Nettisivuilla leviää varsin hupaisa pilapiirros, jossa esitellään, millaiselta näyttää Suomen kartta hesalaisen silmin. Se on arvatenkin hyvin pääkaupunkikeskeinen.
Pääkaupunki Stadin rajat ovat siirtyneet siinä reippaasti Uudenmaan ulkopuolelle, ja ainoa toinen keskus, joka jää lähestulkoon nykyiseen Jyväskylään ulottuvan Kehä III:n sisäpuolelle, on Espoo. Lahtea ei näy kartalla lainkaan. Kehä III:n ulkopuolista aluetta kutsutaan yleisnimellä Bönde ja sen katsotaan olevan jo Pohjois-Suomea. Ainoa pikatieyhteys Stadista kulkee Mikkeliin, joka on sijaintinsa ansiosta oivallinen paikka pääkaupunkilaisten mökkipitäjäksi.
Edelleen, jos jatkaa mielikuviin liittyvän kartan tarkastelua, Turku löytyy Porin korkeudelta, Vaasa on sijoitettu Ruotsin puolelle ja Lappeenranta Venäjän rajan taa. Kuopio sijaitsee nykyisen Rovaniemen paikalla ja Jyväskylä hieman siitä etelään. Oulu on sijoitettu keskelle Lappia, jotakuinkin Sodankylän kohdalle ja Rovaniemi sinne, missä Ivalon pitäisi sijaita.
Kartta ei ole pelkästään hyvä vitsi, sillä varsinkin nuorten ja etelässä asuvien maantiedon tuntemus on kehnossa kuosissa. Koulua siitä on pelkästään turha syyttää, sillä jo 80-luvulla pääkaupunkiseudun toimittajat ja valokuvaajat tunsivat tarkemmin New Yorkin pintapaikat kuin oman kotimaansa. En tiedä, johtuiko se siitä, että jokainen Jyväskylää pohjoisemmaksi suuntautunut juttumatka tehtiin lentäen. Välillä lennettiin kyllä myös sinnekin. Jos yritti houkutella vakituista kuukausipalkkaa nauttivaa reportteria Lappiin, onnistuminen oli työn ja tuskan takana.
Parin viime vuoden ajan olemme huomanneet suomalaisten vieraantuneen toisistaan entistä enemmän. Yleisradion kolumnistin, Reetta Rädyn mielestä se ei kuitenkaan johdu kokonaan maantieteestä, vaan syvin jakolinja kulkee luokkien välillä:
”Kaupunkilaisten elämäntavat yhdenmukaistuvat, se on totta. Moni helsinkiläinen tuntee Lontoon paremmin kuin Kainuun. Vauraus on tuottanut mahdollisuuden elämäntapavalintoihin. Miksi ne nähdään vapauden sijaan vain uhkana? Minusta suurempi vaara ovat yhteiskuntaan rakentuvat portaat – se että katsomme toisiamme ylhäältä päin tai säälien. Kuvittelemme, että maalaiset ovat maalla, koska eivät ole päässeet kaupunkeihin. Yhtä vääristynyt on ajatus, että kaupunkilaiset on valettu betoniin ja teennäiseen hipsteröintiin, koske he yrittävät olla jotain hienompaa kuin ovat.”
Kuusamossa kasvanut ja Helsingin Kalliossa asuva Räty ei tunne elävänsä nykyisessä kotikaupungissaan niin sanotussa punavihreässä kuplassa. Termi on hänen mielestään liioittelua ja poliittinen klisee: ”Rikkaat – tai ylipäätään elämässä pärjänneet – eivät tunnista köyhien todellisuutta ja elämän reunaehtoja. Täällä Helsingissä ne kilometrien leipäjonot kiemurtelevat, paljon suurempana yhteiskunnallisena ongelmana kuin kauramaito. Kaupunkiliberaali tuntee mustikat ja maalla asuvat sukulaisensa, mutta tunteeko hän oman konttorinsa siivoojaa?”
Ilkka Isosaari