Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen

Kuva: Jääkiekon MM-hopeamitalisti Ella Viitasuo kotikonnuillaan Launeella


– Rehellisesti sanoen fiilikset olivat todella sekavat loppuottelun jälkeen. Kun teimme maalin jatkoajalla, niin kaikki olivat innostuneita siitä, että nyt olemme maailmanmestareita. En kuitenkaan antanut itselleni vielä vapautta juhlia, kun näin, että tuomari meni katsomaan maalitilanteen videolta, Lahden Launeelta kotoisin oleva jääkiekkoilija Ella Viitasuo kertoo.

Naismaajoukkueen kokeneen puolustajan mukaan joukkueessa oli vielä hylätyn maalin jälkeen sellainen usko, että he voivat tehdä vielä toisen maalin.

– Jatkoajalla kärsitty tappio tuntui kuitenkin todella väärältä. Kukaan ei tiennyt mitä piti ajatella. Maailmanmestaruus oli meillä ja se vietiin meiltä pois tuomaripäätöksellä.

– Rangaistuslaukauskilpailu on huonoin tapa ratkaista maailmanmestaruus, koska se on aina kiinni yksilösuorituksista.

Naisten jääkiekon MM-kilpailuissa Suomen hopeajoukkueessa pelannut 22-vuotias puolustaja Ella Viitasuo onnistui maalinteossa Kanadaa vastaan pelatussa ottelussa.
– Kavennusmaali toi lisäbuustia joukkueeseen, vaikka olimme jo tappiolla Kanadaa vastaan.

Hyvä joukkuehenki koko kauden ajan 

– Puhuimme ensimmäisellä maajoukkueleirillä Vierumäellä, että nyt on oikea hetki taistella maailmanmestaruudesta, kun joukkuettamme odottaa kotikisat Espoossa.

Viitasuo paljastaa, että joukkue ei hiiskunut tästä asiasta medialle, koska se ei halunnut lisäpaineita.
– Tiesimme, mihin pystymme ja usko omaan tekemiseen oli luja. Naisten maajoukkueella oli ollut hyvä fiilis koko kauden ajan.

Naiset olivat pelanneet tasaisia otteluita Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan edellisinä kausina.

– Heittäydyimme peleihin täysillä mukaan ja joukkueessa oli havaittavissa ekstraenergiaa. Jokainen pelaaja uskoi, että maailmanmestaruus on mahdollinen.

Maajoukkueessa on tällä hetkellä paljon naisia, jotka ovat pelanneet pitkään yhdessä.
– Noudatimme pelisysteemiä kurinalaisesti ja jokainen meistä tiesi mitä voittaminen vaatii.

Yksikään pelaaja ei tullut vaihtoon kotikisoissa, jos kiekko ei ollut oman joukkueen kontrollissa.
– Tavoitteenamme oli voittaa kaksinkamppailut ja hoitaa siniviivapelaaminen puhtaasti. Siinä onnistuimme todella hyvin koko turnauksen ajan.

 Rohkeasti mukaan poikien joukkueisiin

Nuoren ammattilaisurheilijan ura alkoi ringetteharrastuksen parissa. Viitasuo pelasi ringetteä viisi vuotta jääkiekko harrastuksen ohessa yläasteikäiseksi, vaikka hän siirtyi joi 10-vuotiaana pelaamaan jääkiekkoa.

– Pelicans 2000 perusti ensimmäisen tyttöjen jääkiekkojoukkueen vuonna 2007 Lahden seudulle. Oli mukava aloittaa jääkiekkoura tässä joukkueessa.

Tämän jälkeen Viitasuota pyydettiin harjoittelemaan saman seuran poikien joukkueen kanssa.
– Sen jälkeen siirryin pelaamaan Kiekkoreippaaseen vuotta nuorempien poikien joukkueeseen, koska Lahdessa ei ollut vielä tämän vuosikymmenen alussa jääkiekkojoukkuetta tytöille.

Juniorivuosien aikana ahkerasti harjoitellut Viitasuo pelasi poikien joukkueen mukana turnauksissa ja oli myös Pelicans 2000 -joukkueen naisten mestisjoukkueen vahvuudessa aina, kun aikaa riitti.

– Espoon Bluesia olen edustanut jo muutaman kauden. Espoossa on erittäin hyvät harjoitusmahdollisuudet ja naisten jääkiekossa siellä on pitkät perinteet. Sen lisäksi naisjoukkue harjoittelee Espoossa usein poikien juniorijoukkueiden kanssa.

Espoon Blues oli tämän kauden suomen mestari naisten jääkiekossa.

– Täällä on ollut mahdollista yhdistää opiskelu- ja urheilu-ura. Kirjoitan parhaillaan opinnäytetyötä ja valmistun tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi. Opiskelupaikka minulla on Jyväskylässä, mutta olen onnistunut yhdistämään jääkiekon ja opiskelun erittäin hyvin.

Ammattimaisuus lisääntynyt maajoukkueessa

Viitasuo on pelannut puolustajana koko jääkiekkouransa ajan, kahta ensimmäistä kautta lukuun ottamatta.
– Oma rooli löytyi helposti ja en voisi enää kuvitella pelaavani hyökkääjänä.

Ammattimainen harjoittelu on lisääntynyt Viitasuon mukaan maajoukkueessa ja siksi maajoukkue on menestynyt viime vuosina niin hyvin.
– Harjoitusmäärät ovat kasvaneet paljon ja toiminta on nyt kokonaisvaltaisesti suunnitelmallista.

Viitasuo muistuttaa, että useat naispelaajat saivat urheilija-apurahoja ja myös se on vaikuttanut pelaamisen laatuun.
– Osa meistä maajoukkuepelaajista on sen vuoksi voinut harjoitella ammattimaisesti. Varsinkin meille tämän maajoukkueen opiskelijoille tämä taloudellinen tuki on antanut todella hyvät treenimahdollisuudet.

Kiekkoreippaalle iso kiitos

Kasvuympäristönä Lahti on ollut vaikea naisjääkiekkoilijalle, koska täällä ei ole ollut tyttöjen joukkuetta. Kiekkoreippaassa pelaaminen oli Viitasuolle todella positiivinen kokemus.
– Tyttökiekkoilijoiden kannattaa ajoissa ja rohkeasti heittäytyä mukaan poikien joukkueisiin. Toivottavasti tytöille ja naisille on tarpeeksi joukkueita Lahdessa tulevaisuudessa. Olisi hienoa, jos esimerkiksi Pelicansilla oli oma naisten jääkiekkojoukkue.

Viitasuon mukaan perheellä on ollut suuri merkitys, että hän saanut harrastaa lapsena ja nuorena urheilulajeja, joista hän on nauttinut.
– Isän ja veljen kanssa on ollut mukava pelata jääkiekkoa nuorempana. Iso kiitos täytyy sanoa myös vanhemmille, jotka ovat aina jaksaneet kannustaa minua jääkiekkouralla eteenpäin.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset sekä Ratia suhtautuvat kriittisesti valtuustotukeen
Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo
Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea
Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville
Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle
Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta
Elä terveesti, mutta mistä löytyy apu sairaalle?
Pro Lahti -ryhmän Kalle Aaltonen: Huumeongelma pitäisi reilusti myöntää, eikä vain lakaista sitä maton alle
Mirva Illi-Lampio: Perhekahvilat ovat tärkeitä vertaistuellisia kohtaamispaikkoja
ARKISTO