Lahtelaiset, hollolaiset ja orimattilalaiset voivat ylpeydellä kertoa kuntiensa uusille asukkaille, että Renkomäki, kaakkoisen Orimattilan ja Hollolan itäinen kulma ovat olleet vastaanottamassa lähes ensimmäiset Suomenniemen asukkaat noin 9000-10 000 vuotta sitten. Pohjois-Karjalasta, nykyisen Enon kunnan alueelta on löytynyt arkeologisten kaivausten perusteella oletettavasti vielä vanhempi kyläalue.
Nikkilän omakotiyhdistyksen jäsenistöä oli kuulemassa keskiviikko-iltana Nikkilän seurakuntatalolla Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takalan esitelmää eteläisen Lahden vanhasta asutuksesta. Renkomäen aluetta ryhdyttiin tutkimaan laajemmin 1970-luvun alussa. Lahtelaisille tutuin alue lienee nykyisen Renkomäestä Hollolan Salpakankaalle menevän tien varret. Ennen Jokimaan ravirataa idästä tultaessa on Ristolan alue, se näkyy tien eteläpuolella Porvoonjoen laaksona, minkä niityt peittyvät tulvaveden aikana. Tien pohjoisella puolella on kallioleikkaus, kävelytie ja kaivanto, joka on jätetty muistuttamaan alueen tuhansien vuosien takaisesta kylästä.
Maanpinta on ollut nykyistä 70 metriä korkeammalla. Viimeisen jääkauden jälkeen jään reuna suli ja pakeni kohti nykyistä Keski-Suomea. Sen jälkeen jättämien Yoldianmeren ja Ancylusjärven vedet laskivat hiljalleen kohti nykyistä Suomenlahtea ja Itämerta. Maan kuori alkoi nousta jäämassan painovoimasta vapauduttuaan. Tällä Lahden Ristolan alueella oletetaan olleen ensimmäinen pieni kyläyhteisö, kun ihmiset tulivat kalastamaan ja metsästämään nykyisen Viron alueelta tai ehkä idän suunnasta Karjalan kannasta myöten.
Ristolan alueen lisäksi tuhansien vuosien takaisia pienten kylien rakennusten ja tulisijojen kivisiä pohjia ja kvartsista ja piistä tehtyjä työkaluja on löytynyt Lahden Myllyojan, Orimattilan Myllykosken, Porvoonjoessa ja Pappilanmäen alueelta. Suomen maaperä on hapan, totesi Takala, joten puuesineet ovat hajonneet. Palaneista eläinten luista tutkijat ovat päätelleet, että riistaeläimiä ovat olleet nisäkkäät kuten hirvet ja majava, lintupaistia metsästettiin ja ainakin riekon luita on löytynyt ja kaloista jääntetä on särkikaloista sekä hauesta ja kuhasta.
Työvälineistä tärkeimpiä olivat erilaiset keihäät, joihin työstettiin kärjet ja kirvesmäiset taltat kvartsista ja piistä ja kivestä. Kvartsia tänne saapuneet kalastajat ja metsästäjät ovat pystyneet louhimaan myös edellä mainitusta Ristolan kalliosta, mutta alkuperäiset mallit ovat Virosta Pärnun alueelta Pullin malli. Ensimmäiset alueen kvartsi- iskokset löysi 1966 maanviljelijä Matti Huuskonen pelloiltaan Renkomäestä. Piitä ei Suomesta löydy, joten pii-työkalujen raaka-aine ja esineet ovat peräisin pääasiassa Keski-Venäjältä. Kun jääkuori suli ja Golf – virta lämmitti myös maan pohjoisosia, levisi asutus pohjoisempiin osiin. Ilmaston lämpenemisen myötä esi- isät ja -äidit siirtyivät hiljakseen peltoviljelyyn ja karjankasvatukseen.
Aivan Suomen Lapin käsivarren alueelle ihmiset saapuivat tuhansien vuosien takaista, Tanskan salmien länsipuoleista Pohjameren kannasta myöten nykyisten Alankomaiden rannikolta Norjan länsirannikkoa pitkin. Hannu Takala on työryhmineen tehnyt kaivauksia viime vuosina Laatokan ympäristössä ja selvittänyt sieltä mahdollisesti levinnyttä asutusta Itä-Suomen puolelle. Lahden-Hollolan alueelle tulee uusia kaivauksia, kun ennen Vt 12 eli eteläisen ohitien rakentamista Museovirasto ja lahtelaiset pääsevät tekemään kaivauksia suunnitellun tiepohjan alueelle. On oletettavaa, että myös tältä alueelta löytyy pienten asumusten pohjia ja esineistöä vanhojen asukkaitten hankkimista tarvekaluista.
Marja-Liisa Niuranen