kuva: Harri Kosken ja Leena Malkavaaran yhteisprojekti eli saunalautan rakentaminen Nikkilänkadulla on herättänyt mielenkiintoa. – Kyllä tämä projekti on ihmisiä kiinnostanut. Olen kertonut heille mielellään tästä saunalauttaprojektista.

Etelä-Lahdessa asuva Harri Koski on ollut merillä tankkerilla töissä. Kun merimiestyöt loppuivat, niin mies hankki purjeveneen jos toisenkin. Veneen jälkeen tuli karavaanari, Nyt työn alla on saunalautta, koska karavaaniharrastus ei enää miestä kiinnosta.
– Tätä projektia olen suunnitellut pari vuotta sitten. Saunalautta olisi saatava vesille mahdollisesti jo tämän syksyn aikana, Koski kertoo.

Saunalautan rakennuttaminen on Kosken mielestä arvokasta puuhaa, mutta mitä enemmän osaa itse tehdä, niin projektista selviytyy halvemmalla.
– Rakennan lähes kaiken itse, mutta ponttoonit oli pakko tilata muualta.

Aluksen pituus on noin 10 metriä ja sen leveys on 3,95 m.
– Tämä saunalautta kantaa 6900 kg massan, kun sen alla on kolme ponttoonia, kolmas ponttooni on jo tilattu, asennetaan heti kun saapuu ja sitten mökin rakennukseen,

Koski muistuttaa, että aluksella on paljon tuulipinta-alaa ja se vaikeuttaa ohjaamista.
– Tiedän kokemuksesta, että tällaista lauttaa on haastava ohjata kovemmalla tuulella.

Sen vuoksi Koski on rakentanut vahvan knaapin saunalautan etuosaan, mikä on ankkuroinnissa välttämätön. Hän myös tietää, että lautan pysäyttäminen ja ohjaaminen vaatii ennakointia.
– Kovalla tuulella on parasta heittää ankkuri veteen ja nauttia elämästä jossain suojaisessa lahdenpoukamassa.

Ohjaaminen on haaste kovalla tuulella

Vesijärvi on paikka, jossa on mahdollista nähdä Kosken ja hänen avopuolisonsa Leena Malkavaaran saunalautta tulevaisuudessa.
– Retkeilemme tällä lähinnä Vesijärvellä. Voi olla, että piipahdamme joskus myös Päijänteen puolella, Malkavaara toteaa.

Malkavaara toivoo, että ensi kesä on aurinkoinen, jotta hän pääsee nauttimaan uudella saunalautalla lukuharrastuksestaan.
– Tiedän jo, että kattoterassi on se paikka, jossa viihdyn itse parhaiten aurinkoa ottaen ja lukien.

Sateella ja auringon paisteessa lautalla on mahdollisuus viettää aikaa myös sisätiloissa tai saunoa.

Saunalautta on rekisteröitävä vesikulkuneuvoksi

Jokaisessa vesikulkuneuvossa pitää olla määräysten mukaisesti jätevesitankki.
– Meillä sinne mahtuu 300 litraa jätevettä. Voimme siis olla vesillä yli viikon ennen kuin saunalautta on ajettava tyhjennettäväksi Niemen satamaan.

Koski ja Malkavaara ovat tutustuneet erilaisiin saunalauttoihin Lahden ja Tampereen alueella.
– Tämä lautta vaatii vain rekisteröinnin vesikulkuneuvoksi. Sen pitää olla silloin merenkulkulain vaatimusten mukaisesti varustettu.

– Sen lupaan, että saunalautta on Vesijärvessä heti, kun jäät lähtevät. Aion myös nauttia uuden harrastuksen parissa syksylläkin. Jos kelit ovat haastavat, niin ei Niemen satamasta tarvitse välttämättä lähteä pois. Siellä voi nauttia myös supisuomalaisesta saunasta.

Petri Görman

kuva: Viinintekijä David Cohen ja hänen yrittäjävaimonsa Paola Guerrero de Cohen kertovat, että he etsivät jatkuvasti uusia makuja suomalaisesta luonnosta. – Seuraavaksi tuomme markkinoille raikkaanmakuisen omenaviinin.

 – Se on viinintekijästä ammattitaidosta kiinni, onko viini hyvää vai huonoa. Hyvän ja loistavan viinin ero syntyy raaka-aineista, viinintekijä David Cohen sanoo.

Cohen ja hänen vaimonsa valmistavat suomalaisista metsämarjoista erilaisia laatuviinejä, joita myydään suomalaisissa huippuravintoloissa.
 – Tuotteemme ovat olleet myynnissä Alkossa vuoden ajan ja niiden suosio on kasvanut koko ajan.

Uudet tilat Hollolan Miekkiössä ovat mahdollistaneet tuotantomäärän kasvun 50 000 litraan vuodessa.
 – Suomalaisessa metsässä kasvaa uskomattoman hienoja marjoja, joita me haluamme käyttää viiniemme raaka-aineena. Lakka oli minun ensimmäinen suuri marjalöytö. Rakastan tätä marjaa.

Viinitekijä Cohen kertoo, että hän hioo tuotteen ja siihen liittyvän reseptin täydelliseksi ennen kuin viini pääsee markkinoille.
 – Tämän satokauden viinit ovat markkinoilla ensi kesänä. Jokainen viini on persoonallinen oma tuote, eikä meidän viinit maistu koskaan aivan samalta.

Ainoa Winery avasi elokuussa oman viinikaupan Miekkiöön ja sieltä on mahdollista ostaa paljon erilaisia viinejä tällä hetkellä.
 – Minulla on sellainen haave, että tulevaisuudessa tämä alue näyttää viinitilalta niin kuin jossain Keski-Euroopassa.

 – Viinin valmistuksessa ja raaka-aineiden hankinnassa puhtaus on tärkein asia. Kun huolehdit siitä, että viiniä tehdään puhtaissa sammioissa, niin valmistusprosessi on silloin varmasti hallinnassa.

Persoonalliset maut metsän antimista

Ainoa Wineryn yrittäjä Paola Guerrero de Cohenin kertoo, että he ovat löytäneet suomalaisesta metsästä kiehtovia kasveja ja marjoja, joita he käyttävät viininvalmistukseen.
 – Kuusenkerkän, lakan, mesiangervon, mustikan ja puolukan upeat maut on jo talletettu viinitilan makukarttaan. Etsimme jatkuvasti uusia erilaisia makuja Suomen luonnosta, koska haluamme tuoda puhtaan suomalaisen luonnon makumaailman viineihimme.

Yrittäjä muistuttaa, että heidän viininsä ovat myös lähiruokatuote.
 – Ostamme lähialueelta lähes kaikki raaka-aineet, joita tarvitsemme viininvalmistuksessa. Päijät-Hämeestä löytyy muun muassa mansikan- ja vadelmanviljelijöitä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Orimattilalaiselta tuottajalta ostamme todella laadukasta hunajaa. En ole koskaan missään muualla maistanut niin hyvää hunajaa.

Ainoa Wineryn viinien makumaailma rakennetaan niin, että se sopii yhteen suomalaisen ruoan kanssa.
 – Varsinkin lakka, mustikka ja puolukka ovat sellaisia marjoja, joiden makuun tarttuu suomalainen lyhyt, mutta valoisa kesäaika. Auringonvalo antaa marjoihin loistavan makubuustin.

Viinin pitää olla tasapainoinen

 – Ostan meille kaikki suomalaiset marjat ja päätän siitä, milloin viinin voi valmis, Paola Guerrero de Cohen toteaa.

Ainoa Winery aikoo jo lähitulevaisuudessa ostaa enemmän marjoja Pohjois-Suomen alueelta.
 – Lapsissa marjat kypsyvät nopeammin ja niiden maku on sanoin kuvaamattoman upea. Eri puolilla maailmaa Lappi symboloi puhtautta ja se myy myös hyvin.

Yrittäjän mukaan viini kypsyy yhden vuoden ajan ennen kuin se on valmis myyntiin.
 – Tavoitteenamme on aina hyvä maku ja tasalaatuinen tuote. Tasapainoinen maku on meille tämän työn tärkein asia. Mietimme aina viinillemme parhaan mahdollisen käyttötarkoituksen.

Suomalainen punajuuriviini oli yksi yrittäjäpariskunnan ensimmäisistä viineistä, kun he aloittivat viinivalmistuksen Suomessa.
 – Punajuuriviini on tulossa Alkoihin ja ravintoiloihin taas. Se on ollut yksi mielenkiintoisimmista tuotteistamme. Se on myös tuote, joka jakaa ihmiset selkeästi kahteen eri leiriin maun suhteen.

Suomalaiseen kesään kuuluvat mansikat ja mansikkakakut. Päijäthämäläiset viinintuottajat ovat loihtineet heitä varten oman viinin, jonka nimi on Aho.
 – Suomalaistaustainen Ranskassa asuva viininviljelijä tuottaa meille valkoviinin tähän kesäviiniin. Miekkiössä siihen lisätään mansikkaviini. Tähän viiniin on tallennettu suomalaisen kesän makumaailma. Siitä kannattaa aloittaa tutustuminen meidän tuotteisiin.

Petri Görman

kuva: Ohjaaja Jarkko Felin odottaa, että Henkka & Kivimutkan -elokuvan tuotanto alkaa.
– Elokuvan on suunniteltu huolella ja kaikki kuvauspaikat on katsottu valmiiksi.

Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -elokuvan kuvaukset käynnistyvät Lahdessa maanantaina 20.7.2020 ja ne kestävät viisi viikkoa.
 – Elokuvan kuvauskohteena on pääosin Laune, kun tuotantoryhmä aloittaa varsinaisen kuvausjakson 20.7.  Olen iloinen siitä, että niin moni perhe on antanut kotinsa meille käytettäväksi kuvauksia varten, ohjaaja Jarkko Felin sanoo.

Tuotantotiimiä on mahdollista nähdä myös katu- ja piha-alueilla heinäkuun loppupuolella.
 – Meillä on noin kymmenestä kahteenkymmeneen eri lokaatiota pelkästään Launeen alueella. Kuvaukset tulevat hetkellisesti hankaloittamaan ihmisten liikkumista, mutta toivomme että asukkaat suhtautuvat asiaan ymmärtäväisesti.

Ohjaaja Felin kertoo, että elokuvan eteen tehty työmäärä on ollut tähän mennessä valtava.
 – Elokuvan kehittämiseen ja esituotantoon menneitä työtunteja ei olla edes laskettu.

Kotimaisten lastenelokuvien tuotantoon verrattuna Henkka & Kivimutka -elokuvan budjetti on suhteellisen pieni.
 – Sen vuoksi tuotantotiimin ydinryhmän työtaakka on ollut raskas.

Valmisteluja on tehty niin kuvauspaikkojen valinnasta aikataulutuksiin, kuvaussuunnitelmiin ja myös lukuisiin muihin asioihin liittyen.
 – Maaliskuussa meillä oli koekuvaustilaisuus Kauppakeskus Karismassa, jossa koekuvattiin noin 400 lasta ja nuorta.

Elokuvan ohjaavat yhteistyössä lahtelaiset Jarkko Felin ja Wäinö Weckström.

Lahdessa on yli 30 kuvauskohdetta

–  Elokuvassa on muutama joukkokohtaus, joihin haettiin aikuisavustajia. Mukana on siis paljon paikallisia ihmisiä.

Avustajia on tässä elokuvassa useita satoja. Noin 300 lapsiavustajaa pääsee valkokankaalle ja yli sata aikuista on mukana elokuvatuotannossamme. Tässä vaiheessa ei voida enää ottaa uusia avustajia mukaan elokuvaan.

 – Kuvauksiin osallistuu näyttelijöiden lisäksi kuvauspäivästä riippuen noin 20-30 hengen tuotanto-tiimi. Lisäksi elokuvan jälkituotannossa on vielä omat tekijänsä.

–  Ensimmäiseen kuvausjaksoon on varattu aikaa 25 päivää ja sen lisäksi olemme varautuneet muutamaan lisäkuvauspäivään. Silloin kuvaamme hieman pienemmän kuvausryhmän kanssa.

–  Lahdessa on yhteensä yli 30 kuvauskohdetta.

Elokuvaa kuvataan Launeen lisäksi myös Ali-Juhakkalassa, Karistossa, Kerinkalliossa, Kymijärvellä ja Nastolassa.
 – Myös Lahden keskusta-alue on yksi kuvauspaikka.

Elokuva saa ensi-iltansa syksyllä 2021.

Petri Görman

Ympäristöystävällinen elokuvaprojekti

Fishcock Films Company Oy:n elokuva Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka on valittu yhteistyökumppaniksi Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 hankkeeseen.

Elokuva tehdään paikallisin voimin, hyödyntäen käytössä olevia alueellisia resursseja mahdollisimman laajalti. Kaikissa elokuvan osa-alueissa esituotannosta ensi-iltaan toteutetaan kestävän audiovisuaalisen tuotannon ajatusta (ekologinen elokuva). Kalustoa, raaka-aineita ja materiaaleja pyritään kierrättämään mahdollisimman paljon.

Erityistä huomiota kiinnitetään logistiikan ympäristöystävällisyyteen ja kuvauspaikkojen tarjoiluihin, jotka ovat kasvisruokaa. Lahtelainen Fishcock Films Company Oy haluaa profiloitua tuotantoyhtiöksi, joka on edelläkävijä ympäristöystävällisen elokuva-alan kehittämisessä ja ekologisten audiovisuaalisten tuotantojen tekemisessä.

Kuva: Näkymässä Ukko-Kolilta tiivistyy suomalainen sielunmaisema.

Jos sinua pyydettäisiin kuvailemaan suomalaista maisemaa, millaiseksi sen mielessäsi piirtäisit? Päänsisäinen siveltimesi maalaisi kenties tiheää havumetsää, jossa kuuset ja männyt kohoaisivat kilpaa sammalmättäillä. Ja tietenkin auringossa kimaltavan järven, joka kasvaa pieniä, metsäisiä saaria. Asetelmaan mahtuisi ehkä myös jylhää ja jyrkkää kalliota, josta tämä komeus avautuisi eteesi. Osuiko lähelle?

Tällainen maisema on piirtynyt suomalaisten mieliin erityisesti 1800- ja 1900-luvun taitteessa kansallisromantiikan saadessa jalansijaa suomalaisessa taiteessa. Sama kuva toistuu niin kuvataiteessa, musiikissa kuin kirjallisuudessakin. Tuon ajan suuria suomalaistaiteilijoita – muun muassa Eero Järnefeltiä, Pekka Halosta, Jean Sibeliusta ja Juhani Ahoa – yhdistää se, että he kaikki hakivat inspiraatiota taiteeseensa Pohjois-Karjalan Kolilta.

Kolia ei siis voi pitää millään tavalla uutena turistikohteena. Siinä missä Järnefelt ja kumppanit soutivat pitkin pielisiä ja tarpoivat ylös jyrkkärinteisiä vaaroja, pääsee tämän päivän lomalainen tutustumaan Kolin kansallispuistoon kuitenkin halutessaan varsin vaivattomasti. Yksi Kolin puoleensavetävistä piirteistä lomakohteena onkin sen muuntautumiskyky: se tarjoaa yhtäältä mukavuudenhaluiselle matkaajalle luksusmajoituksen, näköalakylpylän ja suhteellisen helpon pääsyn kansallispuiston aarteisiin eli Kolin korkeimmille vaaroille, Ukko-Kolille, Akka-Kolille ja Paha-Kolille. Lisäksi tarjolla on ohjattua tekemistä aina saunajoogasta vaellusratsastukseen ja maisemaristeilyihin.

Toisaalta Koli on mitä oivallisin lomakohde itsenäisiä seikkailuja janoaville lomalaisille. Yhteensä noin 80 kilometrin mittainen polkuverkosto pitää sisällään jopa 60 kilometrin pituuteen venyvän Herajärven kierroksen niille, jotka kaipaavat lomaltaan patikointia ja tähtitaivaan alla nukkumisen kaltaisia elämyksiä. Muutaman päivän vaellukselle ei välttämättä tarvitse kantaa omaa telttaa, sillä reittien varrella on laavujen ja telttailupaikkojen lisäksi askeettisia vuokratupia, joista on mahdollista varata majoitus. Sen sijaan suositeltavaa on pakata mukaan reippaasti hyttyskarkotetta.

Kolin huippujen valloitus on helppo aloittaa kansallispuiston keskuksesta, luontokeskus Ukosta, josta mukaan polulle saa hankittua alueen kartan ja vinkit tärkeimpiin nähtävyyksiin. Päiväretkeä varten esimerkiksi Mäkrän kierros on täydellinen valinta. Noin 7,5 kilometrin lenkkiin tiivistyy Kolin monimuotoisuus: juurisia ja kivikkoisia nousuja, soita ylittäviä pitkospuita ja laajoja, kauniisti kukkivia ikivanhoja ahoja. Reitti Mäkrävaaralle on toisinaan vaikeakulkuista, joten aikaa kierrokseen on hyvä varata reippaasti.

Reitin todellinen aikasyöppö on kuitenkin vähän väliä kalliolta avautuva maisema. Kirkkaansininen Pielinen ja sen erikokoiset saaret muodostavat yhdessä kalliolakisten vaarojen ja vaaroilla kumpuilevan metsän kanssa mosaiikin, joka jatkuu kauas horisonttiin. Suosittelen Kolille matkustavaa kipuamaan huippujen lisäksi myös näkötorniin. Erityisesti Räsävaaran näkötornista on auringonlaskun aikaan upeat näkymät joka suuntaan yli kansallispuiston. 

Huippujen lisäksi Kolin nähtävyyksiin kuuluu Pirunkirkko, lohkareluola, johon liittyy paljon mystiikkaa ja kansanuskomuksia. Ryömiessään luolan suusta kapeaan mutta korkeaan halkeamaan taikauskoinen retkeilijä voikin aistia, miten noidat ja velhot ovat aikoinaan asuttaneet metsän keskellä olevaa piilopaikkaa. Samalla luolan seinistä voi etsiä katseellaan runoa, jonka Eero Järnefelt on aikanaan jättänyt sinne haalistumaan ja siten meille kulttuurinnälkäisille nykyturisteille lähes mahdottomaksi löytää.

Jos suomalaisuus asuisi maisemassa, se asuisi Kolin vaaroilla. Siinä taideteoksessa voi kuulla kansallisromanttisen kaiun, jossa yhdistyvät Sibeliuksen sinfoniat ja Järnefeltin maalaustaide. Matka Kolille ei olekaan pelkkä metsäretki, se on matka suomalaisen luonnon ja taiteen leikkauspisteeseen.

Elina Salomaa