– Suomessa on nyt vallalla kokoomuksen johdolla voimakas oikeistovirtaus, joka on jyrkässä ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, jotka Suomessa asetettiin vuonna 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Meillä ei ponnistella köyhyyden poistamiseksi, vaan tuloerot ovat vain kasvaneet, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen totesi vaalikiertueellaan Lahdessa.

Alkoholilain uudistuskaan ei saa presidenttiehdokkaan kannatusta.
– Sen myötä joudumme sijoittamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisäpanoksia. Olen myös kuullut, että Suomeen tarvitaan yli 200 poliisia lisää järjestyksenvalvontaa lakiuudistuksen haittavaikutusten vuoksi.

Väyrynen ei ymmärrä, että kokoomus puhkuu riemua alkoholilainsäädännön uudistuksen vuoksi.
– Eihän tämä ole kestävää ja vastuuntuntoista asioiden hoitoa.

Aluepolitiikkaan suurempi huomio

– Pääkaupunkiseudun kolme suurinta kaupunkia yrittää houkutella alueelleen 500 000 – 700 000 uutta asukasta. Hallitus tukee tätä kehitystä suuntaamalla sinne asunto- ja liikenneinvestointeja koko ajan.

Väyrysen mukaan aluepolitiikka ei ole Suomessa ollut koskaan näin keskittynyttä Etelä-Suomen alueelle.
– Valtiovalta tukee keskittämispolitiikkaa ja se on yhteiskunnallisesti vahingollista. Suomen talouden perusta on luonnonvaroissa ja meillä on enemmän uusiutuvia luonnonvaroja henkeä kohden kuin yhdelläkään muulla EU-maalla. Siksi meillä pitää olla Suomessa elinvoimainen asutus joka puolella.

Ei sotilaallista uhkaa

– Suomeen ei kohdistu mitään erillistä sotilaallista uhkaa tällä hetkellä. Ei kai kukaan kuvittele, että yht`äkkiä Suomeen joku hyökkäisi.

Väyrysen mukaan turvallisuutta voisi vaarantaa se, että Pohjois-Euroopassa syntyisi laajempi sotilaallinen selkkaus, johon Suomi vedettäisiin mukaan
– Suomen ja Ruotsin tulisi tehdä kaikkensa, että estetään sotilaallinen selkkaus. Siihen voimme vaikuttaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina valtioina. Voimme rauhoittaa sillä tavalla tilannetta tällä alueella.

Nyt on Väyrysen mukaan selvennettävä Suomen asemaa sotilaallisesti liitoutumattomana valtiona.
– On aika palata Paasikivi-Kekkonen-Koivisto -linjalle. Tämä on yksi presidentinvaalien tärkeimpiä kysymyksiä

Petri Görman