Perussuomalainen Johanna Ekman on poliitikko, joka on monipuolisesti mukana poliittisessa päätöksenteossa. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa nainen on ensimmäistä kertaa ehdokkaana.
Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Haluan olla mukana varmistamassa, että kansallinen etumme on EU:ssa aina etusijalla ja toteutuu. Sen vuoksi annan tähän työhön oman panokseni ja olen rakentamassa taloudellisesti vahvempaa, turvallista ja hyvinvoivaa Suomea sekä vakaata Eurooppaa. Suomi tarvitsee puolustajakseen osaavan, yhteistyökykyisen, myynti- ja kielitaitoisen sekä asioihin paneutuvan verkostoitujan, jotta tarpeemme huomioidaan päätöksenteossa.
Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Olen Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisesti merkittävässä yhteistyöjärjestö CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa sekä tämän liikennetyöryhmän varapuheenjohtaja. Itämerikomission vuosittaisessa yleiskokouksessa keskiviikkona 22.5.2024 Kotkassa vahvistettiin Itämerikomission hallituksen jäsenyyteni. CPMR eli olen käynyt tutustumassa europarlamenttiin Strasbourgissa CPMR:n Itämerikomis-sion kokouksen yhteydessä. Puhun sujuvasti suomea, englantia ja ruotsia sekä olen käyttänyt myös saksaa työkielenä. Aiempi työkokemukseni sekä poliittiset luottamustehtäväni antavat hyvät edellytykset vaikuttaa Suomen edun mukaisesti europarlamentaarikkona.
Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Olen Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen jäsen ja Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisessä CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa sekä tämän liikennetyöryhmän varapuheenjohtaja. Aikaisemmin olen työskennellyt myös Ruotsissa ja Sveitsissä. Uskon, että kielitaidostani sekä myynti- ja asiakaspalvelu-kokemuksestani olevan hyötyä verkostoitumisessa ja asioiden eteenpäin viemisessä aktiivisella otteella.
Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on saanut luotua toimivat sisämarkkinat. Nykyhetkeen liittyen EU on onnistunut REPowerEU-suunnitelman avulla monipuolistamaan energiahuoltoaan muun muassa tekemällä putkikaasun tuonnista muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU haluaa kyseisen suunnitelman toteutuksella lopettaa riippuvuutensa Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista.
Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti. Turvallisuuteen, omavaraisuuteen, talouteen ja vientiin liittyvät kysymykset ovat mielestäni erityisen tärkeitä tulevalla kaudella. Tarvitsemme myös yhtenäistä rajapolitiikkaa, Suomen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kasvattamista muun muassa maataloudessa, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja vain hallittua meitä hyödyttävää maahanmuuttoa. Vientiä tulee edistää ja yhteisvelkapaketteihin tulee suhtautua hyvin kriittisesti. En kannata EU:n verotusoikeuksien lisäämistä. Menestyvä Suomi on myös EU:n etu.
Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Menestys rakentuu yhteistyöllä, joten on tärkeää olla aktiivinen myös oman maakunnan ulkopuolella. EU-vaikuttamisessa laajat verkostot edesauttavat viestin kulkua eri sidosryhmien välillä. Meidän tulee myydä ydinviestimme EU:lle ja mikäli jaamme samoja intressejä muiden esimerkiksi Pohjoismaiden kanssa, on meillä yhdessä leveämmät hartiat tuoda tarpeitamme esille.
Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Mielestäni EU:n tulee vahvistaa omaa puolustusteollisuuttaan sekä huomioida, että Naton ja EU:n roolit voivat täydentää toisiaan. Kannatan EU:n puolustuskomissaarin salkun perustamista. Puolustuskomissaarin tehtävänä olisi koordinoida yhteistä ase- ja ammustuotantoa sekä asetoimituksia. Lähtökohtaisesti kunkin EU:n jäsenmaan tulee ylläpitää omaa puolustustaan ja kriisitilanteiden osalta kykyä siviiliväestön suojaamiseen. EU:n jäsenmaista 24 kuuluu puolustusliitto Natoon ja vain 3 jäsenmaata ei kuulu. EU:n puolustuksellinen rooli on toissijainen Natoon nähden.
Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU on mielestäni onnistut hyvin taloudellisessa ja humanitaarisessa antamisessa. Muun muassa 4,2 miljoonaa pakolaista Ukrainasta saa tilapäistä suojelua tai on vastaavien järjestelmien piirissä EU:ssa. Jäsenmaiden antaman puolustustarvikkeiden ja muun sotilaallisen avun oikea-aikaisuudessa ja riittävyydessä on ollut ajoittain haasteita. Lisäksi näiden osalta koordinointi olisi voinut toimia paremmin.
Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Minulla ei ole ollut heihin suoraan yhteyksiä. Perussuomalaiset kuuluvat Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmään Euroopan Parlamentissa.
Millaista ympäristöpolitiikkaa EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– EU:n ympäristöpolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Yhteisön tulee jatkaa panostamista tutkimukseen ja innovointiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä kierrätykseen. Samoin EU:n tulee jatkaa ilmaston lämpenemisen ja luontokadon torjumisen toimenpiteiden taloudellista tukemista. Nämä lämpenemisen ja luontokadon torjumiseksi tehtävät toimenpiteet tulee saada tehdä läheisyysperiaatteen mukaisesti käyttäen paikallista asiantuntemusta ja osaamista sekä parhaita ja kilpailukykyisimpiä menetelmiä ilman ylisäätelyä ja raskasta byrokratiaa. Suomen paikallisten toimijoiden tulee aktiivisesti tehdä ehdotuksia ja anomuksia, jotta saadaan nykyiset ja tulevat EU:n tarjoamat asiantuntija-avut ja rahoitukset hyödynnettyä sekä integroitua Suomen kansallisten hankkeiden ja suunnitelmien kanssa.
Petri Görman