kuva: – Toivon, että seurakuntayhtymässä ymmärretään, että Launeen tilatarve on akuutti ja se vaatii nopeaa käsittelyä seurakuntayhtymän hallinnossa.

Launeen seurakunnan luottamushenkilöt ovat olleet huolissaan jo pitkään siitä, että Etelä-Lahti jää jatkuvasti pois seurakuntayhtymän investointilistoilta. Alueelta on suljettu pieniä seurakuntakoteja vuosikymmenen aikana useita ja taloudellisia sopeuttamistoimia on tehty etuajassa.

Lahden seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian mukaan seurakuntien tiloja on pitänyt vähentää 30 prosenttia jokaisessa seurakunnassa. Launeen seurakunta on tämän asian vuoksi luopunut muun muassa Nikkilän seurakuntakodista ja Patoseudun kerhotilasta.

Liipolan seurakuntakeskus on myös myyntilistalla. Siitä pitäisi luopua vuoteen 2026 mennessä.

– Launeen seurakuntaneuvostossa on toimitila-asioita käsitelty paljon muutaman viime vuoden aikana. Sen vuoksi olemme lähettäneet kolmen kohdan tarkasti pohditun mietinnön tilatarpeestamme seurakuntayhtymän kiinteistöhallintoon, Marja-Leena Vierumäki sanoo.

Vierumäki kertoo, että seurakuntaneuvoston mukaan Liipolan seurakuntakeskuksen tilalle tarvitaan iso kokoontumistila, jos se myydään.
– Sen lisäksi haluamme myös erillisen kokoontumistilan Liipolaan ja nuorille tilan Etelä-Lahden alueelle.

Ihmisiä muuttaa paljon Etelä-Lahteen ja kirkon jäsenmäärä kasvaa täällä ennusteiden mukaan myös seuraavalla vuosikymmenellä.
– Se vaikuttaa paljon myös kirkon toimintaan. Tilatarve on siis akuutti ja kasvava.

Seurakuntayhtymän kiinteistötoimi on laskenut sen, kuinka paljon tilaa täytyy olla yhtä seurakuntalaista kohti eri alueilla.
– Launeella ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tilaa. Kirkon käyttöaste on tällä hetkellä korkea ja tilat ovat aktiivisessa käytössä. Kirkko kyllä kutsuu ihmisiä mukaan toimintaansa.

Tilaratkaisua on pohdittu yhteisössä paljon

Launeen seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa neljä kautta istunut Vierumäki muistuttaa, että Launeella on tehty paljon työtä tilakysymyksen ratkaisemiseksi.
– Edellisessä kirkkovaltuustossa kysyin, että miksi Launeen seurakunta ei pääse investointilistalle, vaikka täällä on tehty kaikki säästötoimenpiteet kirjaimellisesti ja etuajassa.

Etelä-Lahden tilaongelmaan on pohdittu myös paljon seurakunnan työntekijöiden kanssa.
– Yhdenkään muun seurakunnan alueella Lahdessa kirkon jäsenmäärä ei kasva. Se tarkoittaa myös sitä, että muualla kirkollisveron tuotto on paljon pienempi.

Vierumäen mukaan kirkon täytyy olla mukana siellä, missä tavalliset ihmiset liikkuvat.
– Nyt Launeella olisi mahdollisuus tehdä jotain uutta ja tulevaisuuteen suuntaavaa kirkon kanssa yhteistyössä.

Luottamushenkilö Vierumäki toivoo, että ihmiset ottaisivat yhteyttä seurakunnan luottamushenkilöihin ja työntekijöihin kaikille eri tasoilla, jos heillä on uusia ideoita asiaan liittyen.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on tärkeää saada sellainen tilaratkaisu Etelä-Lahden alueelle aikaiseksi, joka palvelee kattavasti kaikkia ikäryhmiä lapsista vanhuksiin. Kirkon tapahtumatuotanto tarvitsee alueelle myös asianmukaiset ja muuntuvat toimitilat.

Vierumäki on varma, että uudet toimitilat lisäisivät yhteisöllisyyttä Etelä-Lahdessa.
– Se toimisi voimavarana ja tukena seurakuntalaisille heidän arkisessa elämässä.

Petri Görman

Pääesiintyjien perustaja Pete Salomaa luonnehtii, että orkesterin Lauluja laitakaupungilta -levy on täynnä hyvän mielen musiikkia. Suomi-filmien vanhan maailman voi helposti aistia sekä musiikista että sanoituksista.
– Meillä on kuitenkin moderni twisti yhteissoitossa. Lähdemme soittamaan myös suomalaisille tanssilavoille, jos pyydetään, vaikka mikään perinteinen tanssilavabändi emme olekaan, Salomaa muistuttaa.

Muusikkojen pitkä tausta juurimusiikin puolelta kuulu levyn yleissoundissa.
– Yhdistämme uudella tavalla rockabillyä ja kantria suomalaiseen iskelmään. Sellainen Johnny Cash meets Reino Helismaa -meininki

Basisti Salomaan mukaan seuraavaa levyä varten on jo useita biisejä valmiina.
– Kun keikoille ei ole päästy, niin olemme säveltäneet uutta materiaalia ja etsineet myös sopivia lainabiisejä.

Laulaja Vesa Haajan mielestä Pääesiintyjien nykykokoonpanon kakkosalbumi on piirun verran vauhdikkaampi kuin ensimmäinen.
– Orkesteri on siirtynyt heinäpelloilta työnhakuun kaupungin laitamille. Pääesiintyjien soundista kuulee, että keikkoja on jo jonkin verran takana koronapandemiasta huolimatta, laulaja Vesa Haaja sanoo.

Edellinen kiertue katkesi koronapandemian puhkeamiseen kaksi vuotta sitten.
– Toivotaan, että pandemia laantuisi, kun uusi levy on nyt kaupoissa.

Haajan mukaan uusi levy on eheä kokonaisuus, eikä hän haluaisi erikseen nimetä parasta biisiä.
– Itkut itketty on -biisi rokkaa isosti. Siksi se puhuttelee minua paljon.

On uskallettu tehdä irtiotto menneeseen

Kitaristi Mika Jokisen mielestä tämän levyn edeltäjä ”Lättähatun paluu” oli tietyllä tavalla yhtyeen biisinikkareiden tiivistetty omaelämänkerta suomeksi.
– Uusi levy on kappaleiltaan harkitumpi ja levyllä on uskallettu tehdä irtiotto menneeseen. Pääesiintyjät ovat nyt uudella tiellä, mutta juuret ovat kuitenkin tiukasti kiinni siellä, mistä 90-luvulla lähdettiin liikkeelle.

Kitaristi Jokinen muistuttaa, että bändisoitto on joukkuelaji.
– Yksilösuoritus ei ole niin merkittävä kuin kaikkien osien summa. Vie aikansa, että porukka hitsautuu toisiinsa. Nyt ollaan tilanteessa, että silmäkulmaa kohottamalla tiedetään mitä tapahtuu seuraavaksi. Kaikki tuo tähän asti yhdessä koettu reissaaminen ja treenaaminen näkyy soitossa.

Jokinen kertoo, että on vaikea pidätellä itseään parin vuoden keikkaniukkuuden jälkeen.
– Kohta ollaan taas kevätlaitumella kuin lehmät talven jälkeen.

Pääesiintyjät on työstänyt biisejä pikkuhiljaa koko levyn teon ajan.
– Siinä samalla ollaan hieman keikailtu ja ajettu sisään myös uuden levyn materiaalia sekä päästy tunnustelemaan yleisön vastaanottoa. Kaunis Veera loksahti paikoilleen hyvin nopeasti. Siinä haiskahti heti jokin tuoreus Suomen musiikkitarjonnassa.

– Aikka ”Teddy Guitar” Hakalan muistolle sanoitettu Kun nähdään taas kosketti koko bändiä syvästi ja on saanut hienon vastaanoton myös yleisössä.

Hyvä fiilis tarttuu myös keikkayleisöön

Rumpali Timo Järvinen kertoo, että uudelle albumille saatiin muutaman käännösbiisin seuraksi useampikin täysin uusi Pääesiintyjille sävelletty kappale.
– Kitaristimme Mika kaivoi vanhan kovalevyn syövereistä pari ennen julkaisematonta rallia ja Vesku sekä Pete sävelsivät biisit mieheen. Levystä tuli siis sopivan monipuolinen keitos, mutta samalla tunnistettava jatko-osa kahdelle ensimmäiselle albumille.

Järvisen mielestä uudella albumilla kuuluu myös edellistä selkeämmin bändin oma, kolmen vuoden aikana rakentunut soundi.
– Levyn valmisteluun ja materiaalin kypsyttelyyn jäi tosiaan hyvin aikaa. Materiaaliakin kertyi niin paljon, että meillä oli sopivasti valinnanvaraa. Myös yhteistyö tutun äänittäjä-miksaaja Jukka Salmen kanssa toimi joustavasti koko projektin ajan.

Uusi levy on täynnä hyviä keikkabiisejä, joita on hauska päästä testaamaan yleisön eteen.
– Bändin hyvä fiilis tarttuu takuuvarmasti yleisöönkin. Levyn ensimmäinen singlejulkaisu Öiset Varjot on mielestäni kokonaisuutena hienoin biisi. Erinomaisesti onnistuneen sovituksen kruunaa albumin komein kitarasoolo paaluttaa Järvinen.

Petri Görman

kuva: Juha Hokkanen toivoo, että huoltoyhtiö tekisi lumityöt jatkossa paremmin, jotta pihalla voisi liikkua turvallisesti.

Etelälahtelainen Juha Hokkanen on pettynyt siihen, että Lahden Talot Oy:n alihankkijana toimiva huoltoyhtiö ei ole hoitanut lumitöitä asianmukaisesti Vähätalonkatu 17:sta piha-alueella. Helmikuun alussa piha-alueella tapahtui vaaratilanne, kun ambulanssi ei päässyt hätäpoistumistien kautta piha-alueelle vaan juuttui lumeen kiinni. Taloyhtiön turvallisuusvastaavana toimiva Hokkanen sanoo suoraan, että tilanteen on muuttuva nopeasti.
– Valtteri-myrskyn jälkeen meni neljä päivää ennen kuin pihalla kävi huoltoyhtiön mies lumitöissä. Poikkeuksellisen runsasluminen talvi vaatii, että piha-alueet hoidetaan kunnolla, että ihmiset pääsevät liikkumaan.

Hokkasen mukaan Vähätalonkadun asuntoja on mainostettu esteettömiksi, mutta se ei ole toteutunut piha-alueella kuluneen talven aikana.
– Omien laskelmieni mukaan huoltoyhtiö on tehnyt lumityöt piha-alueella vain viisi kertaa tämän talven aikana. Se ei riitä!

Turvallisuusvastaava Hokkanen on ollut yhteydessä vuokranantajaansa, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut.
– Pyörätuolilla ja rollaattorilla pitää päästä liikkumaan myös talvella. Ei kukaan voi jäädä oman kotinsa vangiksi.

Halvat urakkatarjoukset syy

– En tiedä, ovatko halvat urakkahinnat syy siihen, että lumityöt jää hoitamatta, mutta ala-arvoista se on ollut koko talven ajan.

Hokkanen kysyy, miksi halvin tarjous hyväksytään aina, vaikka tiedetään, että siten ei kuitenkaan saada hyvää palvelua?
– Huoltoyhtiö on vieraillut taloyhtiömme piha-alueella vain viidesti tämän talven aikana ja joka kerta siellä on ollut työssä eri työntekijä.

Hokkanen uskoo, että suomalaiset ammattilaiset osaavat varautua myös runsaslumiseen talveen, mutta jossain mättää nyt pahasti, kun sovittuja töitä ei tehdä.
– Viikonloppuna satoi lunta 20 senttimetriä, eikä koneita näkynyt. Asukkaat kolasivat piha-alueenkulkureitit auki.

Hokkasta on huvittanut se, että isännöitsijän mukaan lumimäärätiedot otetaan viralliselta säähavaintoasemalta.
– Jokainen keski-ikäinen ihminen tietää, että lumimäärät voivat vaihdella paljon kilometrin säteellä.

Lumitilanne on ollut haastava

– Tämän talven lumitilanne on ollut haastava kaikille ja se on luonnollisesti työllistänyt talvikunnossapitoa koko kaupungin teiden ja kiinteistöjen osalta, isännöintipäällikkö Matti Koskinen toteaa.

Lahden Talot Oy:n isännöintipäällikön mukaan Vähätalonkadulla olevan kiinteistön pihalla ei ole juurikaan lumen läjityspaikkoja ja lumitöitä on tehty tilanteen sallimissa rajoissa.
– Lumen poisajoa tontilta on myös tehty kahteen eri otteeseen.

Koskisen mukaan he keskustelevat säännöllisesti ja aktiivisesti yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Se on normaali toimintatapamme.

Lahden Talot Oy on saanut palautetta kiinteistön lumitöistä.
– Kuuntelemme sitä ja parannamme palveluamme tarvittaessa. Kerromme myös miten lumityöt hoidetaan arkena ja viikonloppuisin sekä mikä on aurauksen aloittamisen lumiraja.
– Kiinteistöhuollon kanssa olemme käyneet asiasta palautekeskusteluja, ja olemme ottaneet kyseisen kiinteistön talvikunnossapitoasiat erityisseurantaan.

Petri Görman

Omalähiö on seurannut tarkasti Lahti Eventsin ja KymiRingin yhteistyötä tapahtumajärjestäjänä, sillä asiaan liittyy varsin outoja piirteitä, joidenkin tahojen mukaan jopa salailuepäilyksiä ja lain kirjaimen välttelyä. Tärkeintä on omistajaohjauksen näkökulma. Voivatko Lahden kaupunginhallituksen jäsenet sitoutua sellaisiin tukitoimiin sisäryhtiönsä kautta, jotka eivät olennaisesti kuulu kunnan toimia-alaan? Tästä on olemassa jo Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös. Kaupunginhallituksen enemmistö ei halunnut Jorma Ratian vaatimaa erityistilintarkastusta Eventsistä. Kuntalaista löytyy kuitenkin selvä lakipykälä omistajavastuusta. Kunnallislain 38§  1 momentti 7:s pykälä ilmoittaa selvästi, että kunnan tulee huolehtia omistamiensa yritysten riskien seurannasta ja hallinnasta.

Kysyimme Lahden kaupungintarkastuslautakunnan kahdelta jäseneltä Seppo Koskiselta ja Lasse Koskiselta sekä asianajaja Matti Katajalta, miten he tilanteen näkevät. On syytä huomioida, että Lasse Koskinen oli mukana päättämässä KymiRingin tukemisesta ja on siten omalta osaltaan jäävi, koska on ollut osallisena päätöksessä.

1. Kuuluuko KymiRingin tukeminen Lahti Eventsin kautta Lahden kaupungin ydintoimintoihin ja täyttääkö tämä menettely kaikki laillisuusnäkökohdat?

2. Pitäisikö KymiRing -sopimuksen riskikartoitus olla avoimesti tarkasteltavana kaikilla lahtelaisilla päättäjillä?

3. Millainen on Lahden kaupungin vastuu silloin, jos KymiRing ajautuu suoritustilaan?

Matti Kataja:
1. Lahden ulkopuolella toimivan yhtiön taloudellinen tukeminen ei kuulu kunnan toimialaan eikä ydintoimintoihin. Sen tukemista kaupungin omistaman Lahti Events Oy:n kautta voidaan verrata simuloituun oikeustoimeen, jolla on peitelty asianosaisten todellista tarkoitusta. Sopimusoikeudessa puhutaan tämän tyyppisessä tapauksessa ns. valeoikeustoimesta.

2. Riskikartoituksen tulisi olla kaikkien kaupunginvaltuutettujen tarkasteltavana, koska he käyttävät kaupungin ylintä päätösvaltaa.

3. Kaupungin vastuu on riippuvainen niistä sitoumuksista esim. takauksista, joita suoritustilaan ajautuneen velallisyhtiön puolesta on annettu. Kaupungin omat sijoitukset varattomaksi ajautuneeseen yhtiöön tietenkin nollautuvat .Samoin yhtiöltä olevat mahdolliset saatavat muuttuvat arvottomiksi.

Lasse Koskinen:
1. Toiminta ei kuulu Lahden kaupungin osalta sen palvelutoimintoihin. KymiRing on osa tytäryhtiön Lahti Eventsin liiketoimintaa, jolla se pyrkii hankkimaan tuloja niin että Lahden kaupungin sille suuntaamaa tukea voidaan vähentää, kuten Lahden asettamissa tavoitteissa edellytetään. Laskelmien mukaan Lahti Eventsin tulo-odotukset ovat hyvät, kun MotoGP-kilpailut päästään vihdoin toteuttamaan. Ennen koronaa lipunmyynti jo ennätettiin käynnistää ja se lähti ripeästi liikkeelle. Lippu- ja majoitusvarauksia tuli muun muassa Italiasta. Yritystoiminnalla on aina riskinsä, ja Lahti Events on tehnyt riskikartoituksensa Lahden kaupunginhallitukselle sen pyynnön mukaisesti.

2. Mielestäni yleinen riskikartoitus tulisi olla avoin lahtelaisille ja samalla myös tietenkin muuallekin. Osa kartoituksesta on liikesalaisuuden piirissä, mutta se ei estä riskikartoituksen avaamista yleisellä tasolla ja kansantajuisesti.

3. Tällaisessa tilanteessa vastuu on aina toiminnassa mukana olevilla yhtiöillä. Lahti Events ei ole KymiRingin ratayhtiön omistaja eikä kilpailuoikeuksien omistaja. Se ei omista rataa eikä ratarakenteita. Suomen Moottoriliitto on kansainvälisen kilpailun lisenssioikeuden omistaja Suomen puolelta. Lahti Events on maksanut etukäteismaksun tapahtumajärjestelyistä omien toimintojensa osalta. Mahdollisessa pikaisessa suoritustilassa Lahti Events menettäisi tämän, ellei olisi ennättänyt jo tapahtuman myyntituloilla kattaa ko. maksua. Tietenkin tämä maksu on saantikelpoinen suoritustilan saatavana, mutta kuuluu epävarmoihin saataviin, koska mm. verottaja on aina ensimmäisen saajan joukossa. Tällaisessa tilanteessa Lahden kaupungin päättäjät joutuvat miettimään, miten suoritustilassa jääneet saatavat korvataan Lahti Eventsille. Nyt on kuitenkin korostettava, että mitään suoritustilaan viittaavaa ei ole tekeillä, mutta tuo edellä on järjestys, jos asiaa liiketoimintajärjestelynä tarkastellaan.

Seppo Koskinen:
Koskinen haluaa aluksi tähdentää, että nämä ovat henkilökohtaisia lautakunnan jäsenen mielipiteitä, ei siis lautakunnan, koska asia ei ole ollut siellä esillä. Arviointikertomuksessa asiaan otetaan kantaa silloisten tietojen pohjalta.

1. KymiRingin tukeminen ei kuulu kaupungin strategian mukaisiin ydintoimintoihin
ja perusteluna käytetty matkailun edistäminen on kiertotie rahan siirrolle. Tehty em. yhtiöön kohdistettu rahoituspäätös on kumottu Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa mutta siitä huolimatta kaupunki on yhtiöidensä kautta rahoittanut moottoriradan ennakkovuokraa 2 miljoonan euron vakuudettomalla lainalla. Ennakkovuokran maksaminen on todennettu Kymi Ring Oy:n tilinpäätöksessä vuodelta 2021.

2. Kymi Ringin sopimuksen riskikartoitus pitää olla jokaisen kaupunginvaltuutetun saatavilla. Ellei näin ole, käsitys asioiden salaamisesta vahvistuu edelleen.

3. Jos Kymi Ring ajautuu suoritustilaan kaupunkin ratayhtiöön sijoittamat rahat eivät palaa kaupungille. Tässäkin tapauksessa kaikki asiaan liittyvät vastuut pitää tarkoin selvittää. Samoin ne viranhaltijat jotka ovat olleet rahoitusta järjestämässä piitää saattaa vastuuseen jos kaupunki menettää sijoittamansa pääoman.

Juhani Melanen

Kostonkierteen esitysaikaa oli jo koronapandemian vuoksi siirretty jo aiemmin. Näytelmä oli jo käytännössä esityskunnossa ja siihen liittyvät oheistapahtumat pitkälti valmisteltuina.
– Siksi ensi-illan siirtyminen tuntui melko raskaalta. Erityisesti minua harmitti kaikkien teatterin ammattilaisten puolesta, jotka olivat tehneet valtavan työn.

Sandbergin mukaan teatterinjohtaja Ilkka Laasonen perusteli ensi-illan siirron kuitenkin hyvin.
– Myös minä aloin ajatella, että ensi-illan on parempi olla syksyllä, jolloin tämä epävarmuuden aika toivottavasti on ohi ja ihmiset voivat tulla vapautuneesti teatteriin. Kysymyshän ei ole vain ensi-illasta, vaan kaikista kaudelle suunnitelluista esityksistä.

Varsinaisen näytelmän kirjoittamiseen Sandberg ei ole osallistunut kuin kommentoijana.
– Dramatisoinnin on tehnyt minun Kekki-sarjan kirjojeni pohjalta Aila Lavaste ja ohjaajana toimii Tommi Kainulainen. He kumpikin ovat huippuluokan ammattilaisia, joten olen pyrkinyt antamaan työrauhan.

Kirjailija muistuttaa, että pitkän kirjasarjan pohjalta tehty näytelmä on kokonaan uusi taideteos.
– Valmiin käsikirjoituksen olen toki nähnyt ja minusta näytelmään on hyvin kiteytetty kirjasarjan henki, joka kuvaa elämää jakautuneessa kaupungissa keskeisinä Suomen kohtalonvuosina

Lähihistorian selvitystyö kirjasarjan pohjana

– Tämä kirjasarja on syntynyt, koska halusin selvittää synnyinkaupunkini lähihistoriaan liittyviä vaiheita, joista olin lapsena kuullut paljon tarinoita.

Kirjoittaminen merkitsi Sandbergille tietojen kaivamista arkistoista, ihmisten muistelmiin tutustumista, heittäytymistä sen aikaisten ihmisten elämään.
– Tuntuu mukavalta, että lahtelaiset ovat ottaneet nämä kirjat hyvin vastaan ja erityisesti minun mieltä lämmittää, että niistä on tehty hieno näytelmä, jonka huipennusta tosin saadaan vielä odottaa.

Kirjailija Sandbergin näytelmän aikajänne ulottuu sisällissodan jälkeisistä vuosista aina 1940-luvun välirauhaan asti.
– Dramaturgi on poiminut kirjoista näitä kohtalon vuosia yhdistäviä tekijöitä.
Kostonkierre -näytelmässä liikutaan pääasiassa Lahden keskustassa, Reunanpalstalla, Metelinmäellä, kaupungintalolla sijaitsevassa poliisilaitoksella. Siis tapahtumaympäristönä on sen aikainen Lahti kokonaisuudessaan.

Kiirolan sauna oli tärkeä paikka

– Kiirolan sauna on Kekki-sarjan kirjoissa tärkeä paikka. Isoäitini oli aikoinaan siellä saunottajana. Häneltä monet minun lapsena kuulemani tarinat olivat peräisin. Se sijaitsi Aleksanterinkadun varrella, entisen kapearaiteisen Loviisan radan vieressä. Tien toisella puolen oli Reunanpalsta.
– Nykyisin tällä paikalla on Kauppakeskus Trio.

Sandberg heittäytyi välillä historian kuvioista komisario Heittolan seikkailuihin.
– Näillä näkymin kahdestoista Heittola-sarjan kirja ilmestyy ennen kesää. Myös niissä kirjoissa liikutaan Lahdessa ja lähiympäristössä.

Sandbergin mielessä on jo pyörinyt, miten Kekki-kirjojen henkilöt ovat selvinneet sotien jälkeisistä vuosista.
– Olen käynyt arkistoissa ottamassa asiasta selvää, mutta vielä en tiedä syntyykö näistä levottomista ajatuksista joskus kirja.

Petri Görman