Pääesiintyjien uusi albumi Riimejä ja riitasointuja julkaistiin 14.3. vas. Timo Järvinen, Vesa Haaja, Pete Salomaa ja Mika Jokinen

Lahtelainen Pääesiintyjät-yhtye julkaisi uuden, järjestyksessään neljännen albuminsa Riimejä ja riitasointuja maaliskuun puolivälissä. Bändi on tullut tunnetuksi erityisesti iloisena rillumareibillyn sanansaattajana. Joilllekin kyseinen musatermi saattaa olla vieras, joten mistä on oikein kyse?
– Rillumareibillyssä yhdistyvät Amerikan mantereen perinteinen roots-musa eli rockabilly, rock’n’roll, kantri ym. ja suomalaiskansallinen rillumarei-musiikki. Sellaisella Johnny Cash meets Reino Helismaa -meiningillä mennään linjaa bändin kontrabasisti Pete Salomaa.

Yhtyeen edellinen albumi Lauluja laitakaupungilta (2022) oli hienosti Iskelmä-Emma -ehdokkaana, joten tunsiko bändi paineita uuden albumin kanssa?
– Emme tee musiikkia palkinnot silmissä kiiluen, joten mitään paineita ei ollut eikä myöskään tule. Lähtökohtaisesti haluamme tehdä musaa, joka miellyttää meitä itseämme ja jos joku muukin siitä pitää, niin se on vain plussaa linjaa Salomaa.

Riimejä ja riitasointuja -albumi esittelee entistä monipuolisemman yhtyeen ja äänityksissä käytettiinkin tällä kertaa enemmän vierailevia muusikoita. Mukana on mm. huuliharppu, trumpetti, piano ja haitari sekä kokonainen jousiorkesteri.
– Mielestäni äänittäjä-tuottaja Jukka Salmi sai tasokkaasta vierailijakaartista irti hienoa lisäväriä kuitenkaan kadottamatta biisien alkuperäistä ideaa. Hieno juttu sekin, että kaikki vierailevat muusikot ovat Pääesiintyjien kotikaupungista Lahdesta kertoo yhtyeeen rumpali Timo Järvinen.
– Vierailijat ovat aina hyvä mauste. Ei itsetarkoitus, vaan oikealla tavalla tehty kuorrutus. Livenä jotkut biisit voivat kuulostaa vähän erilaiselta, mutta sillä ei ole mitään väliä lisää laulaja Vesa Haaja.

Albumi äänitettiin pitkällä periodilla parin vuoden aikana ns. single kerrallaan -metodilla.
– Sessio ei ollut kertarysäys, vaan se oli pilkottu osiin ja aikajanalla oli mahdollista kypsytellä ja työstää tulevaa materiaalia. Tuotantopuoli oli oppinut paljon aikaisemmista ja hienosäädöt ja -säätäjät jäivät aiempaa vähemmälle ynnää kitaristi Mika Jokinen äänitysprosessia.

Yhtye on uuteen albumiinsa silminnähden tyytyväinen.
– Omasta mielestäni nyt on syntynyt Pääesiintyjien uran tähän mennessä paras levy. Levyllä ei ole yhtään täytebiisiä, vaan kaikki puolustavat paikkaansa linjaa Haaja muiden Pääesiintyjien nyökytellessä vieressä hyväksyvästi.
– Yksitoikkoisia eivät olleet edellisetkään albumit, mutta uudelta levyltä ei löydy kahta samanlaista biisiä millään. Tunnelmat vaihtuvat sujuvasti juurevasta genrestä toiseen, tummasta jatsista räväkkään rock’n’rolliin lisää Järvinen.

Toden totta albumin biisimateriaali, joka on muuten pääosin bändin omaa tuotantoa, on varsin monipuolinen ja vierailevat muusikot tuovat uutta syvyyttä ja mielenkiintoa kappaleiden sovituksiin. Mitkä kappaleet ovat nousseet bändin omiksi suosikeiksi levyltä?
– Oma suosikkini on Matkalla, joka kasvoi yllättäen korvieni välissä pienen pienestä laulusta eeppiseksi omaelämänkerraksi maustettuna Rio Bravo -länkkärin äänimaailmalla. Uskon myös, että moni tulee yllättymään levyn viimeisestä kappaleesta Tanssin kanssa aaveiden lupaa Salomaa.

Haaja, Järvinen ja Jokinen heittävät yksissä tuumin esiin kaksi suosikkikappaletta.
– Yhdeksi suosikiksi on noussut Tuntemattomaan. Treeneissä biisi ei aluksi ottanut toimiakseen, mutta studiosessioihin se saatiin lopulta lentoon kasarityylisellä kitararock-meiningillä. Toinen on radioissakin jo paljon soinnut Vain yksi sydän, jossa kaikki tuntui loksahtavan paikoilleen itsestään. Bändi sai loihdittua uusvanhan iskelmällisen rocksoundin, joka kunnioittaa alkuperäistä sovitusta.

Musiikkialalla eletään haastellisia aikoja, sillä monia keikkapaikkoja on mennyt nurin ja muutenkin musiikin kuluttajien tottumukset ovat muutoksen kourissa. Yhtye luottaa kuitenkin live-esiintymisten voimaan. Pääesiintyjät aloittaa levynjulkaisukiertueensa 21.maaliskuuta Jyväskylästä. Minkälaiset ovat bändin poikien kiertueodotukset?
– Uskon että “oikealla” musiikilla on tämän päivän AI-maailmassa aina oma paikkansa. Ihmiset kaipaavat positiivisuutta ja rehellisyyttä, ja sitä rillumareibilly tarjoaa. Suomen keikka-areenoilla on ihan varmasti Pääesiintyjien omintakeisen tyylin mentävä rako. Livenä Pääesiintyjät on parasta A-ryhmää paaluttaa Vesa Haaja.

Ilari Mäenpää

LIVE: Pääesiintyjät levynjulkaisukiertueella Lahdessa 12.4. Wanha Mestari, keskusta

Lahtelainen ja launeelainen Tauno Ylä-Soininmäki on sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaana huhtikuun kuntavaaleissa. Hän on Launeen asukas- ja omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen. Nyt mies kokee, että on oikea hetki lähteä päättämään yhteisistä asioista.

Kestääkö ympäristökaupungin maine rullahiihtoradan asfaltoinnin Salpausselälle?
– Kestää hyvinkin. Saadaan turvalliset muusta liikenteestä pois olevat harjoitteluolosuhteet. Rata oli kaavailtu ensilumen ladun reitille, niin ei tarvitse tuhota luontoa ja kaataa puita. Toinen ja ehkä varteenotettavampi vaihtoehto on laittaa se täysin stadionalueelle. Arvioutu radan hinta on kohtuullinen ja kun siihen on saatu huomattava summa valtionapua.

Hoitaako Lahden kaupunki työllistämisasiat TE-keskusta paremmin?
– Tähän on hieman aikaista arvioida, kun vaihto oli vuoden vaihteessa ja muutto uusiin tiloihin on varmasti vaikuttanut palveluihin. Jatkossa tasoon vaikuttaa, miten kaupungilla riittää rahat hyvän palvelun ylläpitämiseen. Suurin ongelma on, että tarjottavia työpaikkoja ei ole ja hakijoita paljon.

Onko Lahden kaupungin kirjastoverkossa vielä rönsyjä?
– Ei ole. Lähikirjastoja tarvitaan pitämään yllä myös alueen vetovoimaa. Melkein jokaisessa kaupunginosassahan lähikirjasto löytyy. Harmi, että Launeen kirjasto lopetetaan sivistystoimen säästöjen vuoksi, joskin onhan rakennus jo mittavan peruskorjauksen tarpeessa. Valtuusto vaihtuu, niin katsotaan jos vaikka saataisiin lisäaikaa, kun sinne saatiin kaksi ilmanvaihtokonetta parantamaan ilman laatua.

Mikä on sopiva määrä taloudellista tukea kaupungilta Salpausselän kisoille?
– Nykyinen taso on hyvä. Tärkeä tapahtuma Lahden imagolle ja jättää rahaa majoitukseen ja muille yrittäjille.

Miten kaupunki voi tukea ihmisten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa Lahdessa?
– Vertaistukitoiminta ja yhdistykset täydentää oleellisella tavalla hoitopolkua ja läheisen jaksamista. Sille on kasvava kysyntä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutoksessa. Järjestöjen toimintaedellytyksiin kohdistuvat heikennykset herättävät kuitenkin huolen siitä, pystymmekö tarjoamaan tukea myös tulevaisuudessa ja tähän tarvitaan kaupungilta enemmän rahallista tukea. Myös lähiliikuntapaikkoja, luonto ja leikkipaikat pitää ottaa huomioon, kun kaavoitetaan asuinalueita.

Miten Etelä-Lahden dynaamisuutta ja houkuttelevuutta pidetään yllä tämän vuosikymmenen viimeiset vuodet?
– Pyritään saamaan uudet suunnitellut päiväkodit rakennustyön alle, pois parakeista ja vanhat käytöstä poistetut kylmäksi lasketut rakennukset purkuun. Tapparankadun päiväkoti olisi pitänyt peruskorjata heti. Lähiliikunta ja leikkipaikkoja pitää ylläpitää ja saada lisää. Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa. Asukas ja omakotiyhdistyksillä on myös tärkeä osa alueen viihtyvyyden kannalta.

Mikä on Kisapuiston kohtalo tulevalla valtuustokaudella?
– Viimeisimmässä suunnitellussa muodossaan ja hinnalla katsomorakennusta ei pidä rakentaa, kun on monta koulua ja päiväkotia parakeissa. Investoidaan ensin niihin. Katsomon rakentaminen on perusteltua vain siinä tapauksessa, että Veikkausliiga vaatii keinonurmikentän käyttöä. Katsomo sinänsä ei vaikuta kenenkään harjoitusolosuhteisiin, koska kenttä on lämmitetty eli aina käytettävissä. Pukukopit ovat käytettävissä, tosin hieman rajalliset, mutta niillä on pärjätty. Odotellaan uusia karsittuja suunnitelmia ja olisi hyvä, jos uuteen rakennukseen saisi rakennettua katsomon myös pesäpallon katseluun, sitten kun siihen on varaa.

Säästetäänkö perusopetuksessa kielitarjonnasta, tuntijaosta vai oppikirjoista?
– Ei missään tapauksessa! Nämä kaikki ovat olennaisia laadukkaan opetuksen ja oppilaiden monipuolisen oppimisen kannalta. On tärkeää löytää muita säästökohteita, jotka eivät suoraan vaikuta opetuksen laatuun ja oppilaiden mahdollisuuksiin saada monipuolista ja kattavaa koulutusta.

Kannattaako kaupungin tarjota pääkaupunkiseudulle pendelöiville ihmisille kohtuuhintaista liityntäpysäköintiä?
– Kyllä kannattaa, koska jokainen veronmaksaja on tärkeä. Kaupunkimme pienemmät asumiskustannukset ja sujuva junaliikenne houkuttelee toivottavasti tänne lisää väkeä.

Miten olisit sijoittanut kaupungin Pippoon investoimat 30 miljoonaa euroa toisin?
– On tärkeä, että yrityksille tehdään tontteja, mutta miksi tämä alue kaavoitettiin juuri alueen korkeimpaan kohtaan? Jouduttiin tekemään iso ja kallis louhimistyö. Olisiko muutaman sadan metrin päässä tasaisella maalla päässyt vähän halvemmalla. Olisi voinut jättää vuoren siihen ja käyttänyt nekin säästöt muun infran ylläpitoon ja kaupunkikuvan kehittämiseen.

Millaisia tapahtumia Lahti tarvitsee tulevaisuudessa lisää?
– Kaikki tapahtumat ja kongressit, jotka tuovat rahaa kaupungin yrityksille on tervetulleita. Tämä myös tekee kaupungista houkuttelevamman elävämmän. Hotellikapasiteetin puute rajoittaa osittain tapahtumien saantia.

Petri Görman

Kirsi Lehtimäki toimii Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Sosialidemokraatti Kirsi Lehtimäki on Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hän on ollut myös ensimmäisen aluevaltuuston jäsen.Lehtimäki on lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Tarvitaanko hyvinvointialueille lisää ohjausta?
– Ei tarvita. Ensimmäisen kauden aikana valtiovarainministeriön ote on ollut tiukka. Vaatimus alijäämien kattamiseksi on ollut ja on kohtuuttoman tiukka Päijät-Hämeelle. Täällä on toteutettu monet säästöt ja rakenteelliset muutokset, joiden kanssa muualla vasta kipuillaan. Terveyskeskusten vuodeosastoja lakkautettiin jo 2017. Myös keskussairaalasta on lakkautettu osastoja. 2017 jälkeen on suljettu noin 160 vuodeosastopaikkaa perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Lahdessa palveluita on keskitetty: neuvolat perhekeskukseen ja lähiklinikoita keskustaan Lahden kaupunginsairaalaan.

Toteutuuko palveluiden tasapuolinen saatavuus hyvinvointialueellamme?
– Melko hyvin. Meillä on yksi keskussairaala ja siihen olemme tottuneet. Peruspalveluita on saatavissa kunnissa. Jonkun verran on alueellisia eroja johtuen palvelujen tuottajasta. Suunterveydenhuoltoa ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita tuotetaan omana toimintana ja Harjun terveyden toimesta. Joissakin toiminnoissa Harjun terveys pärjää paremmin. Kiirevastaanotoista tulee hyvää palautetta. Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden erot ovat keskusteluttaneet paljon.

Miten hyvinvointialueella olisi mahdollista kuunnella paremmin palveluita käyttävien ihmisten mielipiteitä?
– Uusia keinoja pitää miettiä koko ajan. Nyt on käytössä asiakasraati. Lakisääteisiä ovat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. Neuvostoilta ja raadeilta pyydetään esimerkiksi lausuntoja moniin valmisteltaviin asioihin. Neuvostot tekevät aloitteita ja kannanottoja. Viestit kulkevat molempiin suuntiin. Aluehallituksen puheenjohtaja osallistuu neuvostojen kokouksiin ja tuo viestejä

Ovatko mielenterveyspalvelut riittävällä tasolla Päijät-Hämeessä?
– Eivät ole. Etenkin nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille. Nopea ja helposti saavutettavissa oleva apua estää ongelmien pahenemisen.

Toteutuuko uuden vammaispalvelulain henki hyvinvointialueen palveluissa?
– Kohtuullisen hyvin. Päijät-Hämeessä on maan halvimmin tuotetut vammaispalvelut. Kun koko hyvinvointialueella tuskaillaan kovissa säästöpaineissa on valvottava etenkin heikoimmassa asemassa olevien asemaa ja heidän lakisääteisten oikeuksien toteutumista

Onko se oikein, että diabeteshoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat maksamaan hyvinvointialueella nyt kaikki hoitotarvikkeensa itse?
– Ei – onko näin? Minulla ei ole tarkkaa tietoa.

Onko siinä mitään järkeä, kun hyvinvointialueilla on tarkoitus digitalisoida senioreiden päivätoimintaa eli vähentää ihmisten sosiaalisia kohtaamisia?
– Ei. Päivätoiminta, joka on vahvasti hyvinvointia ja terveyttä edistävää. Se on toimintaa, jota mielestäni myös kunnat voivat järjestää. Näissä rajapinnoissa käydään keskustelua kuntien kanssa. Kunnilla on edelleen vastuuta hyvinvoinnin edistämisestä.

Mitä mieltä olet siitä, että senioriväestön palveluista aiotaan leikata vielä tämän vuoden aikana 140 miljoonaa euroa?
– Meillä on maan halvimmat ikääntyneiden palvelut. Palveluiden piiriin pääsyn kriteerit ovat jo tiukat. On selvitetty, että ne eivät olisi merkittävästi tiukemmat kuin muilla hyvinvointialueilla. On huolestuttavaa, että maan halvimmin tuotettavista palveluista pitää edelleen leikata. Etenkin hyvinvoinnin edistämisen osalta kunnat ja hyvinvointialue käyvät koko ajan keskustelua. Niin käydään omassakin kunnassa.

Miksi sinä haluat vaikuttaa aluevaltuustossa?
– Olen kokenut kuntapäättäjä ja myös kokenut soteammattilainen. Mielestäni minulla on kokemusta, tietoa ja verkostoja, joiden avulla voin hoitaa aluepäättäjän tehtävää hyvin. Perheeni kautta minulla on myös laajaa kokemuksesta asiakkuuksista. Sote on erittäin laaja kokonaisuus. Omalla taustalla tunnen sen laajasti sekä terveyspalveluiden, ikääntyneiden palveluiden, perhepalveluiden, vammaistyön ja sosiaalityön osalta. Tällä hetkellä työskentelen työsuojeluvaltuutettuna. edustan lapsiperhepalveluiden ja vammaispalveluiden henkilöstöä.

Haluaako hallitus pienentää hyvinvointialueiden määrää epärealististen ja tiukkojen taloudellisten reunaehtojen keinoin?
– Ehkä. Päijät-Häme on sopivan kokoinen väestöpohjaltaan. Palveluverkko on kompakti. Meillä on vain yksi keskussairaala. Täällä on jo pitkä historia kuntien välisessä yhteistyössä, joka on toimivaa. En näe, että Päijät-Hämettä oltaisiin yhdistämässä muihin alueisiin.

Petri Görman