Kauppatorin alta löytyi odottamaton määrä rakennusten peruskiviä ja kaivojen rakennelmia, kun Lahden kaupunginmuseon kaivaukset saatiin päätökseen viime perjantaina. Ne aloitettiin viime huhtikuussa ennen kuin Fira Oy:n urakoima toriparkin rakentaminen pääsi vauhtiin. Runsaan puolen vuoden aikana torin alla tekivät kaivauksia lähes neljäkymmentä arkeologia ja alan opiskelijoitta. Nyt on vuorossa urakoitsijan alkamat betonityöt ja toriparkin rakentaminen. Toivomus on, että toriparkin seinämiin saataisiin Lahden kylän arkeologisista kaivauksista taltioitua esineistöä tai niistä kuvia.
Lahden kaupunginmuseolla maanantaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa museon tutkimuspäällikkö, arkeologi Hannu Takala ja torikaivausten vastuullinen johtaja Liisa Seppänen olivat iloisia. Torin alta löytyi yllättävän suuri ja monipuolinen Lahden kylän asukkaista kertova esineistö. 1990 luvulla tehty kaivaus muodosti vain murto-osan nyt avatusta alueesta, mikä on arkeologisesti merkittävä, 1,3 hehtaaria. Osa löydöistä oli runsaan puolentoista metrin syvyydessä. Esineet sekä asumusten ja kaivojen rakenteet viittaavat 1500-luvulle saakka, mutta huomattava osa esineistöä on 1800 luvulta.

Tältä ajalta löytyi jopa kauppahuone, missä oli ollut myynnissä vähintään 18 savimateriaalista valmistettua teekannua, Arabian-, Iittalan- ja jopa saksalaisen Villeroy & Boch-posliinitehtaiden tuotteita sekä veitsiä, haarukoita ja lusikoita. Osa esineistä oli säilynyt lähes ehjinä. Hannu Takala totesikin, että ainakin 1800 luvun löydöt osoittivat, että Lahden kylän ja lähiseudun asukkaat eivät olleet kovin köyhää väkeä. Kotitalousesineitten lisäksi kaivauksissa tuli esiin jalkineita, naisten koruja sekä kangaspaloja. Tutkittavaa esineistöä ja niitten osia on tuhansia, ja niistä jo tässä vaiheessa voidaan päätellä, että asukkaat eivät syöneet puukupeista ja -lusikoilla. Eläinten luut kertovat elintarvikkeista, oliko ruokapöydässä muutakin kuin sikaa, lammasta ja nautaa viljasta valmistetun lisäksi.
Nykyisen Torikadun länsipuolella oli ainakin kaivoja, joista viisi oli ehjiä kaivon kehyksiä ja toiset kolme osittain raunioituneita. Myös asumusten perustuksia kaivauksissa löytyi, osa hirsisiä, mutta myös graniittisia perustuksia oli. Liisa Seppänen arveli, että löydetyt peruskivet oli louhittu kylän lähistöltä. Hienoa kiviainesta kuten marmoria ei ole löytynyt. Kylässä ei todennäköisesti ollut kirkkoa, koska sen muotoisia rakennuksen pohjia ei ole löydetty.
Ylinen Viipurintie kulki kylän sivuitse, lähes Aleksanterinkadun suuntaisesti. Ei ole siis mikään ihme, että Lahden kylän asukkaat olivat ostaneet ohi kulkeneilta kauppamiehiltä ulkomailta tuotuja tarvikkeita eikä ainoastaan omassa pitäjässä tehtyä tavaraa. Tämä tie yhdisti aikoinaan Turun- Hämeen- ja Viipurin linnoitukset ja kulki Hollolan-Lahden läpi. Arkeologeille yllätyksenä ehjää tietä löytyi 30 metriä, ja se oli päällystetty asfalttia muistuttavalla aineella.
Torin kaivauksista otettiin talteen tuhansia kappaleita rikkoutuneita pieniä ja suuria esineitä ja löydöksiä. Museon valokuvaaja Piritta Häkälä on taltioinut kamerallaan sekä kaivausten työvaiheet että löydetyt esineistöt ja rakennusten jäännökset. Tulevina kuukausina löydöt puhdistetaan ja tutkitaan museon Radiomäen tiloissa kymmenen työntekijän voimin. Parin vuoden kuluttua tiedetään Lahden kylän jokapäiväisestä elämästä ja kulttuurista huomattavasti enemmän kuin tänään.
Marja-Liisa Niuranen