Paavo Väyrynen: Suomessa on vallalla kokoomusjohtoinen oikeistovirtaus

 

– Suomessa on nyt vallalla kokoomuksen johdolla voimakas oikeistovirtaus, joka on jyrkässä ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, jotka Suomessa asetettiin vuonna 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Meillä ei ponnistella köyhyyden poistamiseksi, vaan tuloerot ovat vain kasvaneet, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen totesi vaalikiertueellaan Lahdessa.

Alkoholilain uudistuskaan ei saa presidenttiehdokkaan kannatusta.
– Sen myötä joudumme sijoittamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisäpanoksia. Olen myös kuullut, että Suomeen tarvitaan yli 200 poliisia lisää järjestyksenvalvontaa lakiuudistuksen haittavaikutusten vuoksi.

Väyrynen ei ymmärrä, että kokoomus puhkuu riemua alkoholilainsäädännön uudistuksen vuoksi.
– Eihän tämä ole kestävää ja vastuuntuntoista asioiden hoitoa.

Aluepolitiikkaan suurempi huomio

– Pääkaupunkiseudun kolme suurinta kaupunkia yrittää houkutella alueelleen 500 000 – 700 000 uutta asukasta. Hallitus tukee tätä kehitystä suuntaamalla sinne asunto- ja liikenneinvestointeja koko ajan.

Väyrysen mukaan aluepolitiikka ei ole Suomessa ollut koskaan näin keskittynyttä Etelä-Suomen alueelle.
– Valtiovalta tukee keskittämispolitiikkaa ja se on yhteiskunnallisesti vahingollista. Suomen talouden perusta on luonnonvaroissa ja meillä on enemmän uusiutuvia luonnonvaroja henkeä kohden kuin yhdelläkään muulla EU-maalla. Siksi meillä pitää olla Suomessa elinvoimainen asutus joka puolella.

Ei sotilaallista uhkaa

– Suomeen ei kohdistu mitään erillistä sotilaallista uhkaa tällä hetkellä. Ei kai kukaan kuvittele, että yht`äkkiä Suomeen joku hyökkäisi.

Väyrysen mukaan turvallisuutta voisi vaarantaa se, että Pohjois-Euroopassa syntyisi laajempi sotilaallinen selkkaus, johon Suomi vedettäisiin mukaan
– Suomen ja Ruotsin tulisi tehdä kaikkensa, että estetään sotilaallinen selkkaus. Siihen voimme vaikuttaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina valtioina. Voimme rauhoittaa sillä tavalla tilannetta tällä alueella.

Nyt on Väyrysen mukaan selvennettävä Suomen asemaa sotilaallisesti liitoutumattomana valtiona.
– On aika palata Paasikivi-Kekkonen-Koivisto -linjalle. Tämä on yksi presidentinvaalien tärkeimpiä kysymyksiä

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Harri Koski: Ensi kesänä kellutaan ja nautitaan suomalaisesta järvimaisemasta omalla saunalautalla
Viinintekijä David Cohen: Puhtaat suomalaiset raaka-aineet ovat viiniemme tasapainoisen maun salaisuus
Ohjaaja Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan tuotanto näkyy kaduilla ja pihoilla Launeella
Jos suomalaisuus asuisi maisemassa – Järnefeltin jalanjäljissä Kolille
Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
ARKISTO