Kirjallisuus ja kirjojen sisällöt kiinnostavat lukijoita kirjastojen kirjallisuuspiireissä. Launeen, Liipolan ja Renkomäen kirjastoissa istahdetaan keskimäärin kerran kuukaudessa vaihtamaan mielipiteitä ennalta sovitusta kirjasta. Liipolan nykyisen, väliaikaisen kirjaston tilat ovat ahtaat, ja sieltä venäjänkielisen kirjallisuuden ystävät ovat siirtäneet uutta kirjastotilaa odotellessa kirjallisuuspiirin Multi-Cultin tiloihin, missä he keskustelevat omalla äidinkielellään luetuista kirjoista.
Launeen kirjaston lukupiiriläiset kokoontuvat kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kertomaan lukemastaan. Kirjat lukijoille on varannut vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine. Tammikuun kirja oli nastolalaisen kirjailija Timo Sandbergin Mustamäki. Se innoitti lukijoita muistelemaan Lahden Reunanpalstan ja vanhan Paavolan puutaloaluetta, minkä kaupungin päättäjät päästivät lähes kokonaan rapistumaan viime vuosisadalla. Samalla mietittiin, miten paljon kirjailija oli kahlannut 1900-luvun alkuvuosien historiaa ja oliko hän mahdollisesti ennättänyt jopa haastatella nyt jo manan majoille menneitä Reunanpalstan mökkiläisten jälkeläisiä. Kirjan kuvaus oli elävää.

Ensi viikon kirjailija on jo edesmennyt yhdysvaltalaiskirjailija Richard Yetes ja hänen 1961 ilmestynyt esikoisromaaninsa Revolutionary Road. Maaliskuussa siirrytään ruotsalaisen Kerstin Ekmanin Herran armo-teoksen myötä lukemaan Svea-mamman vahvoista naisista kertovaan historialliseen romaaniin. Huhtikuussa on vuorossa myös pohjoisruotsalaisen Torgny Lidgrenin ruokakulttuurista kertova Pylssy, ja kevään viimeinen lukuelämys on Sirpa Kähkösen Hietalehto.
Renkomäen kirjastosta informaatikko Maiju Haapaniemi kertoi, että siellä tammikuun viimeisenä tiistaina pohdittiin yhdysvaltalaisen kirjailija Barbara Kingsolverin teosta Myrkkypuun siemen ja helmikuussa on vuorossa Johanna Sinisalon fantasiakirjaa Enkelten verta, missä maailma ei ole enää nykyisellään, mehiläisetkin ovat kadonneet. Renkomäkeläiset ovat valinneet Haapaniemen mukaan luettavakseen kirjan, jonka sisältö on ”oman mukavuusalueen” ulkopuolelta.
Renkomäen koulun viidesluokkalaiset ovat myös mukana kirjaston omassa lukupiirissään joka kuudes viikko. Siellä on käsitelty Saku Heinäsen nuorten kirjaa Zaida ja lumienkeli sekä Tomi Kontion Iskusanat. Viimemainitun kirjan tapahtumia esitetään lukupiirissä oppilaitten voimin tapahtumia.
Torstaina 29.1. täytti Liipolan kirjaston venäjänkielinen kirjallisuuspiiri Kirjan tunti viisi vuotta. Liipolan Onni -monitoimitalon rakentamisvuosina kirjakerho on kokoontunut monikulttuurikeskus Multi-Cultin tiloissa, mutta juhlallinen kirjallisuusilta vietetään Lahden pääkirjaston uudistuneessa monitoimitilassa, kertoi kirjastovirkailijaElena Olkkonen Liipolan kirjastosta. Kirjan tunti-iltoja järjestetään muutama vuodessa.
Tämän talven aikana kirjan illoissa käsitellään venäjäksi käännetyistä kirjoista esimerkiksi seuraavia teoksia: Donna Tartt: Štšegol (Tikli); Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä; Paolo Coelho: Adjulter (Uskottomuus); Viktor Pelevin: Ljubov’ k trjom tsukerbrinam (Rakkaus kolmeen tsukerbriniin) ja Diana Menšova: Jesli by tebja ne bylo (Jos sinua ei olisi olemassa).
Iltaan aina kuuluu myös lahtelaisten luovan kirjoittamisen harrastajien proosaa ja runoutta. Tilaisuuksiin saapuu keskimäärin 15 – 20 osallistujaa.
Marja-Liisa Niuranen