Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla

kuva: Tämä kahdeksan oppilaan ryhmä aloitti Suomen ensimmäisen kokeiluperuskoulun ensimmäisellä luokalla vuonna 1969. Kuvassa ovat Seppo Raiski, Seija Hänninen, Jouni Behm, Anni Kukkanen, Jaana Paasonen, Pirjo Heikkinen ja Juha Behm


– Tällä porukalla emme ole tavanneet aikaisemmin. Porukka on kasattu ensimmäisen luokan koulukuvan perusteella, Seppo Raiski kertoo.

Launeen kokeiluperuskoulun vuonna 1969 aloittaneet ekaluokkalaiset kokoontuivat muistelemaan menneitä Launeen parakkikouluun 6.9.
– Siitä on jo 50 vuotta, kun tämän porukan koulutie alkoi.

Raiski toteaa hymy huulessa, että he ovat myös ensimmäinen ikäpolvi, joka on omaksunut vapaan kasvatuksen.
– Nyt peruskoulussa on jo ties kuinka mones vapaan kasvatuksen omaksunut sukupolvi ja meininki on jo todella vapaata.

Ensimmäisenä koulupäivänä Raiskin äiti ei saanut edes saattaa poikaa kouluun.
– Ihan itse kävelin Lähteen kentän vieressä sijainneelta taloltamme Launeen koululle.

Lähteen koulu olisi ollut Raiskin lähikoulu, mutta poika halusi uuteen ja isoon kouluun opiskelemaan.
– Minulla oli vain 1,5 kilometrin koulumatka.

Laune oli Raiskin mukaan paras kasvuympäristö koululaiselle 1970 -luvulla.
– Kesällä pelasimme jalkapalloa Lähteen kentällä ja talvella luistelimme. Emme juurikaan viihtyneet sisällä. Ulkona oli aina jotain kivaa puuhastelemista ja kaikki pojat urheilivat jatkuvasti.

Koulurakennus oli mielettömän iso

– Muistan ensimmäisestä koulupäivästä sen, että koulun pihalla oli paljon lapsia. Koulurakennus vaikutti mielettömän isolta, vaikka meillä oli se pieni ekaluokkalaisten siipi, Pirjo Heikkinen muistelee.

Vielä 1960 -luvun lopulla äidit hoitivat lapsiaan kotona ja sen vuoksi Heikkinen ei ollut ennen peruskoulun ensimmäistä luokkaa päivähoidossa.
– Muistan, kuinka paljon odotin, että pääsen peruskouluun.

Heikkisen perhe asui Mäntsäläntiellä ja sieltä pienen ekaluokkalaisen tytön oli käveltävä koululle.
– Launeenkadulla liikenne oli vilkasta siihen aikaan ja siellä oli kapeat jalkakäytävät.

Launeen peruskoulusta on Heikkiselle jäänyt paljon ystäviä, joita hän vieläkin tapaa yli 50 vuotta myöhemmin.
– Saimme elää tasa-arvoisen lapsuuden. Tällä alueella lähes kaikki olivat kotoisin vaatimattomista perheistä. Äidit ompelivat lapsilleen vaatteita ja A-hallista haettiin halpoja farkkukankaita kotiin.

Heikkisen mukaan uusi koulu on moderni ja hieno.
– Uskon, että siinäkin on omat haasteensa. Minä aion vierailla heti uudessa Lähteen monitoimitalossa, kun se on mahdollista.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla

  1. olen ensimmäilsä jotka pääsivät peruskouluun pääsin pois 69 eiole lahtl mitenkään muistanut kävin soper topan koulua launeella

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO