Lahti-kaupungissa kirjastotoimen johto ja sivistyslautakunnan jäsenet saivat kuvaannollisesti kylmää vettä niskaansa, kun kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta julkaisi Talousarvion ja talousarviosuunnitelman vuosille 2015 – 2017 lokakuun alussa kaupunginvaltuuston seminaarissa. Kaupungin johtoeliitti olettaa, että suuret säästöt kertyvät, kun Kärpäsen, Launeen ja Mukkulan kirjastot lakkautetaan ja Ahtialan kirjasto siirtyisi koulun kupeesta terveyskeskuksen pieniin tiloihin ensi vuonna. Kirjastotoimen kustannus koko kaupungin menoissa on vajaa yksi prosentti ja asukasta kohti 63 euroa vuodessa.

-Kaupungin johdolla on kuvitelma, että tulevaisuudessa pienissä, sadan neliön suuruisissa Liipolan ja Jalkarannan itsepalvelupisteissä, uusissa monitoimitaloissa, kaupunkilaiset hoitavat lainaustoiminnan lähes ilman henkilökuntaa, totesi kirjastotoimenjohtaja Marja Malminen tuohtuneena. Hän ei ollut saanut tietoja etukäteen, lainausmääriltään kolmen suurimman sivukirjaston lakkauttamisuhasta. Hän totesikin, että nykyisin on taloussuunnitelmien tekijöillä utopistisia käsityksiä kansalaisten itsepalvelukyvyistä kirjastojen suhteen. Vantaalla yhteen kirjastoon pääsee illalla ja pyhisin koodisanalla, mutta siellä tarvitaan arkisin henkilökunta järjestämään kirjat ja ohjaamaan asiakkaat niin atk- kuin kirjojen lainauspalvelussa.

Lahden kirjastojen menot ovat tänä vuonna runsas 6 700 000 euroa, mistä valtion korvamerkitty osuus on 1/3 osa. Ensi vuodelle on henkilöstökuluja vähennetty vajaalla 300 000 eurolla mikä tarkoittaa ehkä kolmen henkilön vähennystä, jos kirjastot suljetaan! Malminen jatkaa, että viimeisten tutkimusten mukaan kirjastojen atk-, kopio- ja skannauspalvelut ovat tulleet tärkeiksi opiskelijoitten lisäksi yhden-kahden hengen yrityksille, joilla ei ole ollut varaa kaikkien tarvittavien laitteiden ostoon.

Launeen omakotiyhdistys järjesti tämän viikon tiistai-iltana Launeen kirjastolla Lähikirjastojen puolesta keskustelutilaisuuden, missä puhetta johti yhdistyksen puheenjohtaja Erika Himilä ja läsnäolijoita oli lähes 200. Keskustelu oli vilkasta. Yleisön pääsanoma päättäjille oli:
– Jos lähikirjatot lopetetaan, niin veronmaksajien viimeisetkin ilmaispalvelut väkirikkailla esikaupunkialueilla poistetaan. Viihtyisät kirjastot ovat kirjalainausten ojella olohuone ja sosiaalinen tapaamispaikka asukkaille. Autottomilla lapsiperheillä, ikääntyvällä esikaupunkilaisella ei ole varaa linja-automaksuihin tai invalidilla taksikyytiin pääkirjastokäynteihin. Pääkirjastoon näiltä lakkautusuhanalaisista kirjastoista on matkaa vähintään viisi kilometriä eivätkä kirjastoissa kävijät asu niiden seinän vieressä.

Perhepäivähoitajat ja päiväkotien ryhmät mukaan lukien koululaisryhmät opettajineen vierailevat lähikirjastoissa säännöllisesti kävellen. Kaikki lopetusuhan alaiset kirjastokiinteistöt ovat lisäksi kaupungin omistuksessa, joten hoitokustannukset jatkuisivat edelleen.
-Lapset uskaltavat tulla lähikirjastoihin yksinkin, kertoi sivistyslautakunnan puheenjohtaja Eero Vainio (Sdp). Launeen kirjasto oli hänelle koulukiusatulle pakopaikka ja sivistyksen lähde.

Nopeasti lähikirjastojen ystävät ryhtyivät puolustamaan kirjastojaan, kun tuli ihmisten tietoon, mitä sisälsi seminaarissa kuultu talousarviosuunnitelman teksti sivulla 34. Launeella vakituisina kirjastonkäyttäjinä ryhtyivätMarja Raudanpää ja Tarja Koivisto keräämään Lähikirjastojen puolesta – adressiin nimiä. Samoin on tehty Mukkulan ja Kärpäsen alueella, ja ne ovat allekirjoittaneet lähes 2500 lahtelaista. Lasten perhepäivähoitajat ovat kirjoittaneet omat kannanottonsa. Ensi maanantaina adressit luovutetaan joukolla kaupungin päättäjille kaupungintalolla. Ehkä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen ja kaupunginjohtaja Myllyvirtauskaltavat tulla silloin paikalle.

Marja-Liisa Niuranen

LAHDEN ETELÄINEN OHITIE on ollut kiistelyn aiheena jo 60-luvulta asti jolloin ensimmäisen kerran joku keksi piirtää tussillaan karttaan ohitielinjauksen kulkemaan Launeen läpi. Lahti oli silloin hyvin erinäköinen kaupunki kuin nyt, liki 50 vuotta myöhemmin. Silloin Launeen linjaus sijoittui oikeasti kaupungin etelälaitamille, sillä mm. Patomäkeä tai Liipolaa ei vielä ollut olemassakaan, ainakaan sellaisina asutusalueina kuin me ne tänä päivänä tunnemme. Kun kaupunki ajan myötä kasvoi etelään päin, tuli tarve siirtää ohitie kauemmas asuinalueilta. Miksi ohitie kulkisi keskellä kaupunkia? Keksittiin ohitielle uusi, hieman etelämpänä kulkeva vaihtoehtoinen linjaus Renkomäen kautta. Tämä Renkomäen linjaus valittiinkin valtuustossa Lahden eteläisen ohitien uudeksi linjaukseksi 90-luvun lopussa. Joitain tahoja tämä ei miellyttänyt ja niinpä useamman hieman kyseenalaisenkin äänestyksen jälkeen Launeen linjaus naulattiin Lahden ainoaksi ohitievaihtoehdoksi.
Sen jälkeen juupas eipäs- keskustelu on värittänyt lahtelaista poliittista kenttää ja kahvipöytäkeskusteluja. Launeen linjauksen vastustajat eivät ole luovuttaneet, vaikka tällä hetkellä Launeen linjaus näyttääkin ainoalta vaihtoehdolta. Omalähiön kolmeosaisen haastattelun ensimmäisessä osassa keskitymme hankkeen tieliikenteeseen. Kakkososassa tutkimme pohjavesiä ja kolmososassa pureudumme VT 12 ympärillä pyörivään politiikkaan.

Kallis tieratkaisu

Markku Meriluoto ja Juha Keto eivät helpolla niele Launeen linjauksen ”ylivoimaisuutta” verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Haastattelutuokio näiden miesten kanssa oli pitkä ja antoisa ja esiin tuli monia seikkoja, joista olisi vielä syytä keskustella, ennen kuin arviolta jopa 300 miljoonaa maksavan ohitien rakentaminen lyödään lukkoon. Meriluoto on ammatiltaan metsänhoitaja ja toimii yityksessään Tieokas erityisasiantuntijana. VT 12 on miehelle tuttu, varsinkin väliltä Uusikylä- Kausala. Oli nimittäin pitkälti Meriluodon aktiivisuuden ansiosta, että jo valmis valtatiesuunnitelma välillä Uusikylä- Kausala muutettiin halvempaan ja helpommin toteutettavaan vaihtoehtoon. Yleissuunnitelmassa jo linjattu ns. uusi uljas ”erämaalinjaus” ( hinta n. 120 milj.€) muuttui puolet halvemmaksi, kun päädyttiin ratkaisuun jossa nykyistä tietä parannetaan ja levennetään.

– Kyllä yleissuunnitelmassa jo olevan tiesuunnitelman saa muutettua, jos vain poliittista tahtoa asian eteenpäin viemiseksi löytyy. Näin saatiin rautatie ja moottoritie kulkemaan samassa liikennekäytävässä. Ratkaisu säästää luontoa ja on aina järkevämpää kustannustehokkaasti parantaa vanhaa kuin rakentaa kritiikittä kallista uutta summaa Meriluoto.

Entäpä sitten Lahdessa? Tulisiko täälläkin tutkia vaihtoehtoja vielä, varsinkin kun ne kaikki ovat Launetta selvästi halvempia toteuttaa? Monen mielestä tie olisi jo rakennettu 10 vuotta sitten, jos halvemmassa Renkomäen linjauksessa olisi pysytty. Löytyisikö rahoitus helpommin, jos tarjolla olisi halvempi vaihtoehto?

– Ehdottomasti tulisi tutkia muita vaihtoehtoja. Launeen linjauksen hinta on melkein sama kuin oikoradan omana aikanaan eli joidenkin arvioiden mukaan puhutaan jopa 300 miljoonasta. Lahdessa on puhuttu virallisesti 180 miljoonasta, mutta nyt kun Launeen vaihtoehtoa karsittiin tai kevennettiin, kerrottiinkin nykyhinnaksi noin 240-260 miljoonaa. Kyseessä olisi todennäköisesti Suomen kallein 12 kilometriä pitkä tienpätkä. Suomen talous on niin huonossa kantimissa, että on hyvin todennäköistä, ettei rahoitusta noin kalliiseen hankkeeseen saada koskaan. Siksi muidenkin vaihtoehtojen tarkempi analysointi olisi tärkeää. Launeen vaihtoehdossa tosin on paljon muitakin heikkouksia kuin vain pelkkä hinta toteaa Markku Meriluoto.

Ohiliikenne määrältään pientä

Eri tievaihtoehtojen välillä on tehty monenlaisia vertailuja. Eräs tievaihtoehto on kuitenkin haudattu syvälle arkistojen uumeniin. Ns. Asemacity-vaihtoehto saattaa aluksi kuulostaa utopistiselta, mutta lähempi tarkastelu laittaa miettimään ja tarkastelemaan asiaa hieman tarkemmin.

– Kyse on Päijät-Hämeen liiton ja Tiehallinnon vuonna 2005 pyytämästä selvityksestä, jossa tutkitaan yhtenä ratkaisuna ongelmaan tunnelimallia, joka sijoittuisi rautatieaseman kohdalla nykyisen VT 12-tien alle. Mallissa Mytäjäisten risteykseen rakennetaan eritasoliittymä, jonka jälkeen tie sukeltaa noin kilometrin mittaiseen tunneliin ohittaakseen rautatieaseman maan alla. Tunneli loppuisi ennen Upon siltaa kertoo Meriluoto.

Riittääkö tie kaikkeen ohiliikenteeseen, jos se viedään tunneliin? Eikö liikennemäärät ole todella isoja?

– Konsulttiselvityksessä ( Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 2005, WSP LT-Konsultit Oy) lukee selkokielellä seuraavasti:
”Valtatie palvelee liikennemäärien perusteella korostuneesti Lahden kaupunkiseudun sisäistä liikennettä. Mytäjäisten liittymän länsipuolella pitkämatkaisen liikenteen osuus on n. 7 % v. 2020. Pitkämatkaisen liikenteen osuus v. 2020 on laadittujen ennusteiden mukaan n. 4000 ajoneuvoa/vrk.” eli 93% liikenteestä on Lahden sisäistä liikennettä! Tarvitaanko n. 4000 autolle/vrk rakentaa uusi ja kallis ohitie? Siirtyisikö Lahden sisäinen liikenne kokonaan Launeelle uuden tien myötä? Tuskin.
Tunnelimallissa olisi edelleen hyvä mahdollisuus kehittää asemanseutua, kuten Lahden strategia näyttää olevan. Kun valtatie katoaa Radiomäen alta maan alle ja tarpeeton tavararatapiha Sopenkorpeen, syntyy Mannerheiminkadun pituudelta uusi laaja rakennusalue, Asemacity, Lahden liikenteen ja kaupunkirakenteen tulevaisuuden ratkaisu. Maanmyyntituloilla katetaan rakennuskustannuksia, kuten nyt Hämeenlinnassa moottoritiekuilun kannen liikekeskuksessa maalailee Meriluoto

Johtopäätöksenä Päijät-Hämeen liiton ja Tiehallinnon selvityksessä sanotaan, että ns. Asemacity /tunneli-ratkaisu ei ehkä toimi valtatien 12 liikenteellisenä ratkaisuna enää n. 20 v:n kuluttua ja se on rakennuskustannuksiltaan kallis. Mitä ajatuksia tämä herättää?

– Tämä nojaa siihen olettamukseen, että liikenne kasvaa koko ajan lineaarisesti. Itse en tähän usko. Nuoremmat sukupolvet ovat kovasti suuntautumassa joukkoliikenteeseen päin. Tälläisenäkin vaihtoehtona tie palvelisi Lahden ohiajavaa liikennettä riittävästi vuosikymmeniä eteenpäin.
En myöskään ymmärrä miksi tämä ratkaisu olisi kallis, jos sen arvioitu hinta olisi noin 100 miljoonaa euroa eli noin kolmannes Launeen vaihtoehdosta ihmettelee Meriluoto

Petri Salomaa

Ensi viikon kakkososassa puhutaan pohjavesistä, jolloin keskusteluun liittyy asiantuntijana limnologi Juha Keto.

Nikkilän asutusalueen Omakotiyhdistys järjesti alueen historiaillan seurakuntakodissa maanantaina 20.10.

Tilaisuus kiinnosti kovasti alueen asukkaita ja paikalla oli tuvan täysi kuulijoita. Onerva Vartiainen kertoi alueen alkuajoista ja siitä kuinka pikkuhiljaa alueelle alkoi 50- luvulla ilmestyä uudisrakennuksia. Parhaillaan alueella oli myös kaksi Osuuskaupan myymälää, joista toinen toimi nykyisen seurakuntakodin tiloissa ja toinen Ajokadun ja Metsätien risteyksessä Launeen koulua vastapäätä.

Anneli Peltokukka toi tilaisuuteen vanhoja valokuvia ja kertoi myös omia muistojaan alueen kehityksestä nykyiseksi melko tiiviiksi asutusalueeksi.

Alustusten jälkeen käytiin avointa keskustelua läsnäolijoiden muistoista asuinalueelta. Mukana olleet pitivät illan annista ja toivottiin myös jatkossa vastaavia kokoontumisia ja keskusteluja alueen historiasta.

Eino Haapala

Lahden kaupunki kävi YT-työsopimusneuvottelut työntekijäjärjestöjen kanssa keväällä. Niiden vaikutukset heijastuivat kolmannen sektorin eli sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiin, jotka järjestävät työtoimintaa kaupungin palkkatuella kuten esimerkiksi Takatasku – toimintakeskuksessa Huovilankadulla. Tiistaina siellä oli parinsadan henkilön asiakasjoukko kuulemassa Työsopimuslain aiheuttamista mahdollisista muutoksista Takataskun toimintaan.

Kun Lahden kaupunki kävi YT-neuvottelut, niin niiden vaikutus Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan aiheuttaa esimerkiksi Lahdessa sen, että kaupungin palkkatuella ei sosiaali- ja terveysalan järjestöihin saa tehdä työttömien työnhakijoiden kanssa uusia sopimuksia, kun vanhat määräaikaiset työllistämismäärärahalla palkattujen henkilöiden sopimukset yhteisöissä umpeutuvat.

Takataskun toimintakeskus on Lahden ev.lut. seurakuntayhtymän ja Lahden kaupungin yhteinen työllisyyttä ja mielekästä ihmisten elämää edistävä keskus. Toiminnanjohtaja Olli Kopo kertoi runsaalle kuulijakunnalle, että keskuksessa on viime vuonna voitu antaa lyhyitä tai korkeintaan kahden vuoden työssäkäyntimahdollisuuksia 109 henkilölle. Heistä 41 on ollut kaupungin myöntämällä palkkatuella, minkä mahdollisesta päättymisestä tämän vuoden loppuun mennessä on kysymys. Seurakuntayhtymän valtion työllistämistuella on voitu antaa työmahdollisuus noin 70 henkilölle.

Palkkatuella on työllistetty työkokeilussa ja tukityöjaksoilla olleita henkilöitä sekä vapaaehtoistyössä olevia. Työtehtävät ovat olleet lounasruokalassa, siivoustyöt, atk-tukipalvelut ja kurssit, liikunnan- ja käsitöitten ohjausta, retkien järjestelyä sekä kaupungin kotihoidon tukityöt, mitkä nyt loppuvat.

– Määräaikaisesti työllistetyt henkilöt toimintakeskus valmentaa avoimille työmarkkinoille, toteaa työvalmennuspäällikkö Virpi Mandelin. He tulevat työkokeilu- ja tukityömäärärahoilla, joiden saanti nykyisillä määräyksillä ovat ensi vuonna vaakalaudalla. Toimintakeskuksen työtoimintojen tarkoitus on valmentaa pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat työelämään avoimille työmarkkinoille.

Tiistain aamupäivän tilaisuudessa olivat mukana seurakuntayhtymää edustaneet Launeen kirkkoherra Heikki Pelkonen ja vs. diakoniajohtaja Elina Lehdeskoski, jotka näkivät Takataskun monialaisen toiminnan toteuttavan diakoniatyön ihmisläheistä perusperiaatetta. He totesivat samoin kuin lainsäädäntöä tulkinneet kansanedustaja Jouko Skinnari ja kaupungin hallituksen jäsen ja työllisyystoimikunnan puheenjohtaja Jari Hartman, että monialaisen toimintakeskuksen työ ei lopu, vaikka tiukasti työnsopimuslain pykäliä tulkinnut työvoimatoimisto onkin tänä syksynä jäädyttänyt Lahden kaupungin 2,5 miljoonan euron työllistämisvarat. Skinnari kertoi, että uusi työsopimuslaki on tulossa lähipäivinä eduskunnan ensi käsittelyyn ja lupasi, että ohituskaistoja Lahden palkkatuki-määrärahaongelmalle täytyy löytyä.

Seurakuntayhtymän palkkaamina ovat vakituisessa työsuhteessa toimintakeskuksessa ainoastaan toiminnanjohtaja Olli Kopo, työvalmennuspäällikkö Virpi Mandelin, terveydenhoitaja Satu Vikström, lounasruokalan palveluesimies Lea Suomensyrjä ja vastaava työvalmentaja Päivi Säteri.

Takataskun 20-vuotinen toiminta jatkuu, ja työllisyysmäärärahaongelmaan löydetään varmasti ratkaisu.

Marja-Liisa Niuranen

Salinkallion koululla järjestettiin keskiviikkoiltana keskusteluiltama, jonka aiheina olivat rakennusmääräykset Launeen alueella. Tapahtumassa käsiteltiin myös Launeen alueen ajankohtaisia asioita kaavoitukseen liittyen. Iltaman järjestäjänä toimi Launeen omakotiyhdistys. Yhdistyksen hallituksen jäsen Salla Palmi-Felin kertoi, että vastaava ilta järjestettiin viimeksi nelisen vuotta sitten. Palmi-Felinillä on itse taustaa historian parissa, ja hän kokee teeman sitäkin kautta tärkeäksi.

– Neljä vuotta sitten meille tuli ajatus, että halusimme tarjota alueen asukkaille mahdollisuuden kuulla enemmän alueen historiasta liittyen Launeen suojelualueisiin ja erilaisiin rakennusmääräyksiin. Näin ollen päätimme pyytää alan asiantuntijoita kertomaan tästä asiasta lisää.

Neljä vuotta sitten puhumassa olivat kaupunginarkkitehti, museon edustaja sekä rakennusvalvonnan edustaja. Samalla kattauksella mentiin muutoin nytkin, mutta rakennusvalvonnan edustaja oli tällä kertaa estynyt saapumaan paikalle. Palmi-Felinin mukaan keskustelutilaisuudelle nähtiin jälleentarvetta, sillä Launeen alueella on tällä hetkellä suurta vaihtuvuutta asukkaissa.

– Päätimme järjestää keskustelutilaisuuden uudestaan., varsinkin koska tapahtuma keräsi neljä vuotta sitten hyvin osallistujia ja mielenkiintoa, ja koska asia on jälleen ajankohtainen.

Iltaman ajatuksena oli muun muassa lisätä remonttia harkitsevien asukkaiden tietoisuutta rakennusmääräyksistä.

– Tuntuu, että moni ei edes tunne alueen suojelumääräyksiä. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta asiasta, jotta kukaan ei tee ensin remonttia, jota joutuu myöhemmin purkamaan puuttellisten ennakkotietojen vuoksi. Kyllä tässä on mukana myös valistusajatusta, jotta talojen ostajat eivät jää vain myyjän kertoman varaan.

Museon edustaja haluttiin mukaan kertomaan siitä, että miksi näin toimitaan ja miksi alueella yleensäkään on näin paljolti suojelumääräyksiä.

– Alueen suojelussahan ei ole missään nimessä kyse pelkästä taakasta, vaan näin saamme pidettyä arvokasta asuinympäristöämme yllä.

Illassa kuultiin Launeen alueen menneisyydestä ja myös tulevaisuudensuunnitelmista. Museon edustaja tutkija Riitta Niskanen kertoi Launeen alueen vaiheista sen asemakaavoituksesta lähtien. Kaavoitusta tehtiin 1920-luvulla, ja Laune liitettiin Lahteen vuonna 1933. Niskasen jälkeen Lahden kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kertoi kaavoituksen ajankohtaista asioista.

Puhujat suosittelivat tutkimaan verkkopalvelusta tai ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan ennen remonttia koskien alueen remontointiin liittyviä säännöksiä. Laune on kulttuurihistoriallisesti merkittävä aluetta rintamamiestaloineen, ja alueella onkin voimassa melko tiukat säännöt asuinympäristön ulkoasun suhteen kaupungin puolelta. Julkisivuremonteissa onkin turvallista pysyä alkuperäisissä väreissä ja kattomateriaaleissa. Lisäksi pensasaitojen on oltava orapihlajaa eikä roskiskatoksia saisi olla lainkaan. Pihoja ei saa myöskään asfaltoida.

Muutoksia asemakaavaan

Keijutien 27 ja 28 asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 12.5.2014, ja Kotipokin tilalle on tulossa uusi lähikauppa. Hämeenmaan omistama Kotipokki siirtyy Keijutien puolelle. Lisäksi Tapparakadun itäpään asemakaava on saanut lainvoiman 21.11.2013. Alueelle rakennetaan kerrostaloja, mutta aikataulusta ei ole vielä tietoa.

Vireillä olevat kaavahankkeet löytyvät verkossa osoitteesta www.lahti.fi, alakategoriasta karttapalvelu. Samaiselta sivulta löytyy myös jokaisen tontin remonttiohjeistus, mikäli tonttia koskee jotain erikoissäännöksiä. Materiaalit löytyvät myös paperiversioina kirjastoista: alueelliset materiaalit pienistä kirjastoista ja kaikki materiaalit pääkirjastosta.

Paikallaolijoita kiinnostaneesta Valtatie 12 – hankkeesta uutta tietoa oli saatavilla valitettavan niukasti. Tiesuunnitelman valmistelusta vastaa Uudenmaan ELY-keskus, ja lisätietoja projektin kulusta ja uusista tietotuksista löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta hakusanalla Valtatie 12. Karvinen-Jussilaisen mukaan ELY-keskus järjestää seuraavan suuremman yleisötilaisuuden asian tiimoilta ensi vuoden alussa.

Mikko Blomberg

Tiistaina julkaistun Lahden kaupungin talousarvioesityksen mukaan Launeen uintikeskuksen investointi olisi mahdollista aloittaa vuonna 2020.
– Jos löydämme yhteistyökumppanin tälle hankkeelle, niin se on mahdollista rakentaa jo tätä aiemmin. Kaavoituksellisesti uintikeskus on mahdollista rakentaa Launeelle nopeallakin aikataululla, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta totesi.

Kaupunki hakee synergiaetuja Launeen uintikeskuksen toteuttamiseen.
– Kauan kaivattu 50 metrin allas saadaan kyllä Lahteen. Mahdollisuuden nopeaan toteutukseen ovat olemassa, mutta se vaatisi ehdottomasti yksityisen kumppanin hankkeeseen.

Ensi vuonna eteläinen kehätie syö kaupungin kassasta jo 4,2 miljoonaa euroa, kun suunnitteluvaihe käynnistyy toden teolla. Kokonaisuudessaan kehätie tulee maksaa Lahden kaupungille yli 70 miljoonaa euroa.

Laune ja Länsiharju investointilistalla

Etelä-Lahden asukkaille kaupunginjohtajan talousarvioesitys oli myötämielinen. Launeen monitoimitalon suunnitteluun on tulossa jo ensi vuodeksi 1,4 miljoonan euron suunnitteluraha. Varsinainen hanke toteutetaan vuosina 2018-2020. Länsiharjun koulun laajennus ja perusparannushanketta tuetaan 4,8 miljoonalla eurolla. Se toteutetaan vuosina 2018-2019.

– Kaupungin investointimenot ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2013 lähtien erityisesti uusien kouluinvestointien vuoksi. Investoinnit kääntynevät laskuun ensi vuosikymmenellä tämän hetkisen tiedon perusteella. Ensi vuonna Lahti investoi 70 miljoonalla eurolla.
Vielä vuonna vuonna 2019 kaupunki investoi hankkeisiinsa 110 miljoonaa euroa.

– Investointien karsinnassa on tehty nyt kaikki oleellinen. Tämän jälkeen joudumme tekemään todella vaikeita päätöksiä

Vuonna 2017 jokaista lahtelaista kohden kaupunginvelkamäärä on 2023 euroa ja se kasvaa aina vuoteen 2019 asti.

Työllisten määrä nousussa

– Olen iloinen siitä, että Lahdessa työttömyys on laskenut keskimääräistä voimakkaammin viimeisen vuoden aikana. Se osoittaa, että olemme tehneet tällä alueella hyvää perustyötä, koska yritykset uskaltavat työllistää.

Kaupungin erinomaisen sijainnin vuoksi kaupunginjohtaja Myllyvirta odottaa, että pitkän matalansuhdanteen jälkeen tänne saadaan lisää asukkaita sekä työpaikkoja.
– Miksi sitten leikkaatte perusopetuksesta perusteettoman paljon, kysyi sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sirkku Hilden (sd.)
Kaupunginjohtaja totesi, että jokaiselta sektorilta on jouduttu leikkaamaan.

Ei nollatulosta

– Tarkoitus oli päästä nollatulokseen talousarvioesityksessä, mutta alijäämä on kuitenkin talousarvioesityksessä 1,2 miljoonaa euroa vuodelle 2017.
Kaupunginjohtaja kertoi noin 50 ihmiselle Fellmannia Campuksen auditorioon saapuneelle kuuntelijalle, että talousarvioesitykseen sisältyy myös paljon epävarmuustekijöitä.

– Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä lohkaisee 340 miljoonaa euroa kaupungin budjetista, kun se järjestää lahtelaisille veronmaksajille kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

Yleisön joukosta esitettiin kaupunginjohtajalle myös kysymys siitä, että miksi hankkeiden budjetti yleensä venyvät.
– On totta, että meidän virkamiesten on petrattava tältä osin Lahdessa, Myllyvirta totesi.

Petri Görman

Me ihmiset toivomme elämältämme valoisuutta ja terveyttä. Kuolema pysyy ajatuksissamme kaukana tulevaisuudessa. Mutta jossakin elämän vaiheessa me kohtaamme vakavankin sairauden perheessämme tai ystäväpiirissämme nuoruuden, keski-iän tai ikääntymisen kynnyksellä. Kun sairaus vie voimat, alamme miettiä, mistä saataisiin tukea omaan tai läheisen elämään.

Ihmisen elämän viimeisiä kuukausia tai viikkoja tukemaan on perustettu maailman laajuisesti saattohoitoyhdistyksiä. Niiden yhteistä Maailman saattohoitopäivää vietetään Lahdessa tämän viikon lauantaina 11. lokakuuta klo 14 Lahden seurakuntien juhlasalissa Kirkkokatu 5:ssä. Päijät- Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistyksen järjestämän päivän teema on Hyvä Elämä – Hyvä kuolema, mistä puhuu lääkintäneuvos Ilkka Talvitie.

Päijät-Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistys ry perustettiin 2008. Sen puheenjohtajana toimii perustajajäsenistä sosiaalineuvos Erkki Hokkanen ja muut perustajat olivat Hannu Sarikka, Paula Myllyvirta ja Anne Leinonen. Perustajat ja yhdistykseen liittyneet henkilöt harkitsivat saattohoitokodin perustamista Lahteen, mutta luopuivat suunnitelmasta. Erkki Hokkanen totesi, että taloudellisesti suunnitelma ei saanut tarpeellista tukea. Suomeen saattohoitokoteja perustettiin 1980-luvulla Tampereelle ja Helsinkiin Terhokoti antamaan hoitoa ja tukea potilaille ja heidän omaisilleen.

Tukiyhdistyksen perustajat ja siihen liittyneet jäsenet lähtivät kouluttautumaan elämänsä viime vaihetta elävien potilaitten ja heidän omaistensa vapaaehtoisiksi tukihenkilöiksi. Toiminnan konkreettiseksi kohteeksi on muotoutunut vapaaehtoistoiminta Lahden kaupunginsairaalan palliatiivisen eli saattohoito-osaston L 62 potilaiden ja heidän omaistensa tukeminen, kun potilaan elämää ei enää lääketieteellisin keinoin pystytä parantamaan. Syöpäpotilaat ovat osaston suurin ryhmä, mutta myös sairaudet kuten sydämen- tai munuaisten vajaatoiminta-, keuhkoahtautumatautia tai Als:a sairastavat ovat saattohoitopotilaina osastolla.

Osastonhoitaja Martti Hänninen kertoo, että vapaaehtoisia ihmisiä osastolla käy noin kaksikymmentäviisi. Vapaaehtoiset käyvät potilaiden luona esimerkiksi keskustelemassa, lukemassa ja ulkoiluttamassa heitä. He käyvät myös sairaan kotona, jos sinne halutaan vapaaehtoistyöntekijä käymään. Vapaaehtoisten henkilöiden tuki myös kuolevan potilaan omaisille on merkittävä. Päijät-Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistys on kerännyt myyjäisillä, arpajaisilla sekä lahjoituksilla varoja osasto L 62:n potilaitten viihtyisyyden parantamiseksi.

Kuudennen kerroksen ikkunoista on upeat näkymät kaupungille. Tukiyhdistys on hankkinut värikkäitä ikkunaverhoja ja televisioita potilashuoneisiin, pianon ja viherkasveja sekä tietokoneen potilaitten ja heidän omaistensa käyttöön. Omaiset voivat myös yöpyä osastolla. Siellä on oma viihtyisä huone omaisille, missä he voivat keskustella henkilökunnan tai vapaaehtoistyöntekijän kanssa. Marttayhdistys on huolehtinut tuoreet kahvileivät omaisten huoneen jääkaappiin.

Erkki Hokkanen toteaakin, että tukiyhdistys auttaa kaupunginsairaalaa merkittävällä tavalla. Vapaaehtoiset tukihenkilöt antavat omalta osaltaan henkisiä voimavaroja niin potilaille heidän elämänsä viimeisinä viikkoinaan kuin omaisille surun hetkellä ja kuuntelemalla heitä, kun ammattihenkilökunta hoitaa omia tehtäviään.

Marja-Liisa Niuranen

Saattohoidolla tarkoitetaan kaikkea sellaista hoitoa, joka tähtää potilaan hyvinvoinnin, turvallisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseen. Siihen sisältyy lisäksi hoidon jatkuvuus eli vastuu potilaan hoidosta loppuunsaakka. Saattohoito on turvallista ja jatkuvaa oireiden hoitoa, jossa kunnioitetaan ihmisarvoa ja läheisten merkitystä.

Hieman helpotusta Lahden kaupungin tukalaan taloustilanteeseen saatiin tällä viikolla Opetus- ja kulttuuriministeriön jaettua korjausavustuksia valtakunnallisesti. Lahden kaupunki sai nimittäin yhteensä 4,4 miljoonan euron avustuksen koulujen rakennus- ja korjaustöihin.
Summa on korvamerkitty kolmelle koululle: Jalkarannan peruskouluun, Liipolan-Kaikuharjun kouluun ja Metsänkankaan kouluun. Työt valmistuvat ensi kesänä.

Liipolan uuden monitoimitalon osuus tästä kokonaispotista on 1,67 miljoonaa euroa. Liipolan monitoimitalon työt käynnistyivät kuluvan vuoden keväällä ja valmista pitäisi olla vuonna 2015. Monitoimitaloon sijoitetaan sen valmistuttua Liipolan-Kaikuharjun alakoulu ja kaksi nykyistä päiväkotia. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 15 M €.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi korjausavustusta oppilaitosten ja päiväkotien kosteusvaurioiden korjaushankkeisiin ja vaurioituneita rakennuksia korvaaviin uudisrakennushankkeisiin yhteensä 35 miljoonaa euroa.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna Lahti sai suurimman avustuspotin. Pääosa Lahden saamasta avustussummasta menee uudisrakennushankkeisiin, eli Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalojen rakennustöihin.

Jalkarannan monitoimitalon rakennustyöt aloitettiin vuoden vaihteessa. Entisen Jalkarannan koulun tilalle rakennettavaan monitoimitaloon tulee alakoulun lisäksi päiväkoti. Hankkeen kokonaiskustannus on n. 21 miljoonaa euroa ja se sai avustusta 2,33 M €.

Korjausavustusta saatiin myös Metsäkankaan koulun korjaus- ja muutostöihin, yhteensä 390 000 euroa. Rakennustyöt aloitetaan lokakuun puolivälissä ja koulurakennuksen tiloja muutetaan päiväkodin käyttöön. Hankkeen kokonaiskustannus on 3,5 miljoonaa euroa.

Noin puolet suomalaisista katsoo televisiota kotonaan antenniverkon kautta eli useimmiten katolle asennetun antennin avulla. Suomessa antennitelevisioverkon lähetyksissä siirrytään vuoden 2017 alusta alkaen laajemmin DVB-T2 -tekniikan käyttöön, mikä kasvattaa televisiokanavien määrää ja laajentaa teräväpiirtolähetysten tarjontaa.

Uusi lähetystekniikka mahdollistaa HD- eli teräväpiirtolähetykset tai huomattavasti enemmän perustasoisia tv-kanavia. Nykyisellä tekniikalla lähetykset jatkuvat toistaiseksi, mutta tulevina vuosina ilman oikeaa antennia ja DVB-T2-virittimellä varustettua televisiota pystyy vastaanottamaan entistä vähemmän ohjelmia.

Taloyhtiöille ja pientaloille lähetystekniikan vaihtuminen edellyttää muutoksia antennijärjestelmiin. Jo ensi vuoden alussa tapahtuu, sillä vielä toistaiseksi YLEn HD-kanavat 1, 2 ja Fem ovat katseltavissa UHF-taajuudella, mutta 10.2. 2015 alkaen ne siirtyvät DNA:n VHF-taajuudelle. Tällöin kanavien vastaanottaminen edellyttää VHF-antennin. Jos sellaista ei katolta löydy, jäävät YLEn HD-lähetykset vain haaveeksi helmikuun jälkeen antenniverkossa.

Uuteen tekniikkaan siirtyminen koskee vain UHF-antenniverkkoa. Kaapelitelevisioon, satelliittitelevisioon ja internetin kautta vastaanotettaviin lähetyksiin ei tule muutoksia. DNA:n VHF-antenniverkko käyttää jo nykyisin DVB-T2-tekniikkaa.

Nykylaitteilla ohjelmia voi antennivastaanotossa seurata hyvin pitkään, jopa vuoteen 2026, jollei HD-vastaanotinten nopeampi yleistyminen anna aihetta arvioida asiaa uudelleen. Tosin vuoden 2017 alusta alkaen on hyvin todennäköistä, että pelkällä UHF-antennilla televisiotaan katsovan vastaanottimeen tulee entistä enemmän häiriöitä ja kuvan pikselöitymistä, kun 700 megahertsin taajuusalueen käyttötarkoitus muutetaan televisiotoiminnalta langattomalle laajakaistalle.

– Viestintävirasto velvoittaa taloyhtiöitä huolehtimaan siitä, että asukkailla on käytettävissään Ylen kanavat, teräväpiirtokanavat mukaanlukien. Taloyhtiöt ovat olleet hyvin ajan tasalla, kiitos hyvän tiedotuksen, joten antenniasennuksia on viime aikoina riittänyt toteaa orimattilalaisen Exatell Oy:n järjestelmäasiantuntija Mika Pihlajamaa.

Monesti antennijärjestelmän päivityksen yhteydessä urakoitsija joutuu vaihtamaan kaikki vanhat piuhoitukset ja tukiputket ja välillä tekemään jopa katon tiivistyksiä, ettei vesi valuisi rakenteisiin.
– Taloyhtiöissä monet antenniasennukset ovat vanhoja, mutta kuitenkin useimmiten ammattilaisen tekemiä, kun taas omakotitaloissa saattaa katolla vastaan tulla melkein mitä tahansa, kun tee-se-itse-mies on säästänyt muutaman euron asentamalla maston sekä antennin talonsa katolle ilman asianmukaisia mittalaitteita ja sitten ihmetellään miksi kanavat ei toimi tai kuva pikselöityy. Kirjo on siis aika lailla suurempi omakotitaloissa tietää Pihlajamaa, joka itse on tehnyt asennuksia jo 19 vuotta.

– Antennin päivitykseen kannattaa varautua jo nyt ajoissa, jolloin voi vielä välttää ruuhkan, joka varmuudella jossain vaiheessa syntyy. Omakotitalossa asennuksen kustannus vaihtelee 150 ja 600 euron välillä riippuen siitä mitä kaikkea joudutaan vaihtamaan. Taloyhtiöissä kustannus on tuhannen euron tienoilla kertoo Pihlajamaa.

– Kunhan suomalaiset saavat antenniasiansa ajanmukaiseen kuosiin ja kaikki mahdolliset HD-kanavat näkyvät upeasti uusilla antenneilla huomataan varmasti, että vielä pitäisi laittaa antenniasiat kuntoon myös mökillä. Niitäkin on Suomessa noin puoli miljoonaa, joten kyllä tässä työsarkaa riittää naurahtaa Pihlajamaa.

Petri Salomaa