Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?

Lahti laittaa eteläiseen kehätiehen rahaa 70 miljoonaa euroa. Mitä tällä rahalla saadaan kyseenalaistaa Etelä-Lahden tutkiva journalisti Juhani Melanen

VT12 valmistuu ennakko-odotuksia nopeammin, mikä osoittaa suomalaisen rakennusteollisuuden korkean tason ja taidon, mutta mitä muuta konkreettista hyötyä tästä tiestä Lahdelle koituu?

Tämä tie olisi pitänyt rakentaa jo 30 vuotta sitten kulkemaan Renkomäen kautta, mutta se ei Lahden päättäjille sopinut. Hanketta varten puhkottiin omakotialue ja tärveltiin kaunista luontoa ennennäkemätön määrä vain siksi, että raskasliikenne saatiin sujumaan paremmin. Jokainen lahtelainen ymmärtää, että liikenneturvallisuus on tärkeää, mutta missä kulkee raja, jolloin taloudelliset tosiasiat kumoavat epätodelliset haaveet.

Puhdas Laune-liike taisteli tätä hanketta vastaan koko sydämellään ja hävisi. Olin mukana tässä jalossa taistelussa ja siksi myös oikeutettu kysymään: Saadaanko hankkeeseen sijoitetut rahat ikinä takaisin, niin kuin hankeen hyväksymispäätöksessä komeasti julistettiin? Mitä todellista hyötyä ohitustie tuo Lahdelle ja mitä riskejä tähän kaikkeen liittyy?

Tiedän, että minulle ei asiasta vastata, joten vastaan siis itse tekemiini kysymyksiin. Eräs hölmöimpiä perusteluja tielle oli, että se rekan kaatuessa Launeen arvokkaat pohjavedet säilyisivät pilaantumattomina. No eivät säily, sillä suojaukset ovat riittämätömiä. Lahden junarataosuudella, missä tahansa keskustassa, tapahtuva totaalinen öljyvuoto tekisi tosin saman, mutta kehätien perustelut ontuvat. Haluan nähdä myös, miten kehätie tulee tehostamaan Nostavan ja Kujalan teollisuus- ja logistiikka-alueiden kehittämistä, nykyisen valtatien kehittämisen maankäytön ehdoilla, kuten hyväksytyssä suunnitelmassa luvattiin. Nähtäväksi jää ovatko meluvallit riittäviä suojaamaan liikennemelulta alueella.

Tässä taloudellisessa tilanteessa ja koronan varjon heikentäessä koko Päijät-Hämeen taloudellisia liikkumavaroja, jään myös odottamaan, millä tavalla luvattu asumisviihtyvyys paranee nykyisen tien varrella, kun väitetyt melu sekä päästö- ja estevaikutukset pienenevät liikennemäärien laskun myötä? Millaisia kaavoituspäätöksiä on jo tehty niin Hollolassa kuin Lahdessakin? Tietoni mukaan ei yhtään!
 Erittäin tärkeä kysymys on, mihin sijoitetaan suunniteltu uusi jätteenkeräyspaikka? Vedättikö Lahti hollolaisia tässä asiassa? Tosiasioden valjettua 1950 henkilöä allekirjoitti Hollolan kaatopaikkahankkeen sijaintia vastustavan adressin.

Nyt kun olemme sen tosiasian edessä, että kehätie on valmis, tulen haastamaan Taloustutkimus Oy:n ja Sweco Oy:n väittämät tiedot tuhansista uusista työpaikoista lähempään tarkasteluun ja mahdollisten virheellisten tietojen lobbaamisesta oikeuteen. Haluan myös tietää todellisten liikennevirtojen luvut päivässä. Uuden kehätien arvellaan siirtävän nykyiseltä VT12 11 000 – 15 000 ajoneuvoa pois kaupunkirakenteen sisältä. En usko tähän arvioon lainkaan, sillä kehätien kautta ei varmasti Lahteen ajeta töihin.

Kehätien kustannukset säilyvät Lahden velkataakassa vuosia ja rasittavat muutenkin ylivelkaista kaupunkiamme. Tosiasiat selviävät vasta vuosien kuluttua, mutta selviävät varmasti. Ainoa huono asia tässä on se, että kävipä miten tahansa, asiasta päättäneestä henkilöistä useimmat ovat haudassa.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?

  1. Kiitos ”Puhdas Laune”- liikkelle, että edes jotakin yrititte! Luonnonystävää ihan hirvittää, miten ohitiellä ”tärveltiin kaunista luontoa ennennäkemätön määrä.” Odotimme, että asukkaiden luontoympäristö säilyy sellaisen, mitä tiesuunnitelmaa hyväksyttäessä oli. Mutta eikös mitä, nyt halutaan ohitien ja Ala-Okeroistentien risteykseen toimitiloja, vaikka ne alueet olivat tiesuunitelmaa hyväksyttäessä virkistysaluetta ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta peltoaluetta lähellä Jokimaan asuinalueita.
    Samaan paikkaan halutaan aukaista uusi ajoväylä Rälssin maan- ja lumenkaatopaikalle, mikä lisäisi huomattavasti kuorma-automelua Nikulan, Kukonkosken ja Metsä-Hennalan asukkaiden kiusaksi. Samalla Rälssiin luvattu virkistysalue kutistuu jyrkkien rinteiden lakialueelle eli sinne pääsisi vain hyväkuntoiset. Alavat Okeroisten pelto- ja metsänreunamaisemat kuuluvat Porvoonjoen kansallismaisemaan, siitä on pidettävä huolta, ohitie ei sitä vielä pilaa.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kaupunginvaltuutettu Sari Niinistö: Lahti on mainettaan parempi ympäristökaupunki
Kaksi ministeriä vieraili Anttilanmäen koulussa
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää materiaalia historiateosta varten
Launeen keskuspuiston Sorsalampeen istutettiin karppeja
Toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen: Jokainen lapsi on aina pelastettava elämälle
Sähkäauto on toiminut partioajossa luotettavasti
Itsepalveluaika lisää Launeen kirjaston käyttömahdollisuuksia
Evakkopatsaan paljastusjuhla oli näyttävä ja upea tilaisuus
Vesa Lempinen ja Heikki Känsälä: Sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen voi saada tukea
Anttilanmäen Kyläjuhlat oli yhteisöllisyyden voimannäyte
Marju Markkanen (sd.): Lahdessa haluttiin kunnioittaa lahtelaisten tahtoa jakamalla paikat solidaarisella prosenttimallilla
Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
ARKISTO