Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä


Lahden kaupungin valtuusto ei saakaan uudelta kaupunginjohtajaltaan 15.4. esitystä Lahti Energian myyntiluvan käynnistämisestä. Tarkoitus oli myydä LE:n omistuksesta 49 % ja yrittää saada siitä 500 miljoona euroa, jotka oli tarkoitus sitten sijoittaa vapailla sijoitusmarkkinoilla. Lahden demarien kunnallisjärjestö katsoi kokouksessaan, että Lahti Energiaa ei kannata myydä, vaan se on pidettävä Lahden omistuksessa. Tämä tilanne muutti kaiken ja nyt kaupungin talouden tasapainottaminen täytyy hoitaa muilla keinoilla.
Lahdessa on syntynyt myyntiä vastustava liike, joka lähtee siitä ajatuksesta, että luonnollisen monopolin myyminen ylikansallisille pääomasijoittajille ei vielä koskaan ole onnistunut Suomessa. Lahti Energian myyntiä vastustaa lähes 10 000 lahtelaista, jotka ovat allekirjoittaneet Petri Alastalon kuntalaisaloitteen. Lehtemme on osallistunut tähän Lahden tärkeimmän kaupan analysointiin palstoillaan. Teimme Lahden kaupunginjohtajalle kiperiä kysymyksiä tästä muuttuneesta tilanteesta ja näin Niko Kyynäräinen vastasi.

Mitkä seikat olisivat mielestänne puoltaneet Lahti Energian myymistä pääomasijoittajille?
– Kumppani toki voi olla muukin kuin pääomasijoittaja. Tärkeintä olisi saada kumppani tai kumppaneita, jotka haluavat meidän kanssamme kehittää yhtiötämme kilpailluilla markkinoilla. Omistajana meidän riskimme on pääosin kiinni yhdessä yhtiössä, mikä tulevaisuudessa vähentää myös kykyämme olla investoinneissa yksinään mukana. Tästä ratkaisusta olisimme samalla löytäneet osittain keinot talouden tasapainottamiseen.

Oliko demarien täyskäännös LE:n myyntiasiassa Teille yllätys? Oliko heillä esittää tilalle mitään käytännön neuvoja, kuinka Lahden vaikea taloustilanne saataisiin oikealle kurssille?
– Pitkin selvitystyötä on ollut selvää, että moni vastustaa kumppanin hakua Lahti energian omistamiseen tai se on vaikea asia monille. Tätä pyrittiin hälventämään hyvällä selvitystyöllä ja avoimella vuorovaikutuksella. Uskoin, että valtuuston yhteinen päätös talouden tasapainottamisesta pitää. Nyt sitten laadimme talouden tasapainoon saattamiseksi uutta näkökulmaa, joka pitää sisällään leikkauksia palveluihin ja veronkorotuksia.

Miksi Lahdessa ei talouden tasapainottamistoimia ole aloitettu jo vuosia sitten, vaikka kaupungin surkea taloustilanne on ollut nähtävillä kauan?
– Taloutta on tasapainotettu valtavan kauan. Tämänkin vuosikymmenen alkupuolella saavutettiin yli kymmenen miljoonan säästöt, myös hyväksyttyyn talouden tasapainosuunnitelman oli sisällytetty kymmenen miljoonan säästöt. Tilanteen surkeus tuli esiin sote-uudistuksen myötä, joka lopulta rakenteellisesti leikkasi kaupungin tuloja 43 miljoonaa enemmän kuin vei menoja. Tämä on siis jatkuva vähenemä taloudessa, joka nyt pitää joka vuosi kuroa umpeen. Samoin palkkaratkaisu sekä kohonneet lainamenot ovat lisänneet menoja ja aiheuttaneet pysyvää ongelmaa. Konsernipalvelujohtaja, kuten muutkin viranhaltijat, sekä parlamentaarinen työryhmä ovat tehneet hyvää työtä viimeisten vuosien aikana tasapainotyössä.

Uskotteko, että nyt perustettava uusi ns. kriisitaloustyöryhmä kykenee löytämään aitoja keinoja parantaa Lahden taloutta?
– Työssä etsitään keinot tasapainottaa kaupungin talous uudesta näkökulmasta. Se on ohjausryhmän kanssa tehtävän työn ainoa tavoite.

Voisiko Lahti muuttua kriisikunnaksi? Millaisia sopeuttamiskeinoja Te löytäisitte Lahden taloustalkoille?
– Kyllä Lahti voi ajautua kriisikunnaksi, jos talouden suuntaa ei saada käännettyä. Korostan, että vaikeita ja kipeitä päätöksiä joudutaan joka tapauksessa tekemään. Edellytän yhteisen sopimuksen löytymistä vaikean kokonaisuuden läpisaamiseksi. Kaupungin hallinto on kaupunkien vertailussa varsin kevyt ja monia tehtäviä on ulkoistettu. Organisaatiota tulee toki jatkuvasti kehittää, ja siitä tulee myös säästöjä. Kaikki päällekkäisyydet varmasti karsitaan, mikäli sellaisia löytyy. Koska kyse on ennen kaikkea tulojen vähenemästä, on tuloja pysyttävä nostamaan. Kasvuinvestoinnit, etenkin panostaminen yliopistokoulutukseen, ovat tulojen kasvattamisessa keskeisessä asemassa. Kiinteistöpuolelta ja kaupunkisuunnittelusta on löydettävissä vielä lisää keinoja. Lisää kohteita ja keinoja kaivetaan yhdessä. Pakko on todeta myös se, että sivistyspalvelut on meidän suurin palvelualue ylivoimaisesti. Tämän kokoluokan säästöissä kaikki palvelut ovat tarkastelun alla.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä

  1. Kiitos hyvästä infosta ja pikaisesta palautteesta 15.4.2024 tapahtumista

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
ARKISTO