Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?

Lahti laittaa eteläiseen kehätiehen rahaa 70 miljoonaa euroa. Mitä tällä rahalla saadaan kyseenalaistaa Etelä-Lahden tutkiva journalisti Juhani Melanen

VT12 valmistuu ennakko-odotuksia nopeammin, mikä osoittaa suomalaisen rakennusteollisuuden korkean tason ja taidon, mutta mitä muuta konkreettista hyötyä tästä tiestä Lahdelle koituu?

Tämä tie olisi pitänyt rakentaa jo 30 vuotta sitten kulkemaan Renkomäen kautta, mutta se ei Lahden päättäjille sopinut. Hanketta varten puhkottiin omakotialue ja tärveltiin kaunista luontoa ennennäkemätön määrä vain siksi, että raskasliikenne saatiin sujumaan paremmin. Jokainen lahtelainen ymmärtää, että liikenneturvallisuus on tärkeää, mutta missä kulkee raja, jolloin taloudelliset tosiasiat kumoavat epätodelliset haaveet.

Puhdas Laune-liike taisteli tätä hanketta vastaan koko sydämellään ja hävisi. Olin mukana tässä jalossa taistelussa ja siksi myös oikeutettu kysymään: Saadaanko hankkeeseen sijoitetut rahat ikinä takaisin, niin kuin hankeen hyväksymispäätöksessä komeasti julistettiin? Mitä todellista hyötyä ohitustie tuo Lahdelle ja mitä riskejä tähän kaikkeen liittyy?

Tiedän, että minulle ei asiasta vastata, joten vastaan siis itse tekemiini kysymyksiin. Eräs hölmöimpiä perusteluja tielle oli, että se rekan kaatuessa Launeen arvokkaat pohjavedet säilyisivät pilaantumattomina. No eivät säily, sillä suojaukset ovat riittämätömiä. Lahden junarataosuudella, missä tahansa keskustassa, tapahtuva totaalinen öljyvuoto tekisi tosin saman, mutta kehätien perustelut ontuvat. Haluan nähdä myös, miten kehätie tulee tehostamaan Nostavan ja Kujalan teollisuus- ja logistiikka-alueiden kehittämistä, nykyisen valtatien kehittämisen maankäytön ehdoilla, kuten hyväksytyssä suunnitelmassa luvattiin. Nähtäväksi jää ovatko meluvallit riittäviä suojaamaan liikennemelulta alueella.

Tässä taloudellisessa tilanteessa ja koronan varjon heikentäessä koko Päijät-Hämeen taloudellisia liikkumavaroja, jään myös odottamaan, millä tavalla luvattu asumisviihtyvyys paranee nykyisen tien varrella, kun väitetyt melu sekä päästö- ja estevaikutukset pienenevät liikennemäärien laskun myötä? Millaisia kaavoituspäätöksiä on jo tehty niin Hollolassa kuin Lahdessakin? Tietoni mukaan ei yhtään!
 Erittäin tärkeä kysymys on, mihin sijoitetaan suunniteltu uusi jätteenkeräyspaikka? Vedättikö Lahti hollolaisia tässä asiassa? Tosiasioden valjettua 1950 henkilöä allekirjoitti Hollolan kaatopaikkahankkeen sijaintia vastustavan adressin.

Nyt kun olemme sen tosiasian edessä, että kehätie on valmis, tulen haastamaan Taloustutkimus Oy:n ja Sweco Oy:n väittämät tiedot tuhansista uusista työpaikoista lähempään tarkasteluun ja mahdollisten virheellisten tietojen lobbaamisesta oikeuteen. Haluan myös tietää todellisten liikennevirtojen luvut päivässä. Uuden kehätien arvellaan siirtävän nykyiseltä VT12 11 000 – 15 000 ajoneuvoa pois kaupunkirakenteen sisältä. En usko tähän arvioon lainkaan, sillä kehätien kautta ei varmasti Lahteen ajeta töihin.

Kehätien kustannukset säilyvät Lahden velkataakassa vuosia ja rasittavat muutenkin ylivelkaista kaupunkiamme. Tosiasiat selviävät vasta vuosien kuluttua, mutta selviävät varmasti. Ainoa huono asia tässä on se, että kävipä miten tahansa, asiasta päättäneestä henkilöistä useimmat ovat haudassa.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?

  1. Kiitos ”Puhdas Laune”- liikkelle, että edes jotakin yrititte! Luonnonystävää ihan hirvittää, miten ohitiellä ”tärveltiin kaunista luontoa ennennäkemätön määrä.” Odotimme, että asukkaiden luontoympäristö säilyy sellaisen, mitä tiesuunnitelmaa hyväksyttäessä oli. Mutta eikös mitä, nyt halutaan ohitien ja Ala-Okeroistentien risteykseen toimitiloja, vaikka ne alueet olivat tiesuunitelmaa hyväksyttäessä virkistysaluetta ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta peltoaluetta lähellä Jokimaan asuinalueita.
    Samaan paikkaan halutaan aukaista uusi ajoväylä Rälssin maan- ja lumenkaatopaikalle, mikä lisäisi huomattavasti kuorma-automelua Nikulan, Kukonkosken ja Metsä-Hennalan asukkaiden kiusaksi. Samalla Rälssiin luvattu virkistysalue kutistuu jyrkkien rinteiden lakialueelle eli sinne pääsisi vain hyväkuntoiset. Alavat Okeroisten pelto- ja metsänreunamaisemat kuuluvat Porvoonjoen kansallismaisemaan, siitä on pidettävä huolta, ohitie ei sitä vielä pilaa.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO