
Lahden kaupunginkirjaston juhlasalissa katto on korkealla, mutta niin oli myös juhlatunnelma, kun Lahden Karjalaseura ry:n 75-vuotisjuhlaa vietettiin tässä salissa. Karjalan Liiton tervehdyksen esitti toiminnanjohtaja Satu Hallenberg. Hän iloitsi siitä, että karjalanpiirakasta on tullut Suomen suosituin ruoka.
– Karjalainen kokkimestari on käynyt täällä Lahdessa opastamassa täkäläistä Fazerin leipomoa siitä, miten karjalanpiirakoita voidaan valmistaa. Kaiken lisäksi karjalanpiirakka on päässyt myös postimerkin aiheeksi, Hallenberg kertoi.
Hän totesi, kuinka kansallispukuperinne on siirtynyt myös nykyasujen kankaiden kuoseihin. Lahden seudulla on luotu oma vihreäraitainen ”Lahen raita”, joka esiintyy myös Lahden kaupungintalon kokoushuoneitten pöytäliinoissa.
Eurooppa yllätettiin
Lääketieteen tohtori, kansanedustaja Martti Talja esitti juhlapuheen. Hänen sukujuurensa ovat Vuoksenrannan Kaskiselässä. Hän tarkasteli puheessaan nykyistä pakolaistilannetta. Hän esitti katkelman lahtelaisen ja karjalaisen Anneli Seppälän mielipidekirjoituksesta, jossa tämä korosti karjalaisten evakkojen olleen pakkosiirtolaisia omassa maassaan.
– Nyt meitä on kohdannut toisen maailmansodan jälkeen toiseksi suurin pakolaistulva. Heidän työntekonsa esteenä on monia lainsäädännön esteitä. Tapahtumat ovat yllättäneet koko Euroopan. Ensi sijaisena tavoitteena pitää olla sotien lopettaminen pakolaisia tuottavilla alueilla, Talja korosti.
Taljan mukaan Suomen toimenpiteet asiassa ovat tulossa vuoden myöhässä. Suomi panostaa pakolaishuoltoon kolme miljardia euroa, jotta pakolaisvirta saataisiin pysähtymään. Oma lukunsa ovat Venäjältä tulevat. Heitä tipahtelee itärajan tälle puolelle noin 20 henkilön päivävauhtia.
Ei anneta yltiölupauksia
Martti Talja totesi, että Suomi uskoi pitkään, että EU pystyy hallitsemaan kriisejä, mutta siinä erehdyttiin. Suomi pyrkii nyt siihen, että meiltä ei anneta yltiöpäisiä lupauksia maahan pyrkiville. Tornion kaltaisia vastaanottokeskuksia ollaan vasta virittämässä Kreikassa ja muualla.
– Tulijoille on saatava työtä tai muuta tekemistä, muuten heitä uhkaa turhautuminen ja helposti syntyy silloin rikollisuutta. Suomen sisäisestä turvallisuudesta on myös huolehdittava. On todettava, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö, että hyviä vaihtoehtoja ei tilanteeseen ole olemassa.
Martti Talja jatkoi presidentin sanoin, että me emme Suomessa pysty auttamaan kaikkia niitä, jotka syystä tai toisesta tuntevat olonsa tukalaksi kotimaassaan. Meidän on myös pyrittävä saamaan työtä kaikille suomalaisille.
Vauhdikkaat ”laulujuhlat”
Juhlivan seuran historiikin esitti hallituksen jäsen Airi Kurki ja lausuntaa esitti Marja-Liisa Nieminen. Varsinaisen riemutunnelman juhlassa nostivat laulusolistit Erkki Liikanen ja Hannu Lehtonen sekä heitä säestänyt hanuritaiteilija Jarno Kuusisto. Liikasen kaskut singahtelivat aina laulujen välillä. Yleisökin pääsi laulamaan solistien mukana.
Tervehdykset juhlivalle seuralle esittivät Karjalaisseurojen Lahden piiri ry, Lahden karjalaisyhteisöt ja Lahden kaupunki. Juhlan loppusanat lausui Lahden Karjalaseura ry:n puheenjohtaja Raimo Koukonen. Juhlaan kertyi 150 hengen yleisö.
Juhlaväki siirtyi lopuksi viereiseen Lahden kaupunginteatteriin, sen suuren Juhani-näyttämön katsomoon seuraavaan Inkeri Kilpisen kirjoihin pohjautuvaa Evakkotytön tarinaa.
Kahdesti perustettu
Lahden karjalaisten yhdistys koottiin talvisodan jälkeen, marraskuussa 1940. Perustamiskokouksessa oli mukana 400 henkilöä. Toiminta aloitettiin perustamalla ensimmäisenä sekakuoro, käsityöryhmä ja yhteiseksi iloksi seura sai kummilapsen Pohjois-Karjalasta. Ensimmäinen pikkujoulujuhla keräsi lähes 700 osallistujaa. Jatkosodan jälkeen seura elvytettiin uudelleen syyskuussa 1945. Silloin se myös virallisesti rekisteröitiin.
Mittavin aikaansaannos sotien jälkeen oli, kun karjalaiset rakennuttivat Lahteen peräti 13 kerrostaloa. Rakentaminen painottui 1950-1960 -luvuille. Sodan jälkeen tärkeitä olivat myös erilaiset neuvontatilaisuudet, joissa käsiteltiin korvausmaan saamista ja asutustoimintaa.
Myöhemmin järjestö keräsi rahaa professori Jussi Mäntysen hirvipatsaan toisintoon Lahteen, kun alkuperäinen jäi Viipuriin ja on siellä edelleen. Vähitellen alueen karjalaiset muodostivat omia pitäjäseurojaan ja kyläyhdistyksiään, joten Lahden karjalaisten jäsenmäärä väheni tuntuvasti. Jäsenmäärä vuonna 1967 oli 820. Nykyinen määrä on noin 170. Seuran toiminta painottuu nyt erilaisiin matkoihin Karjalaan ja muualle Suomeen sekä lähimaihin.
Lasse Koskinen