Metsäisen hiekkatien päässä aukeaa pihapiiri, jonka metsän laidalla on pieni vaalea puukirkko, Rauhan temppeli. Se on rakennettu kallion nyppylälle, kohoten muun pihapiirin yläpuolelle. Maalaistalon piha – alueelta on raivattu runsaasti kiviä, ja kirkon alapuolella seisookin Kivimies-patsas kivenlohkare käsissään. Kirkon on vanhempiensa muistoksi rakentanut Jouko Halmekoski, monelle Asko – konsernin huonekaluteollisuudesta tuttu mies.
Halmekosken isä kaatui talvisodassa. Äiti jäi Asikkalan Kalkkisten kylään pienen maatalon emäntänä hoitamaan taloa ja kahta pientä lasta. Halmekosken sisarukset kasvoivat aikuisiksi ja kotitilaa vaalitaan edelleen pieteetillä.
Seurakuntatyö on ollut lähes aina osa Jouko Halmekosken elämää. Hän on toiminut Lahdessa Mukkulan kirkon kirkkoväärtinä eli isäntänä. Kimmokkeen kirkon rakentamiseen vanhempien muistoksi hän sai löytämästään isänsä kirjeestä rintamalta. Tämä kehotti äitiä opettamaan lapsille iltarukouksen. Osaltaan perhekirkon rakentamiseen on vaikuttanut hänen ensimmäisen puolisonsa odottamaton kuolema.
Halmekoski on peruskoulutukseltaan ammattipuuseppä, ja eläkkeelle lähtiessään tekninen johtaja. Työelämän aikana hänelle on karttunut niin tieto kuin taitoakin rakentamisesta. Kirkon suunnittelussa auttoi lahtelainen arkkitehti Jorma Teerenmaa ja rakentamisessa Mikko Ylä – Hokkanen yhdessä oman pojan Jukan kanssa. Mukana työssä on ollut vaimo Leena sekä sisämaalaukset tehnyt taiteilija Heli Andersin Asikkalasta. Tämä maalasi alttaritaulun ja katon raamatulliset kuvat.
Kirkko on väreiltään rauhallisen harmaan sininen. Jukka Halmekosken rakentama alttari saarnastuoleineen korostaa kirkon kodikkuutta. Jouko Halmekoski hymyilee näyttäessään toisella pitkällä sivuseinällä olevaa lahtelaisen Eero Parkkilan pyöreää lasimaalausta: Neitsyt Maaria Jeesus – lapsi sylissään. Pieneen kahdenkymmenen ihmisen kirkkoon on saatu mahtumaan kaikki tarpeellinen urkuja lukuun ottamatta. Kirkon siunasi käyttöön lääninrovasti Raimo Rantala vuonna 2004. Kirkossa on käynyt runsaasti vierailijoita, mutta intiimiä kirkkoa vihkikirkkona on käyttänyt vain muutama morsiuspari. Kastemalja on toistaiseksi käyttämätön.
Jouko Halmekosken harrastuksiin kuuluvat matkat Taipaleenjoelle Karjalankannakselle. Hän on käynyt siellä useita kertoja etsimässä talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten suomalaisten sotilaitten hautoja. Hän on saattanut sieltä löytyneitä vainajia Lappeenrannan sankarihautaan, ehkä myös isänsä. Aktiivinen mies on kirjoittanut myös kirjoja. Viimeisin niistä on helmikuussa ilmestynyt koskettava teos Orjamarkkinat. Halmekoski kertoo kirjassa haastattelemiensa suomalaisten huutolaislasten ja -aikuisten elämästä 1900 luvulla ennen talvisotaa.
Marja-Liisa Niuranen