon tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ja tekee paljon epätasa-arvoa näkyväksi.
– Taidemaailmassa kuitenkin toimitaan epätasa-arvoisesti. Meillä on paljon taiteenaloja, jotka ovat melkein 100 prosenttisesti naisten harteilla, mutta kuitenkin miehet johtavat siellä. Myös suurimmat palkkiot käärivät miehet.

Lientolan mielestä sukupuolirooleja tulee purkaa, jotta vastuu perheestä jakautuu tasaisemmin tulevaisuudessa.
– Olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa perhe ja työ pitää voida yhdistää paremmin. Työelämän täytyy joustaa perheiden tarpeiden mukaan.

Ehdokas Lientola näkee, että miehen ja naisen roolit muokkautuvat lähivuosina radikaalisti.
– Uskon, että perhevapaauudistuksella on iso rooli tässä asiassa.

Politiikan valtarakenteet ovat edelleen jäykät

Kokoomusta edustava lahtelainen elokuva- ja tv-tuottaja Milla Bruneau kertoi tasa-arvokeskustelun yhteydessä, että hän on saanut työskennellä sellaisella toimialalla, jossa hän ei ole kokenut olevansa uhka miehille.
– On uskottu, että nainen ei ole välttämättä huonompi vaihtoehto. Ymmärrän myös, että olen ollut etuoikeutettu tässä asiassa.Politiikassa nähdään yhä edelleen, että nainen on huonompi vaihtoehto.

– Rehellisesti sanoen se on hieman erikoista, että olen Lahden kaupungissa ensimmäinen nainen, joka on valittu kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Se kertoo, kuinka jäykät valtarakenteet täällä Lahdessakin ovat vaikuttaneet.

Ehdokas Bruneau muistutti, että heidän toimialalla viihdebisneksessä miehet toimivat usein ohjaajina tai käsikirjoittajina.
– Siksi naisille on annettu viihdebisneksessä mahdollisuus toimia myös johtotehtävissä, koska miehet ovat halunneet luoviin tehtäviin enemmän.
Lähdin mukaan aikoinaan politiikkaan, koska haluan muuttaa sitä maailmaa tasa-arvoisemmaksi. Yhä edelleen olen iloinen siitä, että uskalsin tehdä näin rohkean ratkaisun 10 vuotta sitten.

Petri Görman