Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen

Kuva: Jääkiekon MM-hopeamitalisti Ella Viitasuo kotikonnuillaan Launeella


– Rehellisesti sanoen fiilikset olivat todella sekavat loppuottelun jälkeen. Kun teimme maalin jatkoajalla, niin kaikki olivat innostuneita siitä, että nyt olemme maailmanmestareita. En kuitenkaan antanut itselleni vielä vapautta juhlia, kun näin, että tuomari meni katsomaan maalitilanteen videolta, Lahden Launeelta kotoisin oleva jääkiekkoilija Ella Viitasuo kertoo.

Naismaajoukkueen kokeneen puolustajan mukaan joukkueessa oli vielä hylätyn maalin jälkeen sellainen usko, että he voivat tehdä vielä toisen maalin.

– Jatkoajalla kärsitty tappio tuntui kuitenkin todella väärältä. Kukaan ei tiennyt mitä piti ajatella. Maailmanmestaruus oli meillä ja se vietiin meiltä pois tuomaripäätöksellä.

– Rangaistuslaukauskilpailu on huonoin tapa ratkaista maailmanmestaruus, koska se on aina kiinni yksilösuorituksista.

Naisten jääkiekon MM-kilpailuissa Suomen hopeajoukkueessa pelannut 22-vuotias puolustaja Ella Viitasuo onnistui maalinteossa Kanadaa vastaan pelatussa ottelussa.
– Kavennusmaali toi lisäbuustia joukkueeseen, vaikka olimme jo tappiolla Kanadaa vastaan.

Hyvä joukkuehenki koko kauden ajan 

– Puhuimme ensimmäisellä maajoukkueleirillä Vierumäellä, että nyt on oikea hetki taistella maailmanmestaruudesta, kun joukkuettamme odottaa kotikisat Espoossa.

Viitasuo paljastaa, että joukkue ei hiiskunut tästä asiasta medialle, koska se ei halunnut lisäpaineita.
– Tiesimme, mihin pystymme ja usko omaan tekemiseen oli luja. Naisten maajoukkueella oli ollut hyvä fiilis koko kauden ajan.

Naiset olivat pelanneet tasaisia otteluita Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan edellisinä kausina.

– Heittäydyimme peleihin täysillä mukaan ja joukkueessa oli havaittavissa ekstraenergiaa. Jokainen pelaaja uskoi, että maailmanmestaruus on mahdollinen.

Maajoukkueessa on tällä hetkellä paljon naisia, jotka ovat pelanneet pitkään yhdessä.
– Noudatimme pelisysteemiä kurinalaisesti ja jokainen meistä tiesi mitä voittaminen vaatii.

Yksikään pelaaja ei tullut vaihtoon kotikisoissa, jos kiekko ei ollut oman joukkueen kontrollissa.
– Tavoitteenamme oli voittaa kaksinkamppailut ja hoitaa siniviivapelaaminen puhtaasti. Siinä onnistuimme todella hyvin koko turnauksen ajan.

 Rohkeasti mukaan poikien joukkueisiin

Nuoren ammattilaisurheilijan ura alkoi ringetteharrastuksen parissa. Viitasuo pelasi ringetteä viisi vuotta jääkiekko harrastuksen ohessa yläasteikäiseksi, vaikka hän siirtyi joi 10-vuotiaana pelaamaan jääkiekkoa.

– Pelicans 2000 perusti ensimmäisen tyttöjen jääkiekkojoukkueen vuonna 2007 Lahden seudulle. Oli mukava aloittaa jääkiekkoura tässä joukkueessa.

Tämän jälkeen Viitasuota pyydettiin harjoittelemaan saman seuran poikien joukkueen kanssa.
– Sen jälkeen siirryin pelaamaan Kiekkoreippaaseen vuotta nuorempien poikien joukkueeseen, koska Lahdessa ei ollut vielä tämän vuosikymmenen alussa jääkiekkojoukkuetta tytöille.

Juniorivuosien aikana ahkerasti harjoitellut Viitasuo pelasi poikien joukkueen mukana turnauksissa ja oli myös Pelicans 2000 -joukkueen naisten mestisjoukkueen vahvuudessa aina, kun aikaa riitti.

– Espoon Bluesia olen edustanut jo muutaman kauden. Espoossa on erittäin hyvät harjoitusmahdollisuudet ja naisten jääkiekossa siellä on pitkät perinteet. Sen lisäksi naisjoukkue harjoittelee Espoossa usein poikien juniorijoukkueiden kanssa.

Espoon Blues oli tämän kauden suomen mestari naisten jääkiekossa.

– Täällä on ollut mahdollista yhdistää opiskelu- ja urheilu-ura. Kirjoitan parhaillaan opinnäytetyötä ja valmistun tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi. Opiskelupaikka minulla on Jyväskylässä, mutta olen onnistunut yhdistämään jääkiekon ja opiskelun erittäin hyvin.

Ammattimaisuus lisääntynyt maajoukkueessa

Viitasuo on pelannut puolustajana koko jääkiekkouransa ajan, kahta ensimmäistä kautta lukuun ottamatta.
– Oma rooli löytyi helposti ja en voisi enää kuvitella pelaavani hyökkääjänä.

Ammattimainen harjoittelu on lisääntynyt Viitasuon mukaan maajoukkueessa ja siksi maajoukkue on menestynyt viime vuosina niin hyvin.
– Harjoitusmäärät ovat kasvaneet paljon ja toiminta on nyt kokonaisvaltaisesti suunnitelmallista.

Viitasuo muistuttaa, että useat naispelaajat saivat urheilija-apurahoja ja myös se on vaikuttanut pelaamisen laatuun.
– Osa meistä maajoukkuepelaajista on sen vuoksi voinut harjoitella ammattimaisesti. Varsinkin meille tämän maajoukkueen opiskelijoille tämä taloudellinen tuki on antanut todella hyvät treenimahdollisuudet.

Kiekkoreippaalle iso kiitos

Kasvuympäristönä Lahti on ollut vaikea naisjääkiekkoilijalle, koska täällä ei ole ollut tyttöjen joukkuetta. Kiekkoreippaassa pelaaminen oli Viitasuolle todella positiivinen kokemus.
– Tyttökiekkoilijoiden kannattaa ajoissa ja rohkeasti heittäytyä mukaan poikien joukkueisiin. Toivottavasti tytöille ja naisille on tarpeeksi joukkueita Lahdessa tulevaisuudessa. Olisi hienoa, jos esimerkiksi Pelicansilla oli oma naisten jääkiekkojoukkue.

Viitasuon mukaan perheellä on ollut suuri merkitys, että hän saanut harrastaa lapsena ja nuorena urheilulajeja, joista hän on nauttinut.
– Isän ja veljen kanssa on ollut mukava pelata jääkiekkoa nuorempana. Iso kiitos täytyy sanoa myös vanhemmille, jotka ovat aina jaksaneet kannustaa minua jääkiekkouralla eteenpäin.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
ARKISTO