Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia

Saksala-Seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen ei halua, että Saksalan uimahalli lakkautetaan.


Sosialidemokraattien kaupunginvaltuutettu ja Saksala-seuran puheenjohtaja Kimi Uosukainen on viime viikkoina saanut paljon yhteydenottoja asukkailta. Moni on huolissaan siitä, mitä tulevan Ranta-Kartanoon kaavaillun suuren vesiliikuntakeskuksen rakentaminen merkitsee Saksalan uimahallille.

Kaupunginvaltuutettu Uosukainen muistuttaa, ettei tulevan vesiliikuntakeskuksen tarvitse automaattisesti tarkoittaa Etelä-Lahden palvelujen katoamista
– Ymmärrän hyvin asukkaiden huolen. Saksalan uimahalli on monelle arjen tärkeä paikka, eikä se ole käyttöikänsä päässä.

Saksalan uimahalli saneerattiin perusteellisesti vuonna 2007. Vanhasta rakennuksesta jäi tuolloin jäljelle vain yksi seinä, kaikki muu rakennettiin uudelleen. Uimahalliin asennettiin teräksinen uima-allas, jonka käyttöikä on pitkä.
– En usko sen olevan vielä pitkään aikaan elinkaarensa lopussa. Meillä on siellä rakennus, jota on hoidettu hyvin ja jolla on edelleen tärkeä rooli lahtelaisten arjessa.

Hänen mukaansa Saksalan uimahallin profiili on omaleimainen.
– Siellä käyvät niin lapsiperheet, vauvauintiryhmät kuin koululaisetkin. Työikäiset ylläpitävät kuntoaan uiden, ja senioreille halli on ollut vuosikymmeniä sosiaalinen kohtaamispaikka. Myös erityisryhmät ja ohjatut vesiliikuntaryhmät käyttävät hallia aktiivisesti. Vesiliikunta on monelle lahtelaiselle se ainoa liikuntamuoto. Siksi sen tulee olla saavutettavaa ja lähellä ihmisiä.

Ranta-Kartano tuo mahdollisuuksia, ei uhkaa

Lahdessa on pitkään valmisteltu Ranta-Kartanon vesiliikuntakeskusta. Uusi keskus on tarkoitettu erityisesti aktiivisille harrastajille ja kilpauimareille.
– Hankkeelle on varattu suunnittelurahaa, ja rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna 2026.

Uosukainen muistuttaa, että tämä ei suoraan tarkoita Saksalan uimahallin lakkauttamista.
– Henkilökohtaisesti en pidä järkevänä asettaa Ranta-Kartanon uintikeskusta ja Saksalan uimahallia vastakkain. Tarvitsemme molempia. On tärkeää, että eri puolilla kaupunkia on uimahalleja, jotka palvelevat erilaisia käyttäjäryhmiä, hän toteaa.

Valtuutettu näkee Lahden uimahalliverkoston tulevaisuuden monimuotoisena ja erikoistuneena. Iso keskus voi tarjota puitteet esimerkiksi kilpauinnille ja vesipalloilulle, mutta pienemmät hallit, kuten Saksala, voisivat palvella lähiliikuntaa ja terveyttä edistävää arkiuintia.
– Saksalan uimahalli on tavoitettavuuden kannalta erittäin suotuisalla paikalla. Etelä-Lahti on kaupungin suurin yksittäinen alue, ja sinne tarvitaan palveluja. Myös Lahden kaltaisessa verrattain tiiviissä kaupungissa tarvitaan lähipalveluita, Uosukainen sanoo.

Uimataito ja terveys keskiössä

Uosukainen korostaa, että vesiliikunta on matalan kynnyksen liikuntaa. Se soveltuu monenlaisille ihmisille, myös ikääntyville ja kuntoutujille. Lisäksi hallissa käy koululaisryhmiä ja on erityisryhmiä, kuten Ice Hearts -ryhmä.
– Ohjatuilla vesiliikuntaryhmillä on iso merkitys terveyteen ja kansalaisten uimataitoon. Viime kesän tapahtumien jälkeen uimataidon merkitys on noussut entistä tärkeämmäksi.

Uimataito on kirjattu myös opetussuunnitelman perusteisiin ja koululaisilla tulee olla riittävästi tilaa harjoitella.
– Tässä suhteessa Saksalan uimahalli ja eri puolella kaupunkia olevat uimahallit ovat korvaamattomia. Ne ovat helposti saavutettavissa ja tarjoaa turvallisen ympäristön opetukseen.

Lahdessa on parhaillaan käynnissä aluepalveluohjelman valmistelu, jossa määritellään tulevaa palveluverkkoa. Siinä yhteydessä tarkastellaan myös lähiliikuntapaikkoja.
– Tarvitsemme pikaisesti päätöksen uudesta vesiliikuntakeskuksesta. Tämän jälkeen meidän tulee rauhassa suunnitella tulevaa palveluverkkoa kokonaisuutena. Ensi keväänä pääsemme varmasti keskustelemaan myös uimahalliverkosta ja muista lähipalveluista. Ehkäpä tulevaisuudessa uimahallien tulisi hakea erilaisia profiileja. Kaupunginosien uimahallit voisivat olla arkiliikuntaan, erityisryhmille, senioreille ja koululaisille suunnattuja liikkumispaikkoja Ranta-Kartano taas voi olla kilpauinnin, valmennuksen ja tavoitteellisemman urheilun keskus. Ne täydentäisivät toisiaan.

Uosukainen uskoo, että Lahti saa lopulta toimivan kokonaisuuden ja ratkaisun uintikysymykseen.
– Valtuustossa on paljon ihmisiä, jotka itsekin uivat. Uskon, että ymmärrys liikunnan merkityksestä on vahva yli puoluerajojen. Lahden uusi strategia puhuu aktiivisesta ja liikunnallisesta elämäntavasta. Se velvoittaa meitä tekemään kestäviä päätöksiä, Uosukainen toteaa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 thoughts on “Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia

    1. Hei! Rantakartanossa on voimassa oleva kaava, joka sisältää hotellin ja kylpylä-uimahallin. Monien vaiheiden jälkeen tämä vaihtoehto ei todennäköisesti toteudu. Nyt kaavaillun vesiliikuntakeskuksen sijainnista päätetään piakkoin.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO