Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla

kuva: Tämä kahdeksan oppilaan ryhmä aloitti Suomen ensimmäisen kokeiluperuskoulun ensimmäisellä luokalla vuonna 1969. Kuvassa ovat Seppo Raiski, Seija Hänninen, Jouni Behm, Anni Kukkanen, Jaana Paasonen, Pirjo Heikkinen ja Juha Behm


– Tällä porukalla emme ole tavanneet aikaisemmin. Porukka on kasattu ensimmäisen luokan koulukuvan perusteella, Seppo Raiski kertoo.

Launeen kokeiluperuskoulun vuonna 1969 aloittaneet ekaluokkalaiset kokoontuivat muistelemaan menneitä Launeen parakkikouluun 6.9.
– Siitä on jo 50 vuotta, kun tämän porukan koulutie alkoi.

Raiski toteaa hymy huulessa, että he ovat myös ensimmäinen ikäpolvi, joka on omaksunut vapaan kasvatuksen.
– Nyt peruskoulussa on jo ties kuinka mones vapaan kasvatuksen omaksunut sukupolvi ja meininki on jo todella vapaata.

Ensimmäisenä koulupäivänä Raiskin äiti ei saanut edes saattaa poikaa kouluun.
– Ihan itse kävelin Lähteen kentän vieressä sijainneelta taloltamme Launeen koululle.

Lähteen koulu olisi ollut Raiskin lähikoulu, mutta poika halusi uuteen ja isoon kouluun opiskelemaan.
– Minulla oli vain 1,5 kilometrin koulumatka.

Laune oli Raiskin mukaan paras kasvuympäristö koululaiselle 1970 -luvulla.
– Kesällä pelasimme jalkapalloa Lähteen kentällä ja talvella luistelimme. Emme juurikaan viihtyneet sisällä. Ulkona oli aina jotain kivaa puuhastelemista ja kaikki pojat urheilivat jatkuvasti.

Koulurakennus oli mielettömän iso

– Muistan ensimmäisestä koulupäivästä sen, että koulun pihalla oli paljon lapsia. Koulurakennus vaikutti mielettömän isolta, vaikka meillä oli se pieni ekaluokkalaisten siipi, Pirjo Heikkinen muistelee.

Vielä 1960 -luvun lopulla äidit hoitivat lapsiaan kotona ja sen vuoksi Heikkinen ei ollut ennen peruskoulun ensimmäistä luokkaa päivähoidossa.
– Muistan, kuinka paljon odotin, että pääsen peruskouluun.

Heikkisen perhe asui Mäntsäläntiellä ja sieltä pienen ekaluokkalaisen tytön oli käveltävä koululle.
– Launeenkadulla liikenne oli vilkasta siihen aikaan ja siellä oli kapeat jalkakäytävät.

Launeen peruskoulusta on Heikkiselle jäänyt paljon ystäviä, joita hän vieläkin tapaa yli 50 vuotta myöhemmin.
– Saimme elää tasa-arvoisen lapsuuden. Tällä alueella lähes kaikki olivat kotoisin vaatimattomista perheistä. Äidit ompelivat lapsilleen vaatteita ja A-hallista haettiin halpoja farkkukankaita kotiin.

Heikkisen mukaan uusi koulu on moderni ja hieno.
– Uskon, että siinäkin on omat haasteensa. Minä aion vierailla heti uudessa Lähteen monitoimitalossa, kun se on mahdollista.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla

  1. olen ensimmäilsä jotka pääsivät peruskouluun pääsin pois 69 eiole lahtl mitenkään muistanut kävin soper topan koulua launeella

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
ARKISTO