Kaksi ministeriä vieraili Anttilanmäen koulussa

Kuva: Nuorimmat lapset ottivat vieraat pihalla vastaan Suomen, suomenruotsalaisten ja Ruotsin pienoislipuin. Kuvassa myös Svenska Gårdenin rehtori Karin Ihalainen.


Lahden ruotsinkielinen koulu ja suomenruotsalainen monitoimitalo Svenska Gården Anttilanmäellä saivat keskiviikkona peräti kaksi ministerivierasta kerralla, kun ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toi ruotsalaiskollegansa Anna Hallbergin tutustumaan kouluun.

Päiväkoti- ja eskarilapset ottivat vieraat vastaan pihalla sinivalkoisin Suomen, punakeltaisin suomenruotsalaisten ja sinikeltaisin Ruotsin pienoislipuin. Vierailun emännöi virkavapaalla oleva Svenska Gårdenin rehtori Karin Ihalainen.
Tunnin kestäneen vierailun aikana Hallberg ja Skinnari kävivät tervehtimässä oppilaita. 1–2-luokkalaiset lauloivat vieraille, 3–4-luokkalaiset kertoivat koulustaan, ja 5–6-luokkalaiset olivat innolla mukana paneelikeskustelussa Ruotsin ja Suomen yhteistyöstä. Vierailun päätteeksi Luckan Lahtis tarjosi vieraille seurueineen kahvit.

Svenska Gården tarjoaa Koulu tarjoaa opetusta Lahden ja lähikuntien ruotsinkieliselle lapsille. Alakoululaisia ja esikoululaisia on noin 100, päiväkoti-ikäisiä noin 60. Svenska Gården i Lahtis -hanke ja sen taustayhteisö palkittiin arkkitehtuuripalkinnolla vuonna 2019 yli satavuotiaan koulun kunnostamisesta ja sen ympäristön kehittämisestä.
– Aloite vierailuun tuli ministeri Skinnarilta. Hän otti kevätpuolella yhteyden. Hän oli silloin käymässä Ruotsissa ja istui palaverissa Ruotsin ulkomaankauppaministerin kanssa. Hän laittoi minulle tekstarin, että heillä on ajatus, että haluaisivat vierailla Lahdessa ja tulla käymään Svenska Gårdenissa. Vastasin, että tervetuloa, Karin Ihalainen kertoi Omalähiölle.

Hän arvioi korkean tason vierailun osoittavan, että on tärkeää että Lahdessa on ruotsinkielinen koulu. Hän arvioi, että Suomen kouluilla on oppimista Ruotsista, vaikkakin tällä hetkellä ruotsalaiset hakevat nykyään oppia Suomesta.
– Meillä on aina opittavaa toisiltamme. Olen kokenut, kun olen ollut mukana pohjoismaisissa kuvioissa, että jotain aina voi oppia muualta ja tuoda sitten mukanaan.

Karin Ihalainen arvioi ruotsinkielisen koulun olevan aika arvostetun Lahdessa.
– Jotain tapahtui, kun me saimme tämän paikan. Paikka on hyvä, hieno alue, vanha ja terve rakennus, päiväkotiosahan on ihan uusi. Oppilasmäärä lähti kasvuun, vaikka onhan tämä kasvanut koko ajan. Kun aloitimme 2006, meillä oli seitsemän oppilasta ja yksi opettaja. Tällä hetkellä koulussa on 145 oppilasta ja päiväkodissa 70. Se on pieni yksikkö, mutta ruotsinkielissä piireissä aika merkittävä.

Lahdessa ei vielä saa ruotsinkielistä lukio-opetusta. Suurin osa oppilaista on siirtynyt suomenkieliseen lukioon yhdeksännen luokan jälkeen.

Arto Kantola

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
Miten Lahden Jazztori saadaan taas elävämmäksi?
Valtuutetut haluavat lisää puita kaupunkiin
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin: Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän korpeen kaavoitettiin rintamamiestaloja heti sodan jälkeen – Siitä lähti kaupunginosan kasvuprosessi liikkeelle
Joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho: Puuttuvia sähköbusseja korvataan väliaikaisesti dieselbusseilla
Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
ARKISTO