Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!


Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen budjettiehdotuksessa lukioille, perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen oli esitetty yli kolmen miljoonan euron säästöjä ensi vuodeksi.
Kaupunginhallitus käsitteli asiaa marraskuun puolivälissä ja päätti puolittaa sivistystoimialan leikkaukset. Julkisuudessa uutisoitiin, että opetukseen lisätään rahaa Lahdessa. Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto ihmettelee, miksi lasten ja nuorten asiat eivät kiinnosta päättäjiä, vaan säästötoimenpiteitä tehdään sieltä, mistä se on helpointa.

– Päättäjiltä puuttuu ymmärrys siitä, kuinka vakavia nyt toteutuvat leikkaukset ovat perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.

Kalliolehto muistuttaa, että lukiossa on esitetyn budjettileikkauksen jälkeen lähes 100 kurssin supistustarve.
– Lukiossa on pakko järjestää lakisääteiset ja oppiaineiden syventävät kurssit. Ensimmäisenä leikataan kursseista, joiden avulla yritetään saada ryhtiä mahdollisten koulupudokkaiden opiskeluihin. Nyt suurin paine kohdistuu kursseihin, joilla opetetaan lukiolaisille perusopiskelutaidot

Eri kielten kursseista, matematiikasta ja äidinkielestä leikataan eniten.
– Sivistyspuolta ei voi johtaa kuin yritystä. Olisi joskus mukava päästä tilanteeseen, jossa koulutuspolkua voisi suunnitella viisi vuotta eteenpäin ilman leikkauspaineita.

– Olen edelleen sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi leikata. Se kertautuu pahoinvointina takaisin yhteiskuntaa moninkertaisesti, Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto sanoo.

Budjettileikkausten seuraukset pelottavat

Perusopetuksesta leikataan yli miljoona euroa pois vuonna 2023. Se tarkoittaa, että tuntikehys pienenee ja luokkien koko kasvaa.
– Apulaisoikeusmiehen lokakuussa antaman lausunnon myötä erityisopetuksen resurssia tarvitaan lisää. Silloin myös palkkakulut kasvavat paljon perusopetuksessa ja pahan kierre on valmis. Rauhattomuus avoimissa oppimisympäristöissä lisääntyy varmasti.

Kalliolehdon mukaan suunnitelluilla leikkauksilla on erittäin negatiivinen vaikutus opetuksen laatuun.
– Päättäjien tulisi nähdä se arkitodellisuus, missä tätä työtä tehdään. Enää ei voi säästää opetuksesta. Rahat on löydyttävä siihen muualta yhteiskunnasta.

Suurissa kouluissa on mahdollisuus yhdistää opetusryhmiä, mutta pienillä kouluilla ei ole siihen mitään mahdollisuuksia.
– Nyt voi kysyä rehellisesti, että saavatko oppilaat joka suomalaisessa peruskoulussa opetusta tasapuolisesti?

Budjettivaltuusto on viimeinen toivo

– Päättäjiä ei kiinnosta opetusammattilaisten viestit siitä, mitä kouluissa tapahtuu.

Kalliolehto ihmettelee myös sitä, kuinka paikallismediat kirjoittivat, että sivistyspuolen säästöt peruttiin.
– Leikkauslistalla komeilee vielä kuitenkin 1,5 miljoonan euron säästötavoitteet. Olisi rehellistä kertoa asiat lahtelaisille niin kuin ne todellisuudessa ovat.

Lahden kaupungilla olisi kuitenkin varaa perua sivistyspuolen säästöt, jos se haluaisi tarjota parhaat lähtökohdat elämään paikallisille lapsille ja nuorille.
– Nyt ei kuitenkaan puhuta suurista summista, mutta opetustyötä nämä leikkaukset lamauttavat liian paljon.


Toimittajan kommentti:
Ikävät asiat tulee kertoa avoimesti

Lahden kaupunginhallitus teki yksimielisen talousarvioesityksen kaksi viikkoa sitten. Asiasta tiedotettiin positiivisessa hengessä, että tuloja lisättiin menoja enemmän. Talousarvioesitykseen sisältyivät kuitenkin vielä lukio- ja perusopetukseen kohdistuvat rajut leikkaukset, eikä varhaiskasvatustakaan saa unohtaa tässä asiayhteydessä.

Näille kasvatuksen eri osa-aluille kohdistuu yhä edelleen 1,8 miljoonan leikkaukset vuodelle 2023. Kaupunginvaltuusto voi päättää asiasta toisin ensi maanantaina. Ministeri Ville Skinnari kirjoitti Omalähiön kolumnissaan, että Lahdessa järki voitti ja koulutuksesta ei leikattu. Samaan Lahden kaupungin lähettämään harhaanjohtavaan tiedottamiseen sortuivat Yle Lahti ja Etelä-Suomen Sanomat. Toimittaminen ei saa olla niin laiskaa, että viestin asiasisällön oikeellisuutta ei tarkisteta.

Olisi hyvä tietää, miksi Lahdessa ei tiedoteta asioista avoimesti. Keskusteluun nousee hetkittäin ajatus hallinnon avoimuudesta. Tässä asiayhteydessä olisi pitänyt kertoa suoraan, kuinka paljon leikataan lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Ehkä lähestyvät eduskuntavaalit vaikuttavat myös siihen, kuinka asioista kerrotaan julkisuuteen?

Sivistykseen kohdistuvat leikkaukset ovat rajuja ja ne koskettavat eniten mahdollisia koulupudokkaita perusopetuksessa ja lukiossa. Lahti valitsee näillä säästötoimenpiteillään todella ikävän tien. Opetuksesta ei ole enää varaa leikata yhtään pois. Jokainen asioita seuraava lahtelainen tietää, että kaupunki käyttää tällä hetkellä suomalaisista suurista kaupungeista vähiten rahaa opetukseen yhtä oppilasta kohti. Tästä asiasta ei kuitenkaan kukaan halua keskustella

Petri Görman


 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO