Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen

Kanttorit Sonja Tissari ja Johanna Suomala odottavat joulua paljon.
– Se on meille vuoden kiireisintä aikaa ammatillisessa mielessä, mutta samalla se luo uudenlaisen odottavan tunnelman joka vuosi.


Launeen seurakunnan kanttorit Johanna Suomala ja Sonja Tissari kertovat, että joulukuu on heille kiireisin vuodenaika. Toinen sesonkiaika kanttoreille on pääsiäinen, mutta se kestää lyhyemmän ajan.
– Se on ihanaa aikaa, kun saa soittaa ja laulaa paljon ja nauttia yhteisöllisyydestä kirkossa, kanttorit tuumaavat.

Kanttori Suomalan mukaan, vaikka suomalainen yhteiskunta on osin polarisoitunut, joulu on kuitenkin vielä meidän kaikkien yhteinen juhla ja siihen kuuluvat myös erottamattomana osana joululaulut. Ihmiset haluavat laulaa joululauluja yhdessä. Joululaulut puhuttelevat myös heitä, jotka eivät käy aktiivisesti kirkossa tai syty hengellisestä sanomasta.
– Siinä on kuitenkin jotain pyhää ja tunnelmallista, kun ihmiset kokoontuvat kirkkoihin laulamaan yhdessä. Silloin on aina myös hyvä fiilis soittaa.

Kauneimmat joululaulut täyttävät aina kirkkosalit joulukuussa Launeella.
– Meillä on yli 10 yhteislaulutilaisuutta ennen jouluaattoa. Osa niistä on suunnattu lapsille.

Suomalan mielestä kotimaiset joululaulut ovat usein melankolisia, mutta toisaalta niissä on myös ihanaa lämpöä.
– Meillä on joululaulumaraton 22.12. ja silloin lauletaan kaikki lauluvihkon laulut läpi. Sen lisäksi yhteislaulutilaisuudessa on mukana Launeen seurakunnan nuorten bändi.

Kirkko on juhlava ja kodinomainen

– Orientoidumme joulutunnelmaan jo varhain syksyllä. Minä olen kirjoittanut ensimmäiset sovitukset nuorten bändille jo syyskuussa, kanttori Sonja Tissari kertoo.

Kanttori on valinnut nuorten bändille sekä perinteisiä joululauluja että myös hieman popahtavampia tulkintoja.
Tulkoon joulu on yksi suosituimpia suomalaisia joululauluja. Sen säveltäjä Pekka Simojoki esiintyy Ex Ceteran kanssa Liipolan seurakuntakeskuksessa 7.12. Soittolistalta löytynee myös tämä jo klassikon asemaan päässyt joululaulu?

Kanttori rakastaa suomalaisia mollisävytteisiä joululauluja.
– Varpunen jouluaamuna on yksi suosikeistani.

Launeen kirkossa on upea akustiikka ja sitä kannattaa tulla kanttori Tissarin mukaan aistimaan yhteislaulutilaisuuksiin.
– Tämä on samalla kodinomainen ja juhlava tila. Täällä on hyvä laulaa yhdessä. Se lämpö ja tunnelma täytyy kokea henkilökohtaisesti, kun kirkko on aivan täynnä. Sitä ei oikein voi sanoilla kuvata.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
ARKISTO