Niin siinä on käynyt, että vastahakoinenkin ihminen ryhtyy harkitsemaan atk- eli nykyaikaisen tietotekniikka-taitojen opettelua. Läppäriksi kutsuttu kannettava tietokone on jo monella kotona, mutta sen käyttöön tarvittavat taidot on omistajalla vähän hataralla pohjalla. Pöytätietokone ja siihen tarvittava laatikkomainen palvelinkin on saattanut olla kotona, mutta sitä käyttivät jo sieltä muualle muuttaneet lapset. He auttoivat perheenjäseniä tai naapurin tädin asioissa, kun tarve vaati.
Nuoret ja kauniit pankkien rouvat ja herrat päättivät vähentää asiakkaitten pankissa käynnit ja keksivät atk-eksperttien kanssa kaiken maailman verkkopalvelut. Niitten välityksellä omalta pankkitililtä voi pappa ja mummo kotoa käsin maksaa tietokoneella laskuja ja siirtää rahaa sukulaislapsen merkkipäivänä tämän pankkitilille. Tosiasia on, että sähköinen asiointi on tullut ihmisten jokapäiväiseen elämään
Tietokoneen käytön taitoihin on meidän kirjastolaitoksemme lähtenyt mukaan kirjastolainsäädännön ”monilukutaito”-pykälän mukaisesti. Kirjastotoimenjohtaja Marja Malminen kertoi, että Lahdessa opinhaluisille tietotekniikan opiskelijoille, on pääkirjastossa järjestetty jo useita kursseja tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käyttöön. Erityisiä määrärahoja ei kirjastohenkilöstön tietokonetaitojen opettajille ole, mutta omia kursseja virkailijoille on järjestetty ja nuorilla taloon tulleilla ovat nämä taidot jo olemassa. Nyt haetaan vertaisryhmään kirjastojen asiakkaista ohjaajia.
Lahden pääkirjastossa on mediaohjaaja Sirpa Saarekkeen opastuksella järjestetty noin viikon mittaisia kursseja. Työkäytössä on kannettavan tietokone eli läppäri. Kurssit ovat järjestetty valtiovallan ”digiloikka-teeman” suuntaisesti. Kirjastoissa neuvotaan kaiken ikäisiä kuntalaisia tietokoneen, tabletin ja älypuhelintenkin peruskäytössä, mutta muutaman päivän pituisia kursseja on järjestetty ainoastaan pääkirjastossa. Muutamien kurssien kohderyhmänä ovat olleet seniori-ikäiset. Harvalla esimerkiksi yli 65-vuotiaalla on työelämässä ollut tietokoneet käytössä. Kurssilaisista Teuvo Häyrinen kertoi, että kotona on vaimon kanssa harjoiteltu tietokoneen käyttöä. Hän on tullut kurssille, kun tietokannassa olevat ohjelmat vaativat opiskelua. Samalla ohjaajalta saa tietoa painetuista tietokoneitten käyttöön liittyvistä oppikirjoista.
Pankkien verkkopalveluihin siirtyminen antoi sysäyksen viime viikolla kurssilla olleilla henkilöillä. Heillä kaikilla kannettava tietokone on ollut jo montakin vuotta kotona lähes käyttämättömänä, mutta sysäyksen kurssille tulolle olivat antaneet pankit, mistä erikseen mainittiin Nordea. Laskujen maksu on asiakkaalle pankin konttorissa käydessä ylettömän kallista verrattuna laskujen maksuun kotikoneella.
Vaikka tietokoneen käyttö tuntuu näppäimistön ja hiiren kera monimutkaiselta ensin alkuun, on siitä opiskelijalle myös se ilo, että salapoliisihahmo Hercule Poiroitin lausahdusta mukaellen; ”harmaat aivosolut saavat työtä!”, ja virkistyvät. Vastaavat kirjastonhoitajat Jenni Laine Launeelta ja Johanna Nurminen Renkomäeltä kertovat, että kirjastoissa opastetaan asiakkaita heidän omien laitteittensa käytössä yksilöllisesti. Renkomäen kirjastossa on käynyt oppia saamassa myös perhepäivähoitaja-ryhmä.
Peruskäytön lisäksi mediaohjaaja Marita Nuto Liipolan kirjastosta pitää tärkeänä opastaa tietoa haluavaa asiakasta myös tulostuslaitteen, internetin ja sähköpostin käytössä sekä sähköisten kirjojen lukutaitoa. Kevyempi vaihtoehto sähköisistä välineistä ovat tabletit, jos henkilöllä ei ole tarvetta kirjoittaa pitkiä kirjeitä tai esimerkiksi opinnäytteitä. Nuto toteaakin, että nykyisin radio- ja televisio-ohjelmiakin voi katsella ja kuunnella näillä välineillä. Nämä sähköiset jo nykyisin jokaisen saatavilla olevat kojeet auttavat kirjaston asiakastakin löytämään tietolähteet tietokannoista.
Marja-Liisa Niuranen