Tänään perjantaina käynnistyy jo kovasti odotettu Liigakausi 2017-18. Jos eri medioiden ennakkoarveluja on uskominen, on tiedossa Tapparan paraatimarssi kohti triplamestaruutta. Onhan joukkueen rosteri todella kova ja harjoitus- sekä CHL-matseissa joukkue on ollut jo kovassa iskussa. Ainoastaan Jypille on annettu jonkinlaiset mahdollisuudet lyödä kapauloita Tapparan rattaisiin ja tämäkin lähinnä siksi, että Jyväskylästä löytyy liigan kovin keskushyökkääjänelikko.
Tapparan ja Jypin takana liiga onkin sitten entistä tasaisempi. Ja onneksi edes mestaruutta ei ratkaista pelkästään paperilla, vaan kuten aina huippu-urheilussa, myös yllätyksille on sijansa. Viime kauden yllättäjä oli KalPa, joka monista ennakkoarveluista poiketen ponnisti aina hopealle asti. Itse sijoitin viime kauden ennakossani KalPan sijalle 14. joka ehkä kertoo kaiken olennaisen allekirjoittaneen asiantuntemuksesta tai sitten siitä, että marginaalit Liigassa ovat oikeasti pienet. Esimerkiksi kohtalaisen nimettömällä nipulla operoiva Pelicans voi hyvin onnistuessaan yltää sijoille 4-6, toisaalta, jos pelaajien potentiaali jää piippuun, taistellaankin äkkiä sijoista 11-15. Ja tämä sama pätee suurimpaan osaan joukkueista.
Moni joukkue on uudistanut tälle kaudelle pelikirjaansa huomattavasti aikaisempaa aktiivisemmaksi ja näin on tehnyt myös Pelicans. Tämä tarkoittaa käytännössä erittäin kovaa karvausta jo hyökkäyspäässä, sekä puolustajien aktiivista hyökkäämistä. Myös kiekonhallinta pyritään pitämään pääosin omalla joukkueella. Tätä varten joukkueeseen on pyritty hankkimaan pelaajia, jotka sopivat juuri tällaiseen pelityylin eli jalalla nopeita kavereita, joilla kiekko pysyy lavassa. Pelikirjan uudistamisen lisäksi haastetta on lahtelaisille aiheuttanut myös se tosiseikka, että joukkueen suurimmat syömähampaat ja pistehirmut siirtyivät pääsääntöisesti muihin maisemiin. Erkinjuntti, Sopanen, J.Tyrväinen ja Hodgman veivät mukanaan monta maalia ja maalisyöttöä.
Tilalle on tullut ennemminkin nuorta potentiaalia, kuin pomminvarmaa ja kliinistä viimeistelyä. Suurimmat paineet tuloksenteossa lienee nimien Rendulic, Kangasniemi, Siikonen, A.Mustonen ja J.Mustonen harteilla. Jos hyökkäys onkin hieman nimetön, niin puolustukseen Pelicansilla on heittää yksi liigan kovimmista pakkikuusikoista. Leimu, Kousa, Sulak, Lassen, Jürgens ja Rowley saattaa nousta pelien ratkaisuhetkillä arvoon arvaamattomaan. Varsinkin Leimu on ollut harjoituskaudella se tuttu tykki siniviivalla tappavalla laukauksellaan. Toivotaan vielä kädet ristissä, että Sulak todellakaan palaa Lahteen lokakuun alussa, eikä jää pelaamaan NHL:aa Detroitin riveissä.
Pelicans on pelannut harjoituskauden melko kiveenhakatuilla ketjukoostumuksilla, joten käydäänpä kiinni ketjukoostumuksiin:
Hyökkäysketjut:
1. Aleksi Mustonen – Joel Mustonen – Antti Tyrväinen
Tupla-Mustoset Tyrskyllä höystettynä. Tässä ketjussa pitäisi vauhtia ja taitoa riittää. Joel on tuttu mies meille lahtelaisille jo muutaman vuoden takaa ja Aleksilla on nyt paikka nousta lahtelaisten fanien sydämiin johtavassa roolissa. Tyrväinen hoitaa varmasti fyysisen pelin, mutta ylilyöntejä on syytä välttää, sillä herra on polttomerkitty tuomareiden silmissä.
2. Kimi Koivisto – Miska Siikonen – Iikka Kangasniemi
Viime kaudella ihastuttanut SiKaKo -ketju on taas yhdessä. Taikuri Kangasniemi löi viime kaudella itsensä läpi koko liigakansan tietoisuuteen. Nyt odotukset ovat kovemmat. Merkit viittaavat siihen, että läpimurron tällä kaudella tekee vuorostaan ketjun keskushyökkääjä Siikonen.
3.Vadim Pereskokov – Hannes Björninen – Borna Rendulic
Tällä kaudella Matikainen aikoo peluuttaa ketjuja aikaisempaa tasaisemmin, sillä uusi pelityyli on fyysisesti paljon vaativampi. Sen vuoksi joukkueen ehkä suurimman tuloksentekovastuun omaava pelaaja Rendilic on lyöty vasta ns. kolmosketjuun. Pereskokov on osoittanut sellaista taitoa, että try out on päätymässä sopimukseen. Ketjun keskushyökkääjä luottomies Björninen näyttää ottaneen taas yhden askeleen eteenpäin urallaan ja mieheltä voidaankin odottaa selkeää pisteparannusta viime kauteen.
4. Taavi Vartiainen – Roope Elimäki – Aleksi Rekonen
Neloseen löytyy mukavasti vaihtoehtoja. Harjoitusotteluissa juuri tällä triolla on ollut muutamia mukavia onnistumisia, joten lähtökohtaisesti tämä voisi olla se vauhdikas nelonen, joka silloin tällöin voisi nousta jopa otteluiden ratkaisijaksi hieman puun takaa.
Lisäksi toivon, että Vartiainen keskittyy pelaamiseen, ei jäähyilyyn.
Rotaatiossa ja lähimpänä tyrkyllä kokoonpanoon: Joonas Alanne, Arttu Heikkinen, Severi Lahtinen
Puolustajat:
Juha Leimu – Stefan Lassen
– Leimu pommittaa siniviivalta ja kapteeni Lassen hoitaa puolustuspään jämäkkään tapaansa.
Mikko Kousa – Libomir Sulak ( saapuu vasta lokakuussa?)
– Kiekollista osaamista ja huikeaa luistelua on luvassa tässä parissa. Manelius tuuraa Sulakia syyskuussa.
Casimir Jürgens – Jordan Rowley
– Jürgens on huikea talentti Mestiksen puolelta, jonka uskotaan lyövän läpi nyt liigatasolla. On jo vakuuttanut kriittisimmätkin fanit harjoituspeleissä. Myös Rowleyn pelaaminen on näyttänyt siltä, että mies pysyy Lahdessa tryoutin jälkeenkin.
Roni Rukajärvi – Nico Manelius
– Kapteenistoon kuuluva Manelius pystyy tarvittaessa tuuraamaan myös ylemmissä pakkipareissa tai sitten peleissä pelataan selkeästi seitsemällä pakilla. Rukajärvikin väläyttelee jo ajoittain, vaikka onkin joutunut, osin tosin omaa syytäkin, fanien vakituiseksi sylkykupiksi.
Maalivahdit:
Janne Juvonen
Joona Voutilainen
– Juvonen jatkaa ykkösenä, mutta uskon Voutilaisenkin saavan noin 15-20 starttia tulevana kautena.
Juvoselta vaaditaan nyt tasaisuutta otteisiinsa, sillä uusi aktiivisempi pelityyli aiheuttaa varmasti enemmän myös läpiajoja vastustajalle ja silloin pitää maalivahdin nousta esiin ja napata hanskaansa ne gamesaverit. Keskinkertainen suoritus ei yksinkertaisesti riitä.
SEURAA HEITÄ:
Casimir Jürgens Borna Rendulic Miska Siikonen
LUE: PASI NURMISEN ENNAKKOTUNNELMAT KAUDEN ALLA
OMALÄHIÖN RUNKOSARJAVEIKKAUS:
1. Tappara
– Suurin ennakkosuosikki ja ihan aiheesta. Rosteri aiheuttaa lähinnä kateutta ja ihailua muilla paikkakunnilla. Ainoa edes pieni kysymysmerkki löytyy penkin takaa.
2. JYP
– Sarjan kovin sentterinelikko. Johdattaako J.Immonen Jyskälän traktorit finaaliin asti?
3. HIFK
– Stadin kingeillä paineet menestyä ovat aina suuret. Mielenkiinnolla odotan kuinka Juhani Tyrväinen onnistuu.
4. Kärpät
– Kärppien rosteri on yllättävän nimetön Kärpiksi. Massia kuitenkin löytyy lisähankintoihin, jos peli ei lähde kulkemaan. Kestomenestyjä.
5. HPK
– Pennasen suojatit pelasivat jo viime kaudella raikasta peliä ja nyt ollaan vuoden viisaampia. Voi olla jopa korkeammalla?
6. TPS
– Vanha kunnon Turku on pienoisessa nosteessa, mutta uusi valmentaja Kaskinen on totaalinen kysymysmerkki.
7. Pelicans
– Kuinka paikataan viime kauden huipppuketju Sopanen-Tyrväinen-Erkinjuntti? Neljän ketjun vauhtijääkiekollako? Todellinen sarjan musta hevonen, sillä kaikki sijat 5-15 välillä mahdollisia.
8. Lukko
– Pekka Virran teesit käytössä, mutta toimivatko ne yhtä hyvin kuin Kuopiossa? Pärjääkö Janne Keränen ilman Jarkko Rissasen tarjoilua?
9. Ässät
– Ässien mielenkiintoisin pelaaja on eittämättä Ben Blood. Vieläkö vati menee yhtä herkästi nurin?
Porilaiset hullut taistelevat samoista sijoista lahtelaisten kanssa.
10. KalPa
– Viime kaudella aliarvioin kuopiolaiset pahasti, mutta ei salamakaan iske kahta kertaa samaan paikkaan. Kapanen noviisivalmentajana yhdistettynä suureen vaihtuvuuteen ei voi tietää menestystä.
11. Ilves
– Tampereen kakkosporukka taistelee tiukasti playoff-paikasta, mutta tänä vuonna ei vaan riitä.
12. Sport
– Vaasassa on rakennettu joukkue, joka voi onnistuessaan olla korkeammallakin. Toisaalta valmentaja Valtonen ei edelleenkään vakuuta.
13. SaiPa
– Nyt nähdään mikä on miehiään Tero Lehterä valmentajana. Melkoinen mestari pitäisi olla, mikäli pystyy hinaamaan lappeenrantalaiset pudotuspeleihin.
14. KooKoo
– Viime vuosi meni penkin alle, eikä vieläkään valoisalta näytä. Kouvolassa luotetaan vahvasti liigajyriin.
15. Jukurit
– Ensimmäinen kausi oli Mikkelissä kaikilla mittareilla menestys. Sitä seuraakin tällä kaudella se kuuluisa vaikea toinen kausi, sillä nyt Jukurit ei pääse iskemään puun takaa.
Pete Salomaa