Uusittu ja remontoitu eduskuntatalo avattiin virallisesti tällä viikolla, kun eduskunta aloitti syysistuntokauden tiistaina. Pari vuotta kestänyt remontti vaikuttaa onnistuneelta. Modernisointi on onnistunut ja historiallisen rakennuksen arvokkuus on säilynyt. Vuonna 1931 valmistunut talo on nähnyt ja kuullut paljon.
Sirenin luomus oli aikanaan moderni
Eduskuntataloa suunniteltiin alun perin Tähtitorninmäelle. Talo päätettiin kuitenkin rakentaa Arkadianmäelle, joka silloin sijaitsi keskustan laitamilla. Eduskuntatalon vihkiäisiä vietettiin maaliskuussa 1931. Silloin Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema uusi parlamenttitalo oli moderni. Teknologia oli uutta. Merkinantolaite kertoi, onko kansanedustaja paikalla vai ei. Kovapuhujalaitos mahdollisti tiedonantojen kuuluttamisen talon eri osiin. Eduskunta sai talon käyttöönsä helmikuun alussa 1931. Maaliskuussa uusi talo toimi näyttämönä, kun tasavallan uusi presidentti P.E.Svinhufvud antoi juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä. Nyt eduskunta on remontin aikana saanut 2010-luvun puitteet teknologisesti. Tämä tarkoittaa mm. tietoliikenneyhteyksiä ja ilmastointia. Meille edustajille päärakennuksen avautuminen merkitsee oman työn tehokkuuden kasvua. Enää ei kulu aikaa eri rakennuksien välillä kulkemiseen valiokuntien, istuntojen ja kokousten välillä. Kuluneen kahden vuoden aikana lounastauko tiistaista perjantaihin riippui siitä, miten aamuvaliokunta päättyi (minulla perustuslakivaliokunta) ja kuinka päivävaliokunta (talousvaliokunta) ehti loppua ennen istunnon alkua. Työhuoneeseen en yleensä ehtinyt sähköpostia lukemaan tai soittopyyntöihin vastaamaan kuin vasta myöhään iltapäivällä tai illalla. Nyt sekin toivottavasti onnistuu paremmin.
Arvokkuus pitää ansaita
Tiistaina pääsin itse ensimmäistä kertaa nousemaan eduskuntatalon portaita kansanedustajana. Minulle eduskuntatalo merkitsee paljon. Niin paljon, että sitä on vaikea selittää. Eduskuntatalo on kansanvallan ja demokratian symboli. Siksi sitä pitää arvostaa ja meidän edustajien myös arvokkaasti kohdella. Se tarkoittaa myös toistemme kunnioitusta, asiallista käyttäytymistä ja kanssakäymistä. Siinä on paljon parantamisen varaa. Arvokkuus pitää osata ansaita. Toivottavasti teknologisesti nyt uudelle vuosituhannelle modernisoitu eduskuntatalo osaa vastata myös tähän haasteeseen.
Älä sano koskaan ei koskaan
Pääsin ylioppilaaksi 1992. Silloin sanoin Iltalehden haastattelussa eduskuntatalon portailla, että en lähde koskaan politiikkaan. Takki kääntyi 20 vuotta sen jälkeen palattuani Lahteen. Jotain tapahtui 20 vuoden aikana vuonna 2012, kun päätin lähteä ehdolle kunnallisvaaleissa Lahdessa.
Tiistaina kävelin eduskunnan aulasta vaistomaisesti isäni vanhalle kaapille, jota jo 1980-luvulta saakka opin käyttämään, kun toin tai hain isälleni, mitä milloinkin oli tarpeen. Enää ei tuoksunut pikkusikari tai paperipinot pudonneet syliin. Oli minun vuoro tehdä kaapista minun näköiseni – kansan edustajana, Lahdesta.
Ville Skinnari