Useat pienempien puolueiden edustajat ovat nostaneet Lahdessa julkiseen keskusteluun valtuustotuen oikeudenmukaisuuden. Valtuustuen koetaan suosivan suurimpia puolueita ja antavan niille etulyöntiaseman esimerkiksi vaalien yhteydessä.

Kuntalain mukaan valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä ja ryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustotuella parannetaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä. Jokaiselle valtuustoryhmälle maksettiin 2000 euroa ja 1 000 euroa valtuutettua kohden vuonna 2018. Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan laskua vastaan. Tätä asiaa on viimeksi käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa viime vuoden tammikuussa.

Lahden Perussuomalaiset ry:n kaupunginvaltuustoryhmä on hakenut vuonna 2018 valtuustotukea 3819 euroa.
– Se on reilu puolet ryhmämme täysimääräisestä tuesta. Hakemukseen on liitetty kulutositteet, joiden perusteella tukea on haettu ja saatu, kaupunginvaltuutettu Lasse Koskinen kertoo.

Koskisen mukaan tuki on käytetty kaikille kuntalaisille avointen yleisötilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen ja niiden aiheuttamiin kuluihin.
– Saatu tuki kattaa vain osan järjestämiemme tilaisuuksin menoista. Tuki on siis tarkoitettu avoimuuden lisäämiseen ja siihen olemme valtuustotuen myös käyttäneet. Näin ollen tuen käyttömme kestää moraalisen pohdinnan, koska tuki on käytetty täysimääräisesti siihen, mihin se on alunperin tarkoitettu.

Perussuomalaiset pystyisivät toimimaan ilman valtuustotukea.
– Valtuustotukea voi pitää ahneutena, jos sitä käytetään väärin ja sitä nostetaan täysimääräisesti vain siksi, että sitä on saatavilla. Me perussuomalaiset olemme käyttäneet valtuustotukea nimenomaan kuntalaisten tiedontason lisäämiseen.
– Perussuomalaisilla tuki ei ole jäänyt omaan käyttöömme, vaan käytetty kuntalaisten hyödyksi. Emme ole myöskään hakeneet puoluetukea.

Perussuomalaisten ryhmässä on pohdittu valtuustotuen käyttöä pitkään ja viime vuonna he päättivät ensimmäistä kertaa hakea valtuustotukea.
– Pohdimme eri käyttötarkoitusten vaihtoehtoja ja yhdistelmiä, jotka parhaiten ja tehokkaimmin palvelisivat kuntalaisia, ja päädyimme tuen käyttämiseen juuri yleisölle suunnattujen tiedotustilaisuuksien kulujen kattamiseen. Emme siis käytä tukea esimerkiksi omien toimitilojen vuokriin, emmekä kenenkään palkanmak-suun tai vastaaviin välillisiin kuluihin. Valtuustotuesta ei saa tulla kenellekään ryhmälle automaattista tulonlähdettä.

Korruption vaara on aina olemassa

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä sai vuonna 2018 valtuustotukea 3668 euroa.
– Olemme käyttäneet tuen lähinnä Lahden kuukausimarkkinoille osallistumisen kustannuksiin, eli tarjonneet ihmisille kahvia tai soppaa toriteltalla. Sen lisäksi olemme maksaneet tuesta myös lehti-ilmoituksia, joissa kerrotaan, että olemme markkinoilla. Meillä olisi ollut oikeus 6000 euron tukeen, mutta emme käyttäneet sitä kokonaan, kaupunginvaltuutettu Sonja Falk toteaa.

Falkin mukaan kristillisdemokraattien ryhmän valtuustotuen käyttää kestää myös moraalisen pohdinnan.
– Moraalinen pohdinta on keskeinen osa poliittista toimintaamme.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä ei ole alun perin kannattanut valtuustotukea ja sen korotuksia he ovat johdonmukaisesti vastustaneet.
– Olen samaa mieltä siitä, että yhteisiä rahoja pitää käyttää tarkemmin kuin omia rahoja. Korruption vaara on aina olemassa, joten päättäjiltä vaaditaan kohtuullisuutta ja itsekriittisyyttä. Kristillisdemokraattien valtuutetut pyrkivät parantamaan tässä koko ajan toimintaansa.
– Valtuustoryhmien tuki voidaan kristillisdemokraattien puolesta lakkauttaa ja käyttää varat esimerkiksi perusopetukseen, jossa on resurssipulaa. Summa ei tietysti ole suuri, eli kovin pitkälle se ei riitä menotarpeita kattamaan.

Politiikassa on paljon moraalitonta

Kaupunginvaltuutettu Jorma Ratian yhden miehen valtuustoryhmä on perustettu kuukausi sitten ja sen vuoksi hänen ryhmänsä ei ole valtuustotukea hakenut.
– Politiikassa on paljon moraalitonta ja tämä on yhtenä hyvänä esimerkkinä siitä. Kaikki puolueet ovat kuitenkin tuen hyväksyneet.

Ratia muistuttaa, että kaupunginhallitus on määritellyt valtuustotuen suuruuden ja perusteet.
– En aio ottaa valtuustotukea vastaan. Tukirahat voisi ohjata esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:lle.
– Kummaa on myös se, että yksi virkamies eli Mika Mäkinen hyväksyy hakemuksen ja tarkistaa kuitit.

Petri Görman

kuva: Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen ei aio enää tulevaisuudessa tutkia Hennalaan liittyvää historiaa. – Nyt siirryn tutkimaan aivan eri leirien asioita.

–  Suomessa oli sisällissodan jälkeen paljon vankileirejä. Sen vuoksi edes yhdessä kaupungissa tulisi olla sisällissotamuseo, tutkija Marjo-Riitta Liukkonen sanoo.

Sisällissodasta kaksi tietokirjaa kirjoittaneen Liukkosen mielestä ihmisiä kiinnostaisi varmasti sisällissotamuseo.
– Hennala olisi sille paras vaihtoehto.

Liukkonen kertoo, että Lahteen olisi tarjottu Suomi 100 vuotta -hankkeen yhteydessä sisällissotamuseota.
– Uskon, että se olisi matkailuvaltti Lahden kaupunki.

Tietokirjailijan Teloitusjonossa – Hennalan miesvankien kohtalot vuosina 1918 ja 1918  -kirja ilmestyi kuukausi sitten.
– Hennalan naisvangeista kirjottamani kirjan julkaisemisen yhteydessä minulta kysyttiin, että miksi et kirjoittaisi myös miehistä tietokirjaa. Minulla oli periaatteessa lähdemateriaali kasassa ja siksi tähän työhön oli helppo ryhtyä.

Miesten pidätyskortteja tuhottu

Hennalassa oli toukokuussa 1918 yli 18 000 sotavankia. Naisvangeista oli tehty järjestelmällisesti pidätyskortteja, mutta miesten pidätyskorttien kirjoittaminen aloitettiin myöhemmin kesäkuussa ja sitä ennen oli ehditty teloittaa jo huomattavan paljon sotavankeja.
– Kenttäoikeuden tekemät teloituslistat Hennalaa koskien on hävitetty.

Kalmin omat sotilaat ovat kertoneet, että teloituslistat ovat olleet olemassa, mutta ne on hävitetty.
– Kalmin aikakaudesta ei ole säilynyt juurikaan dokumentteja.

Tutkija Liukkonen kertoo kuulleensa huhun, jonka mukaan Hennalan teloituslistat olisi poltettu Kärkolässä.
– En tiedä tämän asian todenperäisyyttä, mutta se sopisi hyvin ajankuvaan.

Valtiorikosoikeudenpäätöksellä teloitetut sotavangit on kirjattu ja myös papinkirjoihin merkityt sotavangit.
– Kesäkuusta lähtien myös kenttäsairaalassa kuolleet on kirjattu ylös.

Kostonhalu ja valta johtivat julmuuksiin

Tutkija Liukkonen muistuttaa, että presidentti P.E. Svinhufvudin poika Eino oli johtajana Hennalan vankileirillä.
– Julmiin tekoihin Hennalassa ryhdyttiin kostonhalusta sekä vallanhimosta. Silloin tiedettiin, että mitään rangaistuksia ei ole tule niille, jotka käyttivät oman käden oikeutta sotaleirillä.

Useiden muistelmien perusteella tutkija Liukkonen on varma siitä, että Hennalasta voisi löytyä vielä uusia joukkohautoja.
– Vaikka ortodoksisen kappelin läheltä varusmiehet ovat siirtäneet ruumiita muistomerkin alle, niin niitä on voinut jäädä vielä eri puolille laajaa sotavankileirialuetta.

Liukkonen ei aio enää jatkaa kuitenkaan tutkimuksia Hennalaan liittyen.
– Toivon, että joku tarttuu tulevaisuudessa Hennalan lapsivankeihin tutkimusnäkökulmasta.

Hennalan sotavankileirillä kuoli useita lapsivankeja vuonna 1918.
– Osa heistä kuoli ennen oikeudenkäyntiä. Alle 15 -vuotiaita lapsia ei edes tuomittu valtiorikosoikeudessa.

Petri Görman

Useat pienempien puolueiden edustajat ovat nostaneet Lahdessa julkiseen keskusteluun valtuustotuen oikeudenmukaisuuden. Valtuustuen koetaan suosivan suurimpia puolueita ja antavan niille etulyöntiaseman esimerkiksi vaalien yhteydessä.

Kuntalain mukaan valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä ja ryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustotuella parannetaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä. Jokaiselle valtuustoryhmälle maksettiin 2000 euroa ja 1 000 euroa valtuutettua kohden vuonna 2018. Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan laskua vastaan. Tätä asiaa on viimeksi käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa viime vuoden tammikuussa.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jenna Koskelo kertoo, että he saivat valtuustoryhmätukea 2696 euroa viime vuona.

– Tuella on järjestetty kaikille avoin sisäilmaseminaari. Olemme maksaneet seminaarista aiheutuneita puhujapalkkioita asiantuntijoille sekä mainoskuluja. Lisäksi tukea on käytetty toripaikka- ja tilavuokriin. Näissä tilaisuuksissa on kohdattu kaupunkilaisia.

Koskelon mielestä keskustalaisten käyttämä valtuustotuki kestää myös moraalisen pohdinnan.

– Tulisimme toimeen ilman tätä tukea, mutta silloin ei olisi mahdollista järjestää esimerkiksi sisäilmaseminnaria. Tapaisimme myös kaupunkilaisia vähemmän.

Myös kaupunginhallituksessa istuva Koskelo muistuttaa, että valtuustotukea maksetaan valtuutettujen määrän mukaan kuitteja vastaaan.

– Rahanjako tapahtuu ryhmille yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Valtuustoryhmän puheenjohtajan mukaan humaaneihin kohteisiin jaetaan rahaa myös valtuuston päätöksillä.

– Kohteita ja tarpeita toki on enemmän kuin jaettavia euroja sinällään, joten tämäkin summa toki saataisi jaettua muutenkin, mutta mikäli valtuustotuki käytetään demokratian ja kaupunkilaisten osallisuuden mahdollistamiseksi, emme näe tässä ristiriitaa.

Keskustan ryhmässä on myös keskusteltu siitä, onko valtuustotuen nostaminen oikeudenmukaista.

– Kohtuulliselle tuelle on katsottu olevan meidän ryhmässä perusteet.

Tilavuokriin ja toimistolaitteisiin valtuustotukea 

Vihreät saivat vuonna 2018 valtuusto tukea 7371euroa. Tukea on käytetty kuntalaistapaamisiin, valtuustoryhmän ja luottamushenkilöiden tapaamisiin sekä toimiston ja sen toimistolaitteiden vuokraamiseen valtuustoryhmän käyttöön.

– Olemme myös käyneet valtuustoryhmän kanssa tutustumassa muun muassa palveluverkkoon eri puolilla Lahtea sivistystoimialan palveluverkkoselvityksen yhteydessä, valtuustoryhmän puheenjohtaja Salla Palmi-Felin toteaa.

Tuki on tärkeä ryhmän toiminnan mahdollistaja.

– Toki tarvittaessa pärjäisimme ilmankin, mutta se vaikuttaisi kyllä toimintamahdollisuuksiimme.

Valtuustotuesta ei kukaan yksittäinen henkilö saa Palmi-Felinin mukaan taloudellista etua, eikä sitä saa käyttää myöskään vaalityöhön, joten näen valtuustoryhmätuen suurimpana etuna demokratian edistämisen ja sen kautta voimme järjestää vaikka juurikin kysymyksessä mainittuja päättäjien kohtaamisia toreilla ja muissa tilaisuuksissa.

– Järkevästä tuen määrästä on kyllä hyvä keskustella säännöllisesti, emmekä vihreissä näe esimerkiksi tarvetta tuen korottamiselle.

Vihreät sijoittaisivat vaihtoehtoisesti 9000 euron tuen esimerkiksi harrastustakuun toteuttamisen kuluihin.

Valtuustotuen oikeutusta on pohdittu Vihreiden ryhmässä pohdittu.

– Sen määrästä keskusteltaessa olemme olleet yksimielisiä siitä, että tuki on tärkeä ryhmien toimintamahdollisuuksille, mutta nykyisellään jo varsin riittävällä tasolla.

Järjestötoimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen

Vasemmistoliitolle on myönnetty vuonna 2018 valtuustotukea 4 771 euroa avustussäännön mukaisesti.

– Tukea on käytetty avointa demokratiaa ja kansalaisvaikuttamista vahvistavan järjestötoiminnan tukemiseen ja se on kohdennettu pääasiassa tilavuokriin. Avoin demokratia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet edellyttävät avoimia tilaisuuksia, asiantuntijakuulemisia ja asioiden käsittelyä yhdessä, valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Lientola kertoo.

Ilman ryhmätukea Vasemmistoliitto ei pystyisi järjestämään juurikaan yleisötilaisuuksia ja avoimia kokouksia, mikä kaventaisi demokratiaa ja kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

– Uskomme, että ihmiset arvostavat mahdollisuutta vaikuttaa ja sitä että heidän valitsemansa päättäjät perehtyvät huolella kaupungin asioihin.

Valtuustoryhmien tuki jaetaan ryhmän valtuutettujen määrän mukaan tarkoitusta vastaavia menotositteita vastaan.

– Kaupunginvaltuusto jakaa ja lautakunnat tarkemmin kohdentavat vuosittain satoja miljoonia, myös humaaniin toimintaan. Meidän tavoitteemme on mahdollisimman sosiaalisesti oikeudenmukainen kaupunki, jossa toteutuu myös ympäristökestävyys ja pyrimme päätöksiin, jotka vaikuttavasti vähentävät köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja takaavat aidosti kaikille hyvän, turvallisen arjen sekä mahdollisuuden koulutukseen ja hoivaan.

Vasemmistoliitosta muistutetaan, että he eivät olleet päättämässä nykyisestä valtuustotuesta, joka korvasi aiemman, vähemmän läpinäkyvän käytännön kuitata kaupungin piikkiin tilaisuuksien kuluja, mikä ei kohdellut järjestöjä tasapuolisesti eikä ollut avoin.

– Olemme keskusteluissamme pohtineet kestävää ja kohtuullista tuen tasoa.

Petri Görman

Kuva: Juha Inovaaran mielestä hänen metsäaiheiset kirjat sopivat kenelle tahansa aikuiselle, eivätkä maistu pelkästään puulle.

Lahtelaisen metsätalousinsinöörin Juha Inovaaran metsäaiheisen trilogian kolmas osa Korven kuisketta ilmestyi syyskuun puolivälissä. Metsäaiheinen trilogia päättyy nyt julkaistuun kolmanteen osaa. Sen ensimmäinen osa Männyn takaa julkaistiin vuonna 2015 ja Honkametsän huminaa vuonna 2017. Uusin kirja on suoraa jatkoa edellisille, mutta kuitenkin itsenäinen kokonaisuus.
– Korven kuisketta -kirja kertoo kolmen vuoden jaksosta eli vuosista 1993-1996. Lama-ajasta huolimatta metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyi vuosi vuodelta ja työtahti metsässä vain kiihtyi.

Samaan aikaan myös puunhankintaakin avustavaa tietotekniikkaa kehitettiin kiivaasti.
– Kasvava työmäärä ja takkuilevat, kehitysvaiheessa olevat tietokoneohjelmat aiheuttivat puunhankinnasta vastaaville toimihenkilöille entistä pidempiä työpäiviä ja harmaita hiuksia.

Työuupumusta kuitenkin usein salattiin ja sitä hoidettiin eri tavoin, myös alkoholilla.
– Pelkona oli monella, että ellei jaksa hoitaa hommiaan kunnolla, niin työt saattaisivat loppua seuraavassa organisaatiouudistuksessa.

Kirjailija nostaa tarinassa esille myös puunostotyön hyviäkin puolia, joita oli myös paljon.
– Työn tietynlainen itsenäisyys ja vapaus, mukavat asiakassuhteet ja mahdollisuus liikkua työssä luonnossa.

Muutosvastarintaa uusille asioille

Autokuljetuksen avuksi suunniteltiin ja kehitettiin tuolloin satelliittipaikannusta, joka myös pelotti ja huolestutti etukäteen erityisesti puutavara-autoilijoita, ja myös puunhankinnasta vastaavia toimihenkilöitä.
– Kuvaan kirjassa muutosvastarintaa ja epäilyjä uusille asioille, sekä miten niitä pyrittiin ennaltaehkäisemään.

Autoritääristä johtamistapaa alettiin kyseenalaistamaan ja metsäyhtiössäkin ryhdyttiin soveltamaan pikkuhiljaa uusia alaisten johtamis- ja motivointitapoja.
– Vanhat perinteet eivät muutu ja vaihdu hetkessä, mutta selkeää muutosta parempaan, tai ainakin nykyaikaisempaan suuntaan oli havaittavissa juuri näinä vuosina.

Luonnon monimuotoisuus ja vihreämmät metsänkäsittelyohjeet alkoivat tunkeutua myös metsäyhtiön arkeen.
– Jonkinlainen suunnanmuutos oli havaittavissa myös tuossa asiassa, mutta iso laiva kääntyy tietysti hitaasti ja uusia asioita alettiin vasta harjoitella. Asennemuutos vei myös toisinaan pitkän aikaa.

Suomen EU-äänestys ja liittymispäätös osui juuri tuohon ajanjaksoon.
– Se oli merkittävä tapahtuma ja aiheutti suurta huolta ja pelkoa erityisesti maatalousväestön keskuudessa. Tämä huoli tuli myös vastaan maanviljelijöiden puukauppojen yhteydessä.

Inovaara kuvaa tässäkin kirjassa erilaisia puukauppatilanteita.
– Puukauppojen yhteydessä tuli vastaan myös metsänomistajien henkilökohtaisia asioita ja ongelmia. Erityisesti parisuhdeasiat ovat mukana kirjassa, niin metsänomistajien kuin puuta ostavan päähenkilön omiakin parisuhdeongelmia.

 Lontoo on trilogian kulmakivi

–  Päätin vaimoni kanssa loppukesällä 2018, että muutamme Lontooseen maaliskuussa 2019 ja niin minulle tuli kiire saada tekeillä olevan kirjan käsikirjoitus valmiiksi.

Trilogian viimeistä osaa kirjoittanut Inovaara halusi, että hän voisi jo vuoden alusta lähtien valmistella lähtöänsä Lontooseen.
– Kirjoittaminen on tapahtunut aina täysiaikaisen työn ohella, mutta nyt tuo lähestyvän reissun valmistelu aiheutti erityistä vipinää vapaa-aikaan.

Päätös Lontooseen lähdöstä siis vauhditti kirjan valmistumista, koska tavoitteena oli saada se valmiiksi viime jouluun mennessä.
– Siinä asiassa myös onnistuin

Kirjailija Inovaara sai luovutettua valmiin käsikirjoituksen kustantajalle juuri joulun alla.
– Myllylahden kevään 2019 julkaisuohjelmansa oli kuitenkin jo tuolloin täynnä, joten kirjan julkaisu sovittiin siirtyväksi tämän vuoden syksyyn.

Sen vuoksi sain vielä tammikuussa mahdollisuuden hioa kässäriä lopulliseen kuntoon – muuttovalmistelujen ohella.
– Kirjaympyrä sulkeutuu nyt samassa paikassa, jossa se alkoi vuonna 2002. Asuimme edellisen kerran Lontoossa silloin, kun aloitin ensimmäisen kirjan kirjoittamisen.

Ja nyt trilogian kolmas osa Korven kuisketta on valmis, kun Inovaara asuu taas Lontoossa,

 Uusia kirja-ajatuksia on jo hautumassa

–  Kirjani sopivat niin metsäammattilaisten kuin kenen tahansa suomalaisen luettavaksi. Aiemmat kirjat ovat saaneet mukavaa palautetta kummaltakin lukijaryhmältä.

Inovaaran mukaan asiapitoiset metsäfaktat on sulautettu fiktiivisen tarinan joukkoon siten, että lukukokemus olisi miellyttävä ja kiinnostava myös ei ammattilaiselle.
– Jokainen lukija kokee sovituksen onnistumisen tietysti omalla tavallaan. Joku voi olla kokea niin, että ”hömppää” on liikaa ja joku toinen voi ajatella, että asiallisia metsäasioita on kuvattu turhankin paljon.

Yli 15 vuotta kestänyt kirjaprojekti on nyt ohi ja Inovaara kertoo hengähtävänsä nyt hetken kirjoitustyöstä.
– Juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että tämä sarja on nyt tässä. Rehellisesti sanoen eihän sitä koskaan tiedä. Kirjoittaminen jatkunee joka tapauksessa jollain tavoin, mutta nyt haluan vetää hieman henkeä sen suhteen ja antaa uusien ideoiden muhia mielessä.

Petri Görman

kuva: Lahden kaupunginvaltuuston kahdelle suurimmalle puolueelle eli SDP:lle ja Kokoomukselle maksettiin valtuustotukea viime vuonna yhteensä 37000 euroa

Useat pienempien puolueiden edustajat ovat nostaneet Lahdessa julkiseen keskusteluun valtuustotuen oikeudenmukaisuuden. Valtuustuen koetaan suosivan suurimpia puolueita ja antavan niille etulyöntiaseman esimerkiksi vaalien yhteydessä.

Kuntalain mukaan valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä ja ryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustotuella parannetaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä. Jokaiselle valtuustoryhmälle maksettiin 2000 euroa ja 1 000 euroa valtuutettua kohden vuonna 2018. Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan laskua vastaan. Tätä asiaa on viimeksi käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa viime vuoden tammikuussa.

Lahden Sos.dem Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen ja kaupunginhallituksen jäsen Pekka Komu kertovat, että demarit ovat saaneet valtuustotukea viime vuonna 21000 euroa. Moilasen ja Komun mukaan valtuustotukea on käytetty kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen ja esimerkiksi kansalaistapaamisiin.
– Kuukausittaisiin toritapahtumiin ja muihin tapahtumiin esimerkiksi kauppakeskus Triossa. Tukea on käytetty myös valtuustoryhmän toiminnan ja viestinnän mahdollistamisen ja toimiston vuokraukseen valtuustoryhmän käyttöön. Olemme käyttäneet myös tätä tukea erilaisten tilaisuuksien mainostamiseen, miehet kertovat.

Demarit kokevat valtuustoryhmän tuen tarpeelliseksi edelleen.
– Jos kuitenkin leikitellään ajatuksella, että saataisiin vastaava summa rahaa käyttöön, niin kohdistaisimme sen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

Demarit ovat pohtineet asian valmistelun yhteydessä valtuustotuen moraalista puolta.
– Valtuustoryhmän tuki edistää demokratiaa ja kansalaiskohtaamisia sekä tasaa eri ryhmien mahdollisuuksia tuoda omaa agendaansa esille ilman yritysten tai yksityisten henkilöiden tukea. Se myös ehkäisee rakenteellisen korruption syntymistä vastapalvelusten muodossa.

Tuella edistetään kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia
– Valtuustoryhmän tuki edistää demokratiaa antamalla eri ryhmille mahdollisuuden kuntalaistapaamisiin ja tiedottamiseen tavoitteistaan, Komu toteaa.

Avoimin ja vastuullisin perustein myönnettävä valtuustoryhmän tuki tarjoaa kaikille eri kaupungin sidosryhmille tasavertaiset mahdollisuudet pitää yhteyttä päättäjiin, eikä minkäänlaisia riippuvaisuussuhteita pääse syntymään.
– Voisimme myös elää ilman valtuustotukea, mutta silloin demokraattinen vaikuttaminen kaventuisi, koska kuntalaistapaamiset vähenisivät ja valtuutettujen kosketus heihin pienenisi.

Valtuustotuen käyttö kestää Komun mukaan myös demarileirissä moraalisen pohdinnan.
– Kuntalain mukaan vaaleilla valituilla valtuutetuilla on paitsi moraalinen myös juridinen velvollisuus edistää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Valtuustotuen käyttö kestää moraalisen pohdinnan

Lahden kaupunginvaltuusto uunituore puheenjohtaja Hannu Rahkonen (kok.) kertoo, että viime vuonna Kokoomus sai valtuustotukea 15.798,97 euroa. Valtuustotukea on käytetty muun muassa yleisötilaisuuksista tiedottamiseen ja niiden järjestämiseen, kaupunkilaisten tapaamisen ja kansalaisten tarjoiluihin toreilla ja markkinoilla.
– Samoin sitä on käytetty valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön yhteiskokouksiin ja seminaareihin sekä kokoustilojen ylläpitoon asianmukaisine kokousvälineineen ja toimistolaitteineen.

Kokoomuksen valtuustoryhmällä ei ole enää vakituista omaan käyttöön kokonaan osoitettua ryhmähuonetta kaupungintalolla, kuten oli vielä muutamia vuosia sitten.
– Osa valtuustoryhmän valtuustotuesta on käytetty toimiston kautta saatuun sihteeripalveluun.
Rahkosen mukaan valtuustotuen käyttö kestää ainakin heidän osaltaan moraalisen pohdinnan.
– Tuen lisäksi tehdään toki paljon vapaaehtoistyötä ilman korvausta.

Valtuustotuen poisto lisäisi vapaaehtoistyön määrää

Kokoomusta edustava Rahkonen sanoo rehellisesti, että valtuustuen poisto tarkoittaisi sitä, että jokaisen paikallisen puolueaktiivin täytyisi tehdä vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän.
– Se edellyttäisi entistäkin enemmän vapaaehtoista ajankäyttöä, joka useiden valtuutettujen  
kohdalla on jo nyt huomattava määrä. Samoin toiminnalle tarvitaan Kokoomuksen kokoisen puolueen ollessa kyseessä paikallinen toimipiste, jossa voidaan tavata myös äänestäjiä ja järjestöväkeä.

Lahtelaiset kokoomuslaiset eivät näe valtuustotukea moraalittomana paikallisten puolueiden ahneutena.
– Se on demokraattisen päätöksenteon toteuttamista varten osoitettu määräraha. 
Valtuutetun työmäärä ei pidä sisällään ainoastaan kokouksissa istumista, vaan siihen sisältyy myös niihin valmistautumista sekä ajankäyttöä asioista selvää ottamiseen ja yhteydenpidossa äänestäjiin sekä asiantuntijoihin.

Kokoomuslaiset eivät ole pohtineet valtuustotuen oikeutusta.
– Emme ole oikeastaan sitä pohtineet, koska valtuustotukea ei ole osoitettu yksittäisille valtuutetuille vaan puolueiden toimintaan yleensä. Tuki perustuu kaupungin päätökseen valtuustoryhmien tuesta.

Petri Görman

Kuva: Kirjailija Raija Oranen vieraili Launeen kirjastossa

Vietämme juuri suomalaisen kaunokirjallisuuden isän Aleksis Kiven syntymäpäivää. Kiven Seitsemän veljeksen julkaisun jälkeen lukijat ovat saaneet luettavakseen niin naisten kuin miesten kirjoittamia, proosa-, runo- ja tietokirjoja suomeksi. Kirjastot ovat ansiokkaasti tukeneet kansalaisten lukuharrastuksia. Ne ovat kutsuneet myös kirjailijoita asiakkaidensa kuultaviksi. Lokakuun aloitti Launeen kirjasto kutsumalla monen tuhannen lukijan suosikkikirjailija Raija Orasen kertomaan omien teostensa synnystä.

Hyrynsalmelta kotoisin oleva Raija Oranen on Tampereen yliopiston Tiedotusopinlaitoksen toimittajatutkinnon suorittaneita 1970-luvulla. Nuori yhteiskuntatieteiden maisteri oli opiskelun jälkeen muutaman vuoden äärivasemmistolaisen Tiedonantaja-lehden toimittajana. Tämä sosialismi-tartunta kuului silloisten TAY:n tiedotusopin opiskelijoille. Silloiset työikäiset ja nuoruuttaan eläneet lukijat muistavat varmasti 1960-80 luvulta maamme oikeiston ja vasemmiston kiivaat sanalliset, kulttuuripersoonoitten taistelut, joista osansa sai myös nuori toimittaja Raija Oranen. Hän kertoi kokeneensa siinä määrin toimituksessa aatteellista, henkilöönsä suunnattua painostusta marxilais-leninismiin syvästi vihkiytyneiltä, että sanoutui irti lehden toimituksesta. Tästä ajasta hän julkaisi 2004 romaanin Kohtauspaikkana Marinad.

Teoksia kirjailija on julkaissut ainakin pyöreät sata yksitellen lukien. Lasten kirjoista ensimmäiset olivat Möttös-seikkailut 1977, kun omat pojat olivat pieniä. Ensimmäinen Raija Orasen aikuisille tarkoitettu teos  Nainen joka söi junassa appelsiinin, ilmestyi samaan aikaan kuin lasten kirjat. Kirjailijan nykyinen kustantaja on Kustannusosakeyhtiö Otava, ja viimeiset Oraselta valmistuneet teokset ovat Manu, presidentti Mauno Koiviston elämästä kertova romaani sekä komediaksi luonnehdittu naisista kertova Selvä peli sekä TV-sarjana hyvin menestynyt, myös kirjana ilmestynyt Puhtaat valkoiset lakanat on saanut kirjana jatkoa Takaisin Onnelaan – teoksena.

Kirjailija on tehnyt käsikirjoituksen myös suosittuun TV-sarjaan Ruusujen aika. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja ohjannut elokuvia, kuten Rikos aamulla (1988). Orasen tuotannon monipuolisuudesta johtuen oli haastattelijalle yllätys, että kainuulaistyttö oli ensimmäisen kerran Kajaanin teatterissa ylioppilaana, ja sai siitä ehkä kipinän ja suoritti tiedotusopin aineyhdistelmässä myös dramaturgian opinnot.

Haastateltava kertoi kuulijoille, että hän tarjosi useita TV- ja muita käsikirjoituksia Yleisradion kulttuuripäälliköille, mutta kuuli ns. sivusta, että hän on menestyvä, hyvätuloinen kirjailija, eikä hänelle annettu uusia töitä. Orasen perhettä koetteli samaan aikaan monenlaiset taloudellisen huolet, aviopuolison matkailualan yrityksen konkurssi, hometalo ja asuntovelat. Lukijat ovat olleet kiitollisia, että aviopari Jyrki ja Raija ovat kaikesta yhteisvoimin selvinneet ja luottaneet toisiinsa kaikki avioliiton 40 vuotta. Olemme voineet lukea kirjailijan ahkeruuden tulokset.

– Tarinassa pitää olla selkeälinjainen draama ja sen kieli ja kerronta kantaa on Orasen tiukka näkemys teosten sisällöstä. Silloin lukija viehättyy päähenkilöihin ja jaksaa lukea satoja sivuja käsittävän teoksen jopa ahmimalla.

Tämä idea on kirjailijan romaanisarjoissa kuten viimeisimmissä maamme päämiehistä kertovissa, kuvitteellisissa, mutta aikaan sidotuissa teoksissa. Manu-teokseen kirjailija on saanut omakohtaisia kertomuksia presidentin läheisiltä Tellervo ja Assi Koivistolta. Kirjailija korostaa kuulijoille, että hän ei ole historiatutkija eikä käy arkistoissa tutkimassa alkuperäisiä asiakirjoja, vaan lukee julkaistuja tutkimuksia.

Marsalkka Carl Gustaf Mannerheimista Raija Oranen on erityisen viehättynyt. Tämän nuoruudesta Venäjällä kirjoitettu Metsästäjän sydän kertoo tsaarin upseerin tutkimusmatkoista Itä-Siperiassa. Täysin fiktiivinen, Portugaliin sijoitettu , Marsalkan ruusu-romanissa kirjailija kuvittelee vanhan valtion päämiehen pakenevan mahdollista Neuvostoliiton vaatimaa sotasyyllisyysoikeuden käyntiä. Mukana on myös kuviteltu rakkaustarina nuoren vauraan suvun tyttären kanssa. Kirjailija kertoi, että Mannerheim puhui hänen korvaansa koko sen ajan, kun hän suunnitteli kirjaa sekä kirjoittaessa. Se oli kirjan kirjoittajalla uusi, outo kokemus. Romaaniensa upseerihahmoissa on paljon Jyrki Orasen isoisää, kenraali Woldemar Hägglundin persoona.

Valtion päämies– sarjassa on J.K Paasikiveä kuvaava Hirmuinen mies, Urho Kekkonen on päähenkilönä kahdessa teoksessa. Ensi vuonna ilmestyy Risto Rytistä romaani, jota kirjailija parhaillaan valmistelee. Itseäni lukijana minua on viehättynyt Suomen poliittisia vuosia kuvaava neliosainen Maan aamu-sarja. Myös maamme historian naiset ovat saaneet omat teoksensa kuten Aino Ackte, Aurora Karamzin ja Fanny Sinebrychoff (Grahn).
Kaikista kirjailija Raija Orasen teoksista on luettavissa yhteiskunnallinen, jopa sosiaalis-taloudellinen pohjavire, vaikka niistä suurin osa on puettu ehkä romanttisiin juonen kuvioihin.

Marja-Liisa Niuranen

Kuva: Mihin me viemme tämän liukkaalla polulla nilkkansa nyrjäyttäneen kaverin? Missä sitä ensiapututkimusta tehdään täällä Lahden seudulla, kun me ei olla täällä kirjoilla!
(kuvan piirtäjä Otso Nordberg)

Lehdet ja muut tiedostusvälineet ovat pullollaan ihmisten terveydestä kertovaa tietoa. Mutta mitä tehdä, kun flunssa perheen jäsenellä tai työkaverilla ei lähdekään kuukauden niiskuttamisen ja köhimisen jälkeen?

Lahtelaisina olemme tottuneet kääntymään kunnallisen lähiklinikan eli terveyskeskuksen terveydenhoidon ammattilaisten puoleen. Vielä tänä vuonna ja toivon mukaan tulevaisuudessakin meillä on käytettävissä Päijät -Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelut Lahdessa Launeella ja Ahtialassa.

Olemme saaneet päivälehtien palstoilta lukea, että Lahden lähiklinikat ovat lakkautusuhan alla näin rahasta ”pula-aikana”. Muissa hyvinvointi yhtymän kunnissa joudutaan tietojen mukaan myös terveyshuollon osalta säästölinjalle. P-Hhyky:n hallintoihmisten ja luottamushenkilöstön esityksistä Lahdesta aiotaan lähiterveysasemat lakkauttaa. Terveydenhuollon asiakkaat menisivät kaikki Lahden kaupunginsairaalan uusittuihin tiloihin, siis keskitettyyn suureen P-Hhyky:n terveyskeskukseen.

Yhtymän hallituksen mukaan, puheenjohtaja, lahtelaiset Kari Lempinen, Sdp, ja varapuheenjohtaja Sari Niinistö, Kok, eivät ole tiettävästi kiistäneet terveyskeskusten toimintojen lakkauttamista Lahdessa ja toimintojen supistamista ainakin lääkärin vastaanottopäivien osalta pienemmissä kunnissa. Muut yhtymän hallituksen jäsenet ovat: Jouni Kaikkonen, (Vihr/Lahti,) Kari Ronkainen, (Ps/Hollola), Niina Saarinen, (Sdp/Orimattila), Kari Sulonen, (Kok/Hollola), Tarja Tornio, (Kesk/Asikkala). Työvaliokunnassa ovat jäseninä kaikkien yhtymän kahdentoista kunnan ja kaupungin johtajat.

Yhtymän maakunnallinen palveluverkkosuunnitelma on valmistunut ja sen hallitus on hyväksynyt syyskuun 30. pnä suunnitelman, ja esittelee sen 14.10. olevassa yhtymäkokouksessa. Seuraavaksi se lähtee yhtymän kuntiin lausunnolle. Kaikilta osin sitä on ehkä, tavallisen kuntalaisen edustajan, valtuustoissa vaikea hyväksyä. Terveyskeskusten palvelujen osittainen lakkaaminen tai siirtyminen kuten Lahdessa aiheuttaa ihmisille matkojen pidentymisiä ja mahdollisia muita hankaluuksia. Jos kuntapäättäjät hyväksyvät sen vaatimat säästötoimenpiteet mukisematta, niin se jakaa kuntalaiset yhä useampaan terveydenhoidon kastiin.
Ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta työterveyshuoltoon, yksityisiin sairausvakuutuksiin eikä varallisuutta mennä edes tilapäisesti Lahdessakin useaan yksityiseen terveyskeskukseen, ovat ruuhkautuvien terveyspalvelujen varassa.

Säästöesitysten toimenpiteet toteutuisivat vuosina 2020-21. Nyt voi jo arvata, että keskussairaalassa toimiva Akuutti ruuhkautuisi entisestään. Jos nämä yhtymän hallinnon säästöideat toteutuvat, niin silloin sekä sosiaalisektorin, että Kansaneläkelaitoksen menot kasvaisivat kansalaisten ainakin terveydenhoidon ja kuljetuskustannusten osalta.

Pyysin lääkintäneuvos Juhani Sandilta, P-Hhyky, tietoja yksilökustannuksista terveyskeskuskäynneistä. Lääkäri/laboratorio-käynti, tapauksesta riippuen, maksaa yhtymälle noin 50-100€/ potilas, sairaalassa kirurgiset toimenpiteet esimerkiksi lonkkaproteesi-leikkaus, tavallisin noin 5700 € – 7300€. Tähän hintaryhmään Sand rinnasti vastauksessaan sydänkirurgian pallolaajennuksen. Vaativammat sydänkirurgiset toimenpiteet ovat suoritettu viime vuosina ostopalveluina Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) ja Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS)

Launeen, Ahtialan ja Lahden kaupunginsairaalan kiinteistöt omistaa Lahden kaupunki. Lahden Tilakeskuksen toimitusjohtaja Jouni Arola on kertonut, että Ahtialan terveyskeskuksen, rakennusvuosi on 1995 ja se ei aiheuta lähivuosina korjauskustannuksia. Sen kuukausivuokra on 1500 euroa.
Launeen terveyskeskuksen ja hammashoitolan rakennukset ovat vuosilta 1988 ja 1990 ja vuokra 36 000€/kk. Sinne tarvitaan peruskorjaus lähivuosina. LKS:n korjauskustannukset heijastuvat myös P-Hhyky:n vuokramenoihin, jotka ovat viimeisen tiedon mukaa 17 € neliöltä/kk. Launeen lähiklinikan (terveyskeskuksen) asiakkaat hoitaa monivuotisella ostosopimuksella Mehiläinen Oy Omalääkäri -tunnuksella, Ahtialan lähiklinikkalla on yhtymän oma henkilöstö.

Marja-Liisa Niuranen

KUVA: Kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen ihmettelee, miksi eri lahtelaiset puolueet ovat kiinnostuneet kaupungin päihdeongelmasta vasta syyskuussa 2019, kun se on ollut havaittavissa jo tämän vuosikymmenen alusta lähtien. – Tulevat kuntavaalit pelottavat jo ja tekopyhyys nousee aina välillä pintaa varsinkin kuntapolitiikassa.

Kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen on nostanut Lahden päihdeongelmaa esiin sosiaalisen median kanavissaan ja hän on myös kertonut asiasta maan suurimmissa medioissa. Aaltosen mukaan arvovalinnat, jotka Lahdessa on tehty aikaisempien valtuustokausien aikana, ovat yksinkertaisesti johtaneet lahtelaisten pahoinvointiin.
– Jos Lahdessa ei myönnetä päihdeongelmaa, niin meillä ei ole myöskään silloin mitään korjattavaa tässä asiassa. Nyt olisi vihdoinkin se hetki, että täällä olisi hyvä nostaa kädet reilusti ylös ja myöntää virhearvio päihdeasioissa.

Sen jälkeen Aaltosen mielestä olisi helpompi kääntää huomio ja suunta ihmisten hyvinvointiin.
– Ensimmäiseksi minulle tulee mieleen ajatus, että huumeongelmasta ovat kiinnostuneet kaksi suurinta puoluetta juuri nyt sen vuoksi, että Lahti Energia Oy:n myyntiprosessin valmistelu halutaan vaientaa mediakentän eri alueilla.

Huumejutulla voidaan Aaltosen mukaan kohdistaa huomio pois mahdollisesta energiayhtiön myynnistä.
– Kaupunginvaltuutettu Jorma Ratia erotettiin Lahti Energia Oy:n puheenjohtajan tehtävästä, koska hän vastusti energianyhtiön myyntiä. Demari-vetoisesti halutaan jatkaa valitulla tiellä ja energiayhtiön mahdollisilla myyntituloilla voidaan peitellä aiemmin tehtyjä suuria taloudellisia munauksia.

Tulevat kunnallisvaalit pelottavat

Kahden viime viikon aikana Lahden huumetilanteesta ovat olleet huolissaan muun muassa paikalliset kokoomusnaiset, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto. Aaltosen valtuustoaloitteita päihdeasioihin liittyen näiden ryhmien jäsenet eivät ole kuitenkaan juurikaan tukeneet. Hänen mukaansa tulevat kunnallisvaalit pelottavat jo Lahden kahta suurinta puoluetta ja siksi irtopisteiden keräily sekä ääntenkalastelu on jo aloitettu.
– Katsokaa kaupunginvaltuutettujen silmänliikkeitä nettilähetyksestä, kun puhun valtuustosalissa Lahden päihdeongelmista. Se kertoo aika paljon kiinnostuksen tasosta.

Aaltonen ihmettelee ääneen, miten kokoomusnaiset kiinnostuivat huumeongelmasta vasta syyskuussa 2019, kun päihdeongelmien laajuus oli havaittavissa jo tämän vuosikymmenen alussa katukuvassa.
– Osa näistä kaupunginvaltuutetuista oli mukana Helsinkiin suuntautuneella retkellä, kun kaupungin mainetta yritettiin pelastaa ensimmäisten valtakunnallisten huumeuutisen jälkeen. Helsingissä vähäteltiin kaupungin huumeongelmaa, koska vain kaupungin mainetta haluttiin suojella.

Aika moni tuohon projektiin osallistuneista kaupunginvaltuutetuista on Aaltosen mielestä ollut tarpeeksi pitkään mukana paikallispolitiikassa, että heidän silmien olisi pitänyt jo kauan sitten aueta.
– Osa kaupunginvaltuutetuista ei ole koko tämän vuosikymmenen aikana nähnyt päihdeongelmaa Lahdessa, vaikka se on viimeisen vuoden aikana siirtynyt jo näkyväksi Aleksanterinkadulle.

Vakavia ongelmia myös lähiöissä

Keskustassa rehottavan ja näkyvän päihdeongelman lisäksi siitä kärsivät eri lähiöt, kuten Ahtiala, Liipola ja Mukkula.
– Kuntavaaleissa kaksi vuotta sitten lahtelaiset ehdokkaat puhuivat päihdeongelmasta hyvin vähän ja kevään eduskuntavaalikamppailun yhteydessä näistä asioista vaiettiin myös.

Lahdessa ei olisi Aaltosen mukaan nykyisenkaltaista päihdeongelmaa, jos lahtelaiset valtuutetut olisivat aidosti kiinnostuneet paikallisten ihmisten hyvinvoinnista. Aaltonen kysyi valtuustoinfossa muutama kuukausi sitten, että johtuuko Lahden ongelmat päättäjien arvovalinnoista.

Kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja Pekka Komu myönsi asian olevan juuri näin.
– He myönsivät, että rahoja on sijoitettu aivan vääriin kohteisiin Lahdessa ilman selittelyjä.
– Silloin valtuustoinfossa olivat paikalla kaikki lahtelaiset isot mediat, mutta yksikään niistä ei katsonut aiheelliseksi uutisoida tästä asiasta.

Poliisin katuyksikkö lopetettiin

Hämeen poliisilla oli katuyksikkö vielä kaksi vuotta sitten, joka seurasi paikallisten narkomaanien käytöstä keskusta-alueella, mutta Aaltosen mukaan se lakkautettiin tässä välissä kertaalleen.
– Uskoakseni tämä ja poliisilaitoksen siirto Hennalaan, joka on vähentänyt poliisien näkyvyyttä kaupungin keskustassa, näkyy selkeästi katukuvassa ja toiminnan röyhkeydessä.

Tavallisten sekä ongelmakäyttäjien määrä kasvaa kaiken aikaa Lahdessa.
– Siksi narkomaanien ja muiden päihdeongelmaisten röyhkeä käytös näyttäytyy entistä useammalle kaupunkilaiselle varsinkin keskusta-alueella.

Petri Görman

***************************************************************************************************

KIITOS EI VALTUUSTOTUELLE!

Pro Lahti -ryhmä ei ole puheenjohtaja Kalle Aaltosen mukaan nostanut euroakaan valtuustotukea.
– Se olisi helppoa rahaa, mutta emme halua nostaa sitä ja seisomme sanojemme takana.
Aaltosen mukaan lahtelaiset vasemmistopuolueet ovat maksattaneet tällä tuella toimistojensa vuokria ja tukeneet esimerkiksi osuuskuntatoimintaa. Kokoomus ja vihreät ovat ostaneet älytelevisioita omille toimistoilleen.

– Kaikki tietävät, että valtuustotukea on käytetty vääriin kohteisiin, mutta se hyväksytään yleisesti eri puolueiden kesken, koska oikeasti sitä pidetään vain helppona lisätulona ja ne on perinteisesti poliitikkojen toimesta korjattu parempiin taskuihin.

Pro Lahti -ryhmän puheenjohtaja ihmettelee, että kaupungin eri organisaatioille asetetaan hirveän suuret säästöpaineet, mutta kaupunginvaltuusto lisää omia kulujansa kaiken aikaa.
– Valtuustotuki on ollut voimassa muutaman vuoden. Miten sitä ennen on pärjätty paikallistasolla? Lahden kaupunginvaltuusto ei voi toimia kuten Rinteen SDP valtakunnan tasolla!

***************************************************************************************************