Pääesiintyjät sekä Vesa Haaja & Rockin Tico Ticos esiintyvät Ruuhijärvi Rockabilly Hop -tapahtumassa heinäkuussa. Muutoinkin muusikon kesä on kiireinen keikkarintamalla.

Mikä on sellainen työ, joka sinun on pakko tehdä ennen kuin kesä voi alkaa?
– Töitä jää koko ajan rästiin. Jos alkaa stressaamaan liikaa keskeneräisistä asioista, saa stressata koko loppuelämänsä. Lähinnä se, että saa päivätöistä kiireellisimmät asiat pois mielen päältä auttaa jo paljon. Sitä paitsi kesä on loistavaa aikaa tehdä niitä vuoden aikana kesken jääneitä asioita.

Oletko kesäihminen?
– Ehdottomasti. Vaikka kyllä kevät, syksy ja talvikin menevät hammasta purren.

Mitä luet kesällä?
– Tienviittoja, karttaa ja laulujen sanoja.

Onko sinulla joku sellainen suosikkilaulu, joka luo aina kesäfiiliksen?
– Kotimaiset klassikkobiisit Laila Kinnusesta Olavi Virran kautta Baddingiin ja rillumareihin tuovat aina mieleen Suomen kesäisen maiseman.

Kerro, mikä on sinun oma kesäjuomasi?
– Jääkylmä olut, koska se maistuu helteellä hyvältä. Jääkylmä lähdevesi on kuitenkin parasta! Se on raikasta ja terveellistä.

Lomailetko yleensä kesäaikana?
– Kyllä lomailuunkin jää aikaa, vaikka tekisi pari keikkaa viikossa.

Mitä grillaat kesällä?
– Grillijuusto ja hyvin marinoidut vihannekset maistuvat… mutta kunnon grillimakkara on parasta! Ja tietysti voi tulla ruokaa grillatessa vahingossa grillattua itsensäkin auringossa…

Mikä on parasta kesällä Suomessa?
– Se, että pääsee uimaan lähes mihin vain katseensa kääntää. On onni, että on syntynyt maahan, jossa on näin paljon puhtaita järviä – sekä tietysti lampia, jokia ja meri.

Mitä suunnitelmia sinulla on tätä kesää varten?
– Ottaa mahdollisimman iisisti ja olla tekemättä kiveen hakattuja suunnitelmia.

Petri Görman
kuva: Nanna Hämäläinen

Vapaaehtoistyöntekijä Marja-Leena Vierumäki viihtyy kesäaikana paljon mökillä, koska se on vuodenaika, jolloin hänellä on eniten aikaa. Vierumäkeä ei enää kiinnosta ulkomaanmatkat. Uiminen on minulle myös tärkeä asia kesällä. Kukat hoidan tietenkin kotipihalla sekä mökillä.

Mikä on sellainen työ, joka sinun on pakko tehdä ennen kuin kesä voi alkaa?
– Pakollisia töitä minulle on ennen kesää aina ikkunanpesu ja kevätsiivous.

Oletko kesäihminen?
– Olen syntynyt syksyllä ja koen sen vuoksi olevani syysihminen. Kyllä minä nautin myös kesästä suunnattomasti. Lintujen laulu ja vihreä luonto on parasta Suomen kesässä.

Mitä luet kesällä?
– Kirjoja luen jonkin verran kesällä, mutta en dekkareita koskaan. Sen lisäksi sanomalehdet on luettava, jotta on ajan tasalla maailman menosta. Iltaisin luen usein hartauskirjoja. Niiden avulla rauhoitun ja saan voimaa.

Onko sinulla joku sellainen suosikkilaulu, joka luo aina kesäfiiliksen?
– Kaikki kevääseen ja kesää liittyvät lintujen laulut puhuttelevat minua. Katri-Helenan Mun sydämeni tänne jää -laulu on soinut korvakärpäsenä viime päivät. Se on kaunis kesäinen laulu ja siihen liittyy yksi hyvä muisto.

Kerro, mikä on sinun oma kesäjuomasi?
– Ehdottomasti vesi. Sen lisäksi juon joskus limonadin. Piimä on ehdoton ruokajuoma myös kesällä. Joskus voin ottaa lasin viiniä.

Lomailetko yleensä kesäaikana?
– Olemme aikoinaan kiertäneet paljon autolla Eurooppaa. Meillä ei ole kummallakaan enää haaveita lähteä lomalla jonnekin pidemmälle pois Suomesta.

Mitä grillaat kesällä?
– Kesä ilman makkaraa ei ole mitään. Se on suurin herkku myös minulle.

Mikä on parasta kesällä Suomessa?
– Ihana Suomen luonto ja puhtaus. Sitä arvostan paljon. Valoisuus on myös tärkeä asia kesässä.

Mitä suunnitelmia sinulla on tätä kesää varten?
– Sukulaisia menemme tervehtimään Itä-Suomeen. Ehkä joku ex tempore matka kotimaassa voi tapahtua myös. En vielä tiedä sitä. Rajojen yli tuskin lähdemme lomailemaan. Maailmantilanne huolestuttaa sen verran.

Petri Görman

kuva: Patomäen leikkipuisto II ja Peipposenpuiston leikkialue ovat Lahden kaupungin lakkautuslistalla.
– Emme ymmärrä, miksi asiasta ei haluta edes keskustella. Urakoitsijat on jo valittu lopettamisprojektiin, eikä niitä voida perua. Kyllä asukkaita on kuunneltava tänä päivänä asuinalueeseen liittyvissä asioissa. Tämä on todella outoa hallintokulttuuria, Eija Remes ja Tapio Irri sanovat.

Patoseudun omakotiyhdistys haluaa puolustaa kahta pientä leikkikenttää, jotka alueelle on rakennettu kauan sitten. Lahden kaupunki haluaa kuitenkin karsia leikkikenttäverkostoa. Patomäen leikkipuisto II ja Peipposenpuiston leikkialue ovat Lahden kaupungin lakkautuslistalla.

– Lahti kasvaa etelään ja täälläkin on moni omakotitalo saanut uudet asukkaat. Perheitä on muuttanut paljon alueelle. Sen vuoksi leikkikentät ovat kovat käytössä, puheenjohtaja Tapio Irri sanoo.

Puheenjohtaja kummastelee kaupungin tapaa tiedottaa aluetta koskevista muutoksista.
– Leikkipuistoihin on tuotu ilmoitukset, että ne poistuvat käytöstä. Toivoisin hieman sivistyneempää keskusteluyhteyttä.
Talonpoikaisjärjellä varustetun miehen mieleen tällainen käytös ei mene mitenkään.

Seniori-ikäinen puheenjohtaja Irri rentoutuu itse ikätovereiden kanssa mölkyn parissa alueen leikkipuistoissa kerran viikossa.
– Patoseudulla leikkipuistot ovat tärkeä henkireikä jokaiselle ikäpolvelle.

Omakotiyhdistys on huolissaan siitä, että alueelle ei saada mitään korvaavia puistoja pitkään aikaan.
– Jalkapallokentät eivät ole vieläkään käytettävissä. Lapset ja nuoret pelaavat nyt jalkapalloa leikkikentillä.

Leikkipuistoa on mahdollisuus puheenjohtajan mukaan kehittää ja leikkivälineiden uusiminen ei maksa paljon.
– Lasten pitää voida leikkiä lähellä omaa kotia turvallisessa ympäristössä. Julkisesti kaupunki haluaa olla Unicef-kaupunki ja lasten puolella, mutta käytännön teot eivät ole puheiden tasolla.

Yhteisöllinen leikkialue, jota kaikki käyttää

– Täällä voi leikkiä ja pelata jalkapalloa hiekkakentällä sekä nurmikolla hippaa, jalkapalloa, mölkkyä ja erilaisia pihapelejä. Lapset tulisi saada liikkumaan huomattavasti enemmän. Miksi lapsiystävällinen kaupunki tekee tällaisia päätöksiä, varapuheenjohtaja Eija Remes kysyy?

Fysioterapeuttina Remes tietää, kuinka paljon jo lapsilla on tuki- ja liikuntaelin ongelmia tänä päivänä.
– Miksi ei haluta panostaa siihen, että lapset voivat liikkua enemmän oman kodin lähialueella?

Varapuheenjohtaja ihmettelee, miksi kaupunki ei ole tiedottanut asiasta avoimesti.
– Meille ilmoitettiin, että puistot poistetaan käytöstä.

Varapuheenjohtaja kertoo, että leikkialueista vastaava projektipäälliköllä ei ollut mahdollisuutta osallistua Patoseudun omakotiyhdistyksen kokoukseen.
– Kutsu tuli hänelle kuulemma liian myöhään.

Lahden kaupunki on kartoittanut leikkipuistonsa vuonna 2018 ja silloin tehtyyn palveluverkkoselvitykseen perustuu myös kahden Patoseudun leikkipuiston lakkautukset.
– Asiasta on tehty myös virkamiesten järjestämä kysely Facebookissa projektipäällikön mukaan. Kyselyn perusteella on tehty johtopäätökset leikkipuistoverkoston harventamisesta.

Varapuheenjohtaja kertoo, että hiekkakenttä jää ainakin Patomäen leikkipuisto II:n alueelle.
– Kaupunki aikoo lisätä kasvillisuuden määrää puistoalueella ja lapset saavat projektipäällikön mukaan tulevaisuudessa leikkiä esimerkiksi metsässä.

Petri Görman

kuva: Miestenpiirin aktiivi Veijo Vierumäki sanoo, että 100 laatikon verran apua Ukrainaan saatiin kerättyä nopeasti.
– Osa tavaroista odottaa vielä matkaa Ukrainaan. Tiedämme varmasti, että tämä apu on mennyt perille.

– Näin tv-ohjelman, joka herätti ajatuksen, että Ukrainaa on autettava. Kerroin asiasta Launeen seurakunnan Miestenpiirin jäsenille tammikuussa ja kaikki näyttivät vihreää valoa ajatukselle, Vierumäki toteaa.

Kirkkoherra Heikki Pelkonen oli myös Vierumäen mukaan hengessä mukana jo projektin ensimetreillä.
– Asetimme tavoitteeksi, että keräämme apua ukrainaan 100 laatikollista. Maaliskuun loppuun mennessä tämä tavoite saavutettiin.

Miestenpiirin aktiivijäsen Vierumäki kertoi auttamisideasta myös Lahden Myyntimiehet ry:n seniorijäsenille ja myös he olivat tässä projektissa mukana.
– Oma isä oli sodassa ja sitä kautta hätä Ukrainassa herätti auttamishalun minussa. Vanhemmat sisarukset ovat kertoneet minulle, millaista elämä oli 1940-luvulla Suomessa.

Avoimet ovet -organisaatio on vastannut yhteistyökuviossa avustustavaroiden hallinnoinnista ja säilytyksestä.
– Hämeenlinnalainen kuljetusliike on jo toimittanut osan avustustavaroista Ukrainaan.

Liinavaatteita, sukkia ja kenkiä

– Keräsimme erilaisia arjen käyttötavaroita ukrainalaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Kaikki lahjoitustavarat olivat ehjiä ja puhtaita.

Vierumäen mukaan he keräsivät liinavaatteita, kenkiä ja sukkia ukrainalaisille.
– Lahjoitimme myös heille kahvipaketteja, koska pieni ilo arjessa saattaa tuoda keskellä sotaa hyvän mielen.

Vierumäki kiittää kaikkia ihmisiä, jotka ovat olleet mukana auttamistyössä.
– Kaikki apu on tarpeen Ukrainassa ja tavallisilla ihmisiä on iso hätä siellä. Olen kiitollinen siitä, että ihmiset lähtivät mukaan tähän työhön.

Petri Görman

Liikunnanopettaja ja suomalaisen pesäpallon grand old man Heikki Laine on kesäihminen. Mies nauttii kesän lämmöstä ja pesäpallosta. Kisapuiston uudistettu pesäpallokenttä on areena, jossa miehen voi tavata joka ilta.

Mikä on sellainen työ, joka sinun on pakko tehdä ennen kuin kesä voi alkaa?
– Hoidan joka kevät herukka- ja karviaispensaat kuntoon. Siihen liittyy erilaisia hoitotoimenpiteitä ja ruohonleikkuuta. Pensaiden alustat pitää myös lannoittaa.

Oletko kesäihminen?
– Olen ehdottomasti kesäihminen. Kesämökkiä rakensin aikoinaan useana kesänä. Siellä on aina jotain tekemistä. Sen lisäksi pesäpalloa pelataan vain kesällä. Vihaan pakkasia. Olen joutunut palelemaan Ursan kentällä oppilaiden kanssa.

Mitä luet kesällä?
– Luen kesällä Kanava-lehteä, koska siellä on mielenkiintoisia artikkeleita. Sen lisäksi luen Seuraa.

Onko sinulla joku sellainen suosikkilaulu, joka luo aina kesäfiiliksen?
– Suvivirsi on ollut minulle aina tärkeä laulua. Se muistuttaa lomasta ja kesästä.

Kerro, mikä on sinun oma kesäjuomasi? Perustele!
– Juon paljon erilaisia mehuja, joita pitää lantrata. Sen lisäksi hyvä kesäjuoma on sokeriton Coca-Cola.

Lomailetko yleensä kesäaikana?
– Mökkeilyn lisäksi käyn katsomassa pesäpalloa Hyvinkäällä ja Kouvolassa. Vaimon kanssa vietimme lomia Kanarialla, kun Suomessa elettiin pimeintä aikaa vuodessa eli marraskuun lopussa.

Mitä grillaat kesällä?
– Minä grillaan vain makkaraa. Se kuuluu ehdottomasti kesään.
Mikä on parasta kesällä Suomessa?
– Luonto kauneimmillaan kesällä Suomessa. On mukava katsella vihreää luontoa. Toukokuusta lähtien on aina mukava seurata, kuinka luonto herää kesään.

Mitä suunnitelmia sinulla on tätä kesää varten?
– Nyt on saatava selkä kuntoon, että pääsee mökille. Siellä pääsee irti kerrostaloelämästä. Minulla on aina puuhaa mökillä. Kisapuistossa seuraan eri sarjatason pesäpallo-otteluita koko kesän ajan.

Petri Görman

kuva: Kirjastovirkailija Noora Tanska tuntee dekkarit hyvin, koska hän toimii kirjavinkkarina Launeen kirjastossa.

Suomalaiset lukevat paljon dekkareita. Sen voi päätellä ostetuimpien kirjojen listoilla ja kirjastojen avoimen datan perusteella. Kirjakaupoissa vietetään jo 10. kertaa dekkariviikkoa 5.-11.6. Sen tavoitteena on kannustaa ihmisiä lukemaan dekkarikirjallisuutta ja tutustumaan sen monipuoliseen maailmaan.

Dekkareissa on paljon erilaisia alalajeja, kuten historialliset mysteerit, psykologiset trillerit, salapoliisitarinat ja rikosromaanit. Tämä kirjallisuuslaji tarjoaa lukijoille kiehtovia lukukokemuksia eri näkökulmista.
– Dekkarit ovat kestosuosikki kirjastossa. Jos katsomme Launeen kirjaston palautushyllyä, niin dekkarit täyttävät siitä suuren osan, kirjastovirkailija Noora Tanska kertoo.

Tanskan mukaan yhä useampi löytää dekkareiden pariin joko Netflixin tai tv-sarjan kautta.
– Se on hyvä asia, että ihmiset lukevat. Lukukokemus on aina suurempi elämys kuin tv-sarja.
Koskinen tv-sarjasta alkoi uusi tuotantokausi ja sen vuoksi Seppo Jokisen kirjoja lainataan nyt paljon.

Kirjamarkkinoilla on myös paljon Agatha Christie -tyylisiä mysteerejä, joissa pääsee itse ratkomaan, kuka oli esimerkiksi murhan tekijä.
– True crime .ilmiö näkyy myös kirjastojen lainausmäärissä.

Aikuiset lukevat eniten dekkareita

– Aikuiset ihmiset lukevat dekkareita ja niillä on laaja lukijakunta. Myös osa nuorista on kiinnostuneita dekkareista. Esimerkiksi Ilkka Remes on kirjoittanut nuorille dekkarin Operaatio Solaris-kirjan.

Kirjastovirkailija kertoo, että Satu Rämö ja Ilona Tuominen ovat myös suosittuja kotimaisia dekkarikirjoja.
– Ulkomaisista kirjailijoista lukijoiden suosikkeja ovat Lars Kepler ja Jo Nesbo.

Myös paikallisuus kiehtoo ihmisiä dekkareissa ja sen vuoksi esimerkiksi Lahdessa lainataan paljon Timo Sandbergin ja Eija Piekkarin kirjoja. Lahtelaisen Sandbergin uutta kirjaa jonottaa jo 300 ihmistä.
– Tutut tapahtumapaikat houkuttelevat lukemaan dekkareita.

Dekkarit ovat myös  Noora Tanskan omia suosikkeja.
– Elina Backman ja Robert Galbraith ovat omia kestosuosikkeja.

Petri Görman

Kirjailija Kalle Veirto on Omalähiön Kesävieras-sarjan ensimmäinen haastateltava. Mies kirjoittaa myös kesäaikana, koska se on elämäntapa. Kesää ei saa suunnitella koskaan valmiiksi etukäteen vaan hetkiin on osattava tarttua.

Mikä on sellainen työ, joka sinun on pakko tehdä ennen kuin kesä voi tulla kotiisi?
– Kesä on aina unelmaa, toiveiden tynnyri, joka on raskautettu hyvillä töillä, ja se on ohitse ennen kuin ne on suoritettu. Se on sama kuin Huomenna hän tulee ( Samuel Beckett).

Oletko kesäihminen? 
– Olen syntynyt kesäkuussa.

Kuvaile, millainen on hyvä kesäkirja?
– Hyvässä kesäkirjassa on myös syksyn säät, talvi ja kevät. Ei elämää voi ylittää kuin peltoa, kirjoitti Anton Tsehov. Ei myöskään kesää.

Onko sinulla joku sellainen suosikkilaulu, joka luo aina kesäfiiliksen?
– Bryan Adamsin Summer Of ’69 ja Beach Boysin Surfin USA. Ne rokkaa söpösti ja ovat pelkkää kaunista illuusiota. Tykkään myös Junnu Vainion Käyn ahon laitaa -laulusta, enkä ole koskaan käynyt ahon laitaa. En myöskään tykkää olla ilman paitaa, vaikka ylävartaloni on hyvin lihaksikas.

Kerro, mikä on sinun oma kesäjuomasi?
– Kylmä olut. Se sopii aina ja kaikkiin tilanteen, mutta ensi sijassa työn ja pitkän pyörälenkin jälkipoltteessa.

Lomailetko yleensä kesäaikana?
– Kotona. Työtä tehden ja kesällä vain 1,5 tuntia päivässä. Muu vaatii kekseliäisyyttä.

Mitä grillaat kesällä?
– En helvetissä grillaa, en edes itseäni

Mikä asia on parasta kesällä?
– Hollolan kirkon pyöräkierros kamujen kanssa.

Mitä suunnitelmia sinulla on tätä kesää varten?
– Carpe diem. Liika suunnittelu pilaa kaiken, myös kesän.

Petri Görman

kuva: Vuoden launeelaiseksi valittiin ensimmäistä kertaa yhteisö eli Omalähiö-lehti. Palkintoa olivat vastaanottamassa ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki, päätoimittaja Petri Salomaa, Omalähiö-lehden perustaja Marja Salomaa ja toimittaja Petri Görman. Palkinnon jakoivat Launeen okyn Liinu Sundelin ja Tanja Lekkerimäki.

– Minä olen asunut Laune-Nikkilän alueella jo 29 vuotta ja vaimoni synnyinkoti on Mustanmäenkadulla. Tämä on ehdottomasti paras paikka meille, Launeen omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman sanoo.

Luonto ja rakentaminen ovat olleet aina tasapainossa Etelä-Lahden joka puolella, mutta erityisesti sen näkee Launeella.
– Täällä on paljon rintamamiestaloja, joissa on isot tontit. Alueella on paljon metsää ja viheralueita. Launeen perhepuisto ja Patomäen jalkapallokentät ovat paikkoja, joissa myös Lahteen saapuvat turistit viihtyvät.
Launeen omakotiyhdistyksen hallituksessa on energistä porukkaa ja sen vastuulla on järjestää kevätkarnevaalit.
– Tätä tapahtumaa on suunniteltu pitkään ja lähes kaikki hallituksen jäsenet ovat mukana tapahtumassa.

Omalähiö on vuoden launeelainen 2023

Ensimmäistä kertaa Vuoden launeelaiseksi valittiin yhteisö. Nyt palkinto luovutettiin Omalähiö-lehdelle.
– Omalähiö on merkittävä identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentaja Etelä-Lahdessa. Ilman sitä elämä täällä olisi paljon köyhempää.

Forsmanin mukaan lehti kertoo aidosti paikallisista asioista ja ihmiset lukevat sitä myös paljon.
– Myös launeelaisten mielipiteitä julkaistaan lehden yleisönosastolla.

Petri Görman

Leena Holmberg-Koski ja Juha-Pekka Forsman keskustelivat, millaisia pihatöitä he ovat ehtineet tekemään jo kevään aika.

Launeen seurakunnan miestenpiiri rakensi linnunpönttöjä tapahtuman yhteydessä.

Marttojen paistamat letut olivat myös hittituote tämän kevään karnevaaleilla.

Elli Kassari ja Aino Elme olivat rakentaneet Launeen kirjastolle keppihevosille esteradan.

kuva: Esikoiset ry on ottanut Liipolan seurakuntakeskuksen tilat haltuunsa toukokuun alusta lähtien.

Kirkkohallitus vahvisti Liipolan seurakuntakeskuksen myynnin Esikoiset ry:lle huhtikuun lopulla. Esikoiset ovat käyttäneet eri seurakuntien tiloja omassa toiminnassaan Lahdessa. He ilmoittivat syksyllä kiinnostuksensa ostaa seurakuntakeskuksen tilat.

– Esikoiset maksoivat seurakuntakeskuksesta 210000 euroa. Jatkamme tiloissa vuokralaisina ja saamme sopeutettua toimintamme kohtuullisen hyvin sinne. Raamattupiirit ja maaahanmuuttajien kerhot jatkuvat entiseen tapaan. Sen lisäksi viikkomessut on Liipolassa joka toinen viikko sekä venäjänkieliset messut järjestetään kerran kuukaudessa.

Diakoniatyön toimipiste säilyy samassa paikassa ja Parlan keskiviikkolounaat jatkuvat myös tulevaisuudessa.
Asukastuvan kohtalo on Pelkosen mukaan vielä auki, koska Esikoiset suunnittelevat alakertaan juhlatiloja.
– Tätä asiaa on tarkoitus pohtia vielä aluetoimikunnan kanssa.

Nuorisotilalle on suuri tarve

– Launeen seurakunta on esittänyt seurakuntayhtymälle ja yhteiselle kirkkovaltuustolle, että alueelle on oltava nuorisotila. Kaikilla muilla seurakunnilla Lahdessa on oma nuorisotila.

Kirkkoherra Pelkonen kertoo, että toiseksi seurakunta tarvitsee kokoontumistilan Liipolaan.
– Nyt olemme vuokralla siellä viiden vuoden vuokrasopimuksella. Konfirmaatioita ja muita suurempia tapahtumia varten seurakunnalla on käyttöä suuremmalle tilakokonaisuudelle.

– Meillä ei ollut mahdollisuuksia investoida enää seurakunnan rakennuksiin, mutta sen omistama yhdistys aikoo toteuttaa siellä korjaustoimenpiteitä.

– Sen lisäksi tarvitsemme ison tilan konfirmaatioita ja muita tilaisuuksia varten. Se on ratkennut nyt pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Häät, muistotilaisuudet ja ristiäiset on mahdollista järjestää myös tulevaisuudessa Liipolassa.

– Meillä on yhteinen varauskalenteri seurakunnan tilojen käyttöä varten, jota ylläpitää seurakuntayhtymä. Yhteistyö on alkanut hyvin ja saamme sopeutettua toimintamme joustavasti yhteen.

Pelkosen mukaan toiminnallisesti seurakuntakeskuksen käyttöön ei ole tulossa suuria muutoksia.
– Katsomme nyt avoimin silmin tulevaisuuteen ja tartumme uusiin mahdollisuuksiin Etelä-Lahden alueella, jos alueelle rakennetaan uusia tiloja. Tällä hetkellä meillä ei ole akuuttia tilatarvetta.

Petri Görman