Joukko sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita kokoontuivat keskustelemaan omaishoitajien asemasta meidän yhteiskunnassamme. Tasa-arvosta omaistaan hoitavien kuntalaisiin suhteutettuna lainsäädäntöön tarkasteltiin Palvelukeskus Onnelanpolun lounasravintolassa maaliskuisena kirjailija Minna Canthin päivänä. Kirjailijan elämän aikana naiset eivät kuuluneet tasa-arvon piiriin.
Lahden Vihreät ry järjesti keskusteluillan, missä mukana oli omaishoitajia, alan asiantuntijoita sekä joukko kansanedustajaehdokkaita. Kun omaishoitajista suurin osa on naisia, oletetaan, että hoiva kuuluu heidän persoonaansa. He eivät jätä omaistaan heitteille, vaikka omaishoidon palkkioon tarvittavaa määrärahaa ei säästösyistä ole kunnan talousarvioon varattu riittävästi.
Ilta oli lähtöisin kaupunginvaltuutettu Onerva Vartiaisen järkevästä suunnitelmasta, vaikka Vihreät järjestön nuorempi polvi ei illan tarpeellisuutta ensi kuulemalta sisäistänytkään kertoi illan puheenhohtajana toiminut valtuutettu.
Paneelikeskustelun pöydän ääressä istuivat omaishoitaja Anne Jokiniemi, ja hänen poikansa Mikki, Omaiset ja läheiset -yhdistyksestä toiminnanjohtaja Johanna Sottinen, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Lahden kaupungin vanhusten palvelun ja kuntoutuksen johtaja Ismo Rautiainen ja Lahden vanhusten säätiön toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen.
Yllättävän moni iltaan kutsutuista keskustelijoista oli ollut omaisensa hoitajana. Poikansa Mikin omaishoitajana toimiva Anne Jokiniemi kuvasi realistisesti sitä arkea, mikä monivammaisen nuoren miehen äidillä ja kokopäivätoimisella hoitajalla on ollut vuodesta 1991 alkaen. Hän ei ole halunnut jättää poikaansa päivätoimintaa lukuun ottamatta pysyvään laitoshoitoon. Kun Jokiniemi jäi yksinhuoltajaksi, hänen oli valittava kokopäivätyön ja kasvavan pojan täysiaikaisen hoidon välillä. Tästä seurauksena muun ohessa perheen toimeentulo niukentui, ja omaishoitajan eläkekertymä on keskimäärin kolme euroa kuukaudessa.
Hoidettavista alle 65-vuotiaat henkilöt, lapset, nuoret ja aikuiset kuuluvat vammaislain piiriin ja yli 65-vuotiaat vanhuslain piiriin. Kunnan peruspalvelu- tai sosiaali- ja terveyslautakunnalla on sananvalta talousarviossaan omaishoidon tuen määrän kokonaissummasta. Laki omaishoidosta määrittelee omaishoitajan kuukausipalkkion noin 400 eurosta vajaaseen 770 euroon, mistä palkkiosta maksetaan verot. Kunnalla on oikeus tarkistaa hoidettavan hoidon raskausaste jopa vuosittain. Omaishoitajalla on oikeus pitää kolme vuorokautta kuukautta kohden lomapäiviä. Näille päiville hoidettava saa sosiaali- tai terveysviranomaisen osoittaman lomapaikan tai palvelusetelin hoidon järjestämiseksihoitajan lomapäivien ajaksi.
Omaishoidon paneelikeskustelussa mukana ollut Lahden kaupungin vanhusten palvelun ja kuntoutuksen johtaja Ismo Rautiaiselle esitettiin moitteita omaishoidon rahoituksen kangertelusta. Edellisenä syksynä määrärahat olivat jo loppuneet, vaikka viranomaisilla on asiantuntijaennusteet yli 75 vuotiaan väestön hoivan tarpeesta.
Pöydissä kuulijat ihmettelivät apua tarvitsevien vanhusten selviämistä kodeissaan, kun omaishoitajia ei ole omaisista tai ystävistä jonossa tulossa tehtävään ja kunnallinen kodinhoitoapu on minimaalista. Yksityisen kotipalvelun käyttöön on harvalla pienellä työeläkkeellä olevalla varaa. Lisäksi Lahdessa on vähennetty valtakunnallisen suosituksen mukaan kuuliaisesti pitkäaikaishoidon laitospaikkoja kaupunkilaisten pysymiseksi omissa kodeissaan ja tai siirtymiseen palveluasumisen piiriin.
Suomalainen yhteiskunta on kaiketi rakentunut säädöksineen vain superterveitä kansalaisia varten, kun sairaat, vammaiset tai ikääntyneet hoitoa ja tukea tarvitsevien ihmisten pitää hakea jopa vuosittain samoja yhteiskunnan tukia.
Anne Jokiniemi ja kansanedustaja ehdokas, johtava sosiaalityöntekijä Heini Ristivaara Hausjärveltä totesivatkin, että useimmiten ensimmäinen vammaistukiin liittyvä hakemukseen tulee paikkakuntien asianomaisilta virastoilta kielteinen päätös, mistä alkaa valituskierros.
Yhteinen toteamus olikin, että olettavatko viranomaiset, että omaishoitajat ovat niin uupuneita työssään, etteivät jaksa tehdä perusturva- tai vastaavan päätöksestä valituksia hallinto- ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Yksimielisyys niin yleisön kuin panelistien ja mukana olleitten kansanedustakandidaattien puheenvuoroissa oli selvästi omaishoidon rahoituksen siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Lahtelaistaustainen sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo korosti puheenvuorossaan, että Kelan kautta maksettava palkkio olisi kaikille sama, kun nykyisin sen saanti riippuu kotikunnan varallisuudesta
Marja-Liisa Niuranen