Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen

kuva: Yhteislauluilta keräsi runsaasti laulajia nauttimaan lämpimästä kesäillasta ja yhteislauluista.


Taas kukkasilla kukkulat laulun sävelet päättivät kahden vuoden koronatauon, kun Salinkalliolla järjestettiin Launeen seurakunnan yhteislaulutilaisuus 20.6. Tilaisuutta oli odotettu, koska Salinkalliolle oli kokoontunut yli 50 ihmistä nauttimaan yhteislauluista. Seurakunnan puhallinorkesterin kvintetti vastasi illan säestyksestä. Yhteislaulutilaisuuden juonsi Marja-Leena Vierumäki yhdessä pastori Riitta Särkiön kanssa.

Salinkallion yhteislaulutilaisuudella on pitkät perinteet. Samassa paikassa on laulettu ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla. Kolea maanantaipäivä muuttui iltaa kohti lämpimämmäksi ja Salinkalliolla pystyi nauttimaan yhteislaulutilaisuudesta jopa ilman päällystakkia.
– Tätä tapahtumaa on odotettu. On tärkeää, että ihmiset pääsevät laulamaan yhdessä pitkän tauon jälkeen, pastori Riitta Särkiö sanoi.

Pastori Särkiö muistuttaa, että seniorit ovat ottaneet koronarajoitukset usein kirjaimellisesti.
– Uskon, että he nauttivat nyt, kun taas saa kokoontua vapaasti.

Launeen seurakunnan viikkotoiminta päättyy aina toukokuun lopussa.
– Tällä yhteislaulutilaisuudella on niin pitkät perinteet ja se kuuluu olennaisena osana seurakunnan kesätoimintaan ja kesäkuun alkuun. Meillä voisi olla enemmänkin kesätapahtumia Launeen seurakunnassa.

Särkiön mukaan kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa on ollut runsaasti osanottajia koko kevään ajan.

Petri Görman

Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle

kuva: Launeen omakotiyhdistyksen ideoima ilmoitustaulu on Launeen kirjastolla. – Siellä voi ilmoittaa esimerkiksi kadonneista lemmikeistään, Launeen omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Jari Rissanen sanoo.


Launeen omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Jari Rissanen kertoo, että useilla asuinalueilla on oma ilmoitustaulu, jossa voi kertoa pihakirppiksistä tai muista yhteisöllisistä tapahtumista. Sen vuoksi Launeen kirjaston viereen rakennettiin puinen ilmoitustaulua omakotiyhdistyksen ja seurakunnan miestenpiirin yhteistyönä. Se otettiin virallisesti käyttöön kevätkarnevaalien yhteydessä toukokuussa.
– Launeen omakotiyhdistyksen hallitus toivoo, että ihmiset löytäisivät nyt ilmoitustaulun ja sitä hyödynnettäisiin tiedotuksessa.

Rissasen mukaan perinteinen ilmoitustaulu sopii hyvin launeelaisten tiedotuskanavaksi.
– Sitä voi käyttää monipuolisesti esimerkiksi tapahtumien tai pihakirppisten tiedotukseen. Jos joku haluaa myydä pensasaidan leikkuupalveluja tai lumikolauspalveluja talvella, niin vanhanaikainen informaatiotaulu sopii hyvin tähän tarkoitukseen pientalovaltaisella asuinalueella.

Omakotiyhdistys aikoo itse kertoa kokouksistaan ja tapahtumistaan uudella ilmoitustaululla Facebookin lisäksi.
– Meillä ei ole tarkoitus rajata ilmoitusten sisältöä millään tavalla.

Yhteistyössä on voimaa

– Naapurissa asuu muutama Launeen seurakunnan miestenpiirin aktiivi. Kerroin heille, että tällainen puinen ja perinteinen ilmoitustaulu pitäisi tehdä. He innostuivat heti asiasta.

Rissanen kiittää miestenpiiriä upeasta ilmoitustaulusta, joka tehtiin omakotiyhdistykselle talkootyönä.
– Meille jäi vain ilmoitustaulun pystyttämistyöt.

Rissasen mukaan yhteisöllisyydellä on iso merkitys vielä tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Tämä projekti osoittaa sen, että talkoohenkeä löytyy aina silloin, kun halutaan tehdä jotain hyvää oman lähiyhteisön eteen.

Petri Görman

Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä

Puheenjohtaja Harry Harkimo uskoo, että Liike Nyt näkyy jatkossa paremmin paikallisessa julkisuudessa


Liike Nyt perusti neljän hengen valtuustoryhmän Lahteen, kun Niko Liukkonen, Jari Pykäläinen, Tuija Saloranta ja Pasi Tuomaila liittyivät puolueeseen. Valtuustoryhmä on samankokoinen kuin keskustalla ja vihreillä. Puheenjohtaja Harry Harkimo on tyytyväinen, kun puolue sai neljän uutta valtuutettua riveihinsä.

Millainen vaihtoehto Liike Nyt on lahtelaisille äänestäjille?
– Liike Nyt on erilainen vaihtoehto kuin vanhat puolueet. Kysymme ihmisiltä mielipiteitä ja haluamme kuulla lahtelaisten mielipiteitä, kun päätöksiä tehdään. Emme halua tehdä päätöksiä vain omien äänestäjien hyödyksi vaan kaikkien lahtelaisten.

Miten keskisuuri puolue voi vaikuttaa lahtelaiseen politiikkaan?
– Tällä hetkellä olemme yhtä suuri puolue Lahdessa kuin keskusta ja vihreät. Meillä on nyt innokas sekä hyvä ryhmä Lahdessa ja pystymme myös kasvamaan puolueena tulevaisuudessa. Tällä valtuustoryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen politiikkaan ja päätöksentekoon ihan hyvin.

Millaisia tavoitteita Teillä on tulevaisuudessa Lahdessa?
– Luulen, että tämä auttaa meitä ensi vuoden eduskuntavaaleja silmällä pitäen paljon. Liike nyt näkyy varmasti paremmin myös paikallisesti julkisuudessa. Olemme laskeneet, että meillä on mahdollisuus saada yksi kansanedustaja Hämeen vaalipiiristä eduskuntaan.

Oliko Liike Nyt vai puoluetta/ryhmää vaihtaneet poliitikot tässä kuviossa aktiivisempia?
– Puoluetta vaihtaneet poliitikot ottivat minuun yhteyttä ja sovimme sitten tapaamisen.
Kuinka pitkään Te valmistelitte siirtoa?
– Tapasimme kuukausi sitten ensimmäisen kerran. Myös puoluesihteerimme tapasi nelikön ennen tiedotustilaisuutta.

Millaiset ovat puolueenne tavoitteet seuraavissa eduskuntavaaleissa?
– Puoleen tavoite on saada 7-10 kansanedustajaa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Hämeen vaalipiirissä realistinen mahdollisuus on tavoitella yhtä paikkaa Arkadianmäeltä. Selkeä muutos on saatava aikaan suomalaiseen talouspolitiikkaan.

Mitä Te tuotte lahtelaiseen päätöksentekokulttuuriin?
– Kuuntelemme ihmisiä, kun teemme tärkeitä päätöksiä! Silloin on helppo tehdä päätöksiä, kun tietää miten ihmiset ajattelevat sekä toivovat. Toinen asia on se, että emme kaiva päätöksenteon yhteydessä vanhoja asioita ja paikallisia rasitteita. Olemme uusi raikas puolue, joka haluaa tehdä politiikkaan eri tavalla.

Kerro omin sanoin, miltä nyt tuntuu, kun puolueenne pääsi jo pelintekijän asemaan Lahdessa?
– Mun mielestä on hienoa, että saimme Lahteen nyt näin ison valtuustoryhmän. Olen iloinen, että nämä ihmiset halusivat liittyä puolueeseen. Tämä kertoo, että olemme tehneet jotain asioita oikein!

Onko Lahdessa tilaa uudelle ja raikkaalle vaihtoehdolle?
– Vanhat puolueet eivät saa Suomessa muutosta aikaan. Sen vuoksi uudelle raikkaalle vaihtoehdolle on sosiaalinen tilaisuus olemassa.

Petri Görman

Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen

kuva: Tuulensuojassa päihdeongelmaisia lahtelaisia auttavat Tanja Hagert, Sari Launne, Antti Lahti ja Jorma Mäkelä.


Päiväkeskus Tuulensuoja on Lahden Sininauha ry:n hallinnoima kolmevuotinen hanke. Se tekee yhteistyötä Päijät-Soten kanssa.
– Etsimme toimipaikkaa varsin pitkään. Yksi paikka olisi ollut keskustan alueella, mutta se oli toisessa kerroksessa. Tällaisen matalan kynnyksen toimintaan suunnatun paikan pitää olla aina katutasossa, Sininauha ry:n toiminnanjohtaja Jorma Mäkelä sanoo.

Lahtelaisille päihdeongelmaisille suunnattu päiväkeskus Tuulensuoja avasi ovensa Launeenkadulla entisen terveysaseman tiloissa toukokuussa.
– Olen henkilökohtaisesti yllättynyt, kuinka paljon olemme tavoittaneet paikallisia päihdeongelmaisia jo muutaman viikon aikana.

Toiminnanjohtaja muistuttaa, että vastaavanlaista toimintaa ei ole aiemmin järjestetty päihdeongelmaisille ihmisille Lahdessa.
– Tähän mennessä emme ole saaneet lähialueen asukkailta negatiivista palautetta. Järjestimme myös keskustelutilaisuuden uudesta päivätoimintayksiköstä viikko sitten ja siihen osallistui 30 lähialueen asukasta.

Mäkelän mukaan toiminnalle oli olemassa suuri paikallinen tarve.
– Sen vuoksi onnistuimme saamaan hankkeelle myös kolmen vuoden rahoituksen.

Päihdeongelmien syitä ei erotella

– Olemme jalkautuneet keskusta-alueelle jo ennen kuin avasimme tämän yksiön. Meillä on siellä paljon potentiaalista asiakaskuntaa, hanketyöntekijä Antti Lahtinen kertoo.

Tuulensuoja-hankkeen työntekijät ovat vierailleet paikoissa, joissa heidän asiakasryhmänsä viettävät aikaa.
– Usein poliisi ja vartijat ohjaavat heitä pois näistä paikoista toisaalle. Kerroimme heille, että heille suunnattu paikka aukeaa ja kaikki ovat sinne tervetulleita.

Muutaman viikon aikana päihdeongelmaiset ovat olleet pois keskusta-alueen häiriötilanteista pois jo muutaman sadan tunnin ajan.
-Hanke on tarkoitettu päihdeongelmaisille, mutta kaikilla ei ole välttämättä päihdeongelmaa vaan elämänhallinta on hukassa. Asunnottomuus ja päihteet yhdessä ovat olleet kuitenkin usein vaikuttamassa, että tilanne on pahentunut.

Kaksi päihdeyksikköä toimii lähekkäin

Päihde- ja mielenterveystyöhön erikoistunut lähihoitaja Sari Launne on työskennellyt pitkään päihdeongelmaisten kanssa.
– On hyvä, että Launeella on kaksi päihdetyön yksikköä. Apilakadulta on helppo tulla meidän järjestämään päivätoimintaan, koska sieltä on lähdettävä pois jo kello 10 aamulla.

Tuulensuojassa voi syödä aamupalaa ja siellä on myös naisille sekä miehille erilliset lepohuoneet.
– Jokaisella on myös mahdollisuus käydä täällä suihkussa.

Hanketyöntekijät auttavat päihdeongelmaisia useissa elämänhallintaan liittyvissä perusasioissa.
– Otamme yhteyttä heidän kanssaan muun muassa sosiaalitoimistoon ja työvoimatoimistoon. Myös usealla heistä on perussairauksia, joita on hoidettava terveyskeskuksissa. Emme tyrkytä apua, jos ihminen ei halua ottaa sitä vastaan.

Kokenut päihdetyön ammattilainen muistuttaa, että Tuulensuojasta ei heitetä ketään ulos.
– Osattomuus on lisääntynyt paljon ja myös korona on lisännyt sitä. Sen vuoksi olen iloinen, että saimme tällaisen päihdeongelmaisille suunnatun päivätoimintayksikön Lahteen. Haluamme auttaa ihmisiä ja ratkoa heidän kanssaan yhdessä vaikeita ongelmatilanteita.

Kokemusasiantuntija tuntee tilanteet

Kokemusasiantuntija ja työkokeilija Tanja Hagert kertoo, että hän tuntee paikallisen päihdemaailman ja tietää, millä periaatteilla siellä toimitaan.
– Tuulensuoja on ehdottomasti hyvä paikka paikallisille päihdeongelmaisille ihmisille. Tämä ei kuitenkaan ole mikään hoitava yksikkö.

Kokemusasiantuntija Hagert muistuttaa, että päihdeongelmaisten keskuudessa on paljon hoitovastaisia ihmisiä.
– Täällä ihmiset saavat olla ja apua myös annetaan, jos sen haluaa ottaa vastaan.

Elämänhallinnan kanssa kamppailevat ihmiset eivät välttämättä tiedä, millaista apua voi saada.
– Oma kokemus auttaa minua tässä työssä. Täällä käy asunnottomia, mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja päihdeongelmaisia.

Hagert sanoo suoraan, että Suomessa on helppo syrjäytyä ja pudota tukiverkoston ulkopuolelle.
– Lahdessa käydään niin sanotusti hitailla näissä auttamisasioissa. Se on myös hyvä muistaa, että kuka tahansa voi kompastua päihteisiin.

Petri Görman

Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.


VOITA LIPUT RYKMENTINPUISTOROCKIIN!!

Laita meille viesti sähköpostiin omalahio@omalahio.fi, jossa kerrot kuka Rykmentinpuistorockin monista esiintyjistä on juuri sinun suosikkisi.
Laita mukaan nimesi ja yhteystietosi.
Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kolme kappaletta 2 päivän vapaalippuja Rykmentinpuistorockiin

Vastausaika päättyy keskiviikkona 15.6. klo 14.00
Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.


Tuusula saa oman kesäfestivaalinsa, kun United Festivals Oy tuo uuden festivaalitapahtuman Tuusulan Rykmentinpuistoon perjantaina ja lauantaina 17.-18.6. Festivaaleilla nähdään useita Suomen eturivin artisteja ja lisäksi ulkomaisia esiintyjiä.

Rykmentinpuistorock tarjoaa hyvät puitteet festivaalitapahtumalle

Rykmentinpuistorock tulee rakentumaan Tuusulan Rykmentinpuiston tyylikkäisiin maisemiin, jonne yleisön on mukava tulla viettämään hienoa kesäpäivää.

– Tutkimme pari vuotta sitten pääkaupunkiseudun aluetta ja huomasimme Tuusulan ja Rykmentinpuiston olevan keskeisellä sijainnilla “ruuhka-Suomea”. Alueen läheisyydessä on paljon asukkaita ja monia hienoja yrityksiä, jotka ovat kesäistä festivaalitapahtumaa vailla. Rakennamme alueelle aikuisten vaatimustasoa vastaavat tyylikkäät puitteet, joissa on luontevaa pitää hauskaa hyvien ystävien tai firmojen sidosryhmien kanssa. Tulemme panostamaan erityisesti laatuun ja siisteyteen ja olemme iloisia siitä, että saimme VIP-alueen yhteistyökumppaniksi paikallisen Ravintola Kerhon, joka tulee laatimaan tapahtuman VIP-asiakkaille herkullisen illallisen, kertoo tapahtuman järjestämisestä vastaava United Festivals Oy:n Henri Kulmala.

Tapahtumassa nähdään Suomen eturivin artisteja ja ulkomaisia esiintyjiä

Rykmentinpuistorockin esiintyjät on julkaistu.
Perjantaina 17.6. lavalle nousevat JVG, Sanni, Vesala, Erika Vikman ja Virve Rosti & Menneisyyden Vangit.
Lauantaina 18.6. vuoronsa saavat Phil Campbell & The Bastard Sons (Motörhead) (UK), Johnny Logan (IRL), Neljä Ruusua, Suurlähettiläät ja Tommi Läntinen.

– Rykmentinpuistorockissa esiintyy kotimaisia ja ulkomaisia artisteja. Tarkoituksenamme on tehdä tästä kesäfestivaalista vuosittain viikkoa ennen juhannusta juhlittava tapahtuma. Pyrimme yllättämään festivaalikävijät posiitiivisesti ja jatkossa kehittää tapahtumaa entisestään, kuvailee Kulmala.

Pääsyliput: www.ticketmaster.fi

Launeen seurakunta palkitsi vapaaehtoistyöntekijöitä Pro Diakonia-mitalilla

Kuva: Pro Diakonia-mitalin saa kirkkoherra Heikki Pelkoselta Tapio Mankinen. Oikealla vuoroaan odottelee Arja Mankinen. Pirkko Valenko ja Marja-Liisa Vierumäki saivat myös mitalin vapaaehtoistyöstä Launeen seurakunnan hyväksi. Diakoniatyöntekijä Elisa Linkola osallistui myös mitalin jakoon


Syyskuussa tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman. Tämän kunniaksi Suomessa vietetään diakonian juhlavuotta. Juhlavuoden kunniaksi valmistunut uusi Pro Diakonia-mitali, jonka seurakunta voi myöntää tunnustuksena pitkäaikaisesta aktiivisesta diakonisesta toiminnasta seurakunnassa. Launeen seurakunnan seurakuntaneuvosto on myöntänyt Pro Diakonia mitalin Pirkko Valenkolle, Marja-Leena Vierumäelle sekä Arja ja Tapio Mankiselle tunnustuksena pitkäaikaisesta ja sitoutuneesta vastuunkannosta diakoniatyössä.

Pirkko Valenko on diakoniatoimikunnan puheenjohtaja. Hän on ollut aktiivisesti järjestämässä diakonista toimintaa ja huolehtinut diakoniakasvatuksesta omassa työssään opettajana.
– Otin nöyrin mielin mitalin ja tämän tunnustuksen vastaan. Ajattelin, että olenko minä ansainnut sen.

Vapaaehtoistyöntekijä Valenkolla on pitkä seurakuntayhteys Launeen seurakuntaan, joka alkoi sinne jo ennen rippikouluikää.
– Pikkutyttönä pidin kerhoja Anttilanmäellä ja olin mukana pyhäkoulutyössä.

Vapaaehtoistyötä palkittu nainen aikoo jatkaa vielä niin kauan kuin hän jaksaa.
– Launeen seurakunta on pieni ja yhteisöllinen paikka, jossa luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on hyvä yhteishenki.

Vapaaehtoistyö on elämän suola

Tapio Mankinen on ollut diakoniatyön johtokunnan ja toimikunnan jäsenenä 1990-luvun alusta lähtien ja toiminut puheenjohtajana yli 10 vuoden ajan. Hän on ollut aktiivisesti järjestämässä diakoniatyön toimintaa ja kanta-nut vastuuta erityisesti Yhteisvastuukeräyksessä.
– Rippikoulun jälkeen oli isosena Pohjois-Pohjanmaalla, josta olen kotoisin. Silloin minulla oli ensikosketus seurakuntatyöhön.

Yhteisvastuukeräyksiin Mankinen osallistui jo 1970-luvulla.
– Meidän kylälle Pohjois-Pohjanmaalla siihen taloon tuotiin lista, jossa järjestettiin kinkerit. Se talo hoiti yleensä yhteisvastuukeräyksen. Minä juoksin yleensä kylän 200 talossa. Join kahvit ja söin pullat. Voi pojat siihen meni aikaa!

Mankiselle vapaaehtoistyö antaa sisältöä elämään.
– Taustaltani olen körtti ja näissä piireissä kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Tärkeintä on kuitenkin yhteisen hyvän jakaminen. Toivottavasti ihmiset saavat sen avun diakoniatyön kautta, jonka he tarvitsevat.

Rauhantuvan aktiivi jo 20 vuotta

Arja Mankinen on ollut Rauhantuvan kantava voima sen toiminnan alkuajoista lähtien eli vuodesta 2004 lähtien. Sitoutumalla palkkiotoimisesti viikoittain ohjaamaan ja kantamaan vastuuta ryhmästä yhdessä vapaaehtoisten kanssa, hän on mahdollistanut joka viikko omaishoitajille päivän lepoon ja asioiden hoitoon sekä hoidettaville merkityksellistä ja virikkeellistä toimintaa. Rauhantuvan lisäksi hän on ohjannut myös muita ryhmiä.
– Olin hyvin hämilläni tästä mitalista, koska minulle maksetaan tästä työstä kuitenkin korvaus.
Launeen seurakunta on ollut läsnä minun elämässäni jo kauan.
– Pikkutyttönä olin aktiivinen seurakunnan kerholainen.

Mankinen on konfirmoitu Launeen seurakunnassa ja hän on ollut myös isosena rippikoulussa.
– Vapaaehtoistyö antaa rytmiä elämään. Minä olen saanut valtavasti kokea erilaisia positiivisia asioita tämän vapaaehtoistyön kautta.

Ystävyysseurakunnan aktiivi

Marja-Leena Vierumäki on toiminut aktiivisesti neljä kautta seurakuntaneuvostossa, yhteisessä kirkkovaltuustossa ja monissa muissa luottamustehtävissä uskollisesti diakonian asioita edistäen. Sen lisäksi hän on ollut aktiivisesti järjestämässä toimintaa diakoniatyössä ja kantanut suuren vastuun Hatsinan ystävyysseurakuntatoiminnassa.
– Lapsuuteni vietin Kerinkalliossa ja olen ollut mukana Launeen seurakunnan pyhäkouluissa jo pikkutyttönä.

Vierumäki on myös päässyt ripille Launeella.
– Karjalan evakon lapsena olen aina siellä, missä apua tarvitaan.

Myös Vierumäki otti saadun huomionosoituksen nöyrin mielin vastaan.
– Nyt tiedän, että olen tehnyt oikeita valintoja elämäni aikana.

Vierumäen mielestä Launeen seurakunta on avoin yhteisö.
– Tämä on Lahden juurevin seurakunta. Meillä on lisäksi upea kirkko.

Petri Görman

Omalähiön torigallup markkinapäivänä: Mistä lisää elämää Lahen keskustaan?


Lahden kesämarkkinoille oli kerääntynyt taas melkoinen katras ihmisiä ihmettelemään Lahen menoa varsin kauniissa, mutta tuulisessa säässä. Radio Voima oli järjestänyt torille pienoisparlamentin, jossa Matti Eve kyseli valtuutetuilta Marjo Markkaselta ja Francis McCarronilta sekä mediavaikuttaja Vesa Ruotoselta, miten Lahden toria voisi kehittää elävämmäksi ja toimivammaksi eli ”Lahen” olohuoneeksi. Olimme mukana karkeloissa ja jututimme ihmisiä ja kyselimme muutamia kaikkia lahtelaisia kiinnostavia kysymyksiä.

Saimme napattua otantaan muutamia tunnettuja lahtelaisia eli arkkitehti Pokko Lemminkäisen, joka toimi mm. Lahden keskustaisäntänä vuosina 1996–2005, pitkänlinjan yrittäjä Esa Alestalon ja arkkitehti Paavo Bomanin.

Pokko Lemminkäinen
Esa Alestalo


1. Miten ”Lahen” torin saisi elävämmäksi ja toimivammaksi?

Pokko Lemminkäinen:
– Lahden olisi investoitava toriin ja sen tapahtumiin järkevästi. Hyvä esimerkki on Vanha Rauma, joka on osittain katettu ja siellä tapahtuu koko ajan. Järkevää olisi tehdä torista koko vuotinen tapahtumakenttä.
Esa Alestalo:
– Lahen torilla on varmasti nyt käymässä sukupolvenvaihdos. Erikoistavaroiden myyjien on vaikea saada artikkeleita myytyä esim. matonkuteita. Erilaisia musikkitapahtumia olisi melko helppo tuottaa torille, mutta talvi on haastava. Kivijalkaliikeet torin ympärillä ovat vaikeuksissa. Uusia ideoita tarvitaan!
Paavo Boman:
– Torit ovat muuttumassa kauppapaikoista kaupunkilaisten viihteen ja tapahtumien areenaksi.Torilla on aamuisin hyvä torikahvila ja tapaamiskulttuuri. Iltaisin autiota toria voisi elävöittää tapahtumien lisäksi esim. Iltatorin monipuolisella tarjonnalla. Alatorin uudistus on edelleen kesken. Uusi kioski ilmeisesti on tulossa. Hyvillä toreilla on yleensä torin luonteeseen sopiva ”Halli”paviljonki. Laittaisin sellaisen lasisen kappelimaisen ravintolan alatorin reunaan. Sen yhteyteen hyvän näyttävän esiintymislavan, jolloin pienempiä tapahtumia olisi helppo järjestää. Viherperkola-tyyppisiä rakenteita. Torikannelle on vaikea istuttaa puuryhmää alatorin suunnalle. Torille esim kahvilan eteen petankki ja mölkkykenttä. Katukoris, seitti.ym. Talvella luistinradan yhteyteen curling-alue. Lisäksi Starckin vanha talo pitäisi muuttaa ravintolaksi.

2. Löytyykö Lahden Rantakartanolle rohkea hotelliyrittäjä, jolla on resursseja toteuttaa tämä Lahden monivuotinen haave? Nykyinen yrittäjä on anonut jatkoaikaa. Pitääkö sitä antaa vai onko aika vaihtaa yrittäjää?

Pokko Lemminkäinen:
– Tämä hanke on ollut Lahden johdolla ollut jo vuodesta 1980 lähtien! Tästä on jokaisen lahtelaisen hyvä tehdä itse johtopäätös.Hanke olisi helposti hoidettavissa, jos se tehtäisiin suunnitelmallisesti. Yrittäjälle hanke on vaativa, enkä ota tähän kantaa.
Esa Alestalo:
– Paikka on erinomainen ja Lahti todella tarvitsee tämän rakennuskompleksin jo pelkästään riittämättömän majoituskapasiteetin takia. Oikean yrittäjän löytyminen on tärkeää. Lahtihan on sitoutunut maksamaan tulevasta uimahallista varsin käypää vuokraa.
Paavo Boman:
– Rantakartanon hotelliyrittäjä on panostanut todella merkittävästi alueen kehittämisuunnitteluun.Hänelle pitää antaa mahdollisuus jatkaa. En usko ,että kaupunki löytää nopeasti yhtä hyvää toimijaa

3. Millaisia tapahtumia haluaisitte Lahteen?

Pokko Lemminkäinen:
– Lahden olisi tehtävä itselleen ensin tärkeä kysymys! Mikä on Lahden imagotapahtuma numero yksi? Onko se edelleen satavuotias Salpausselän kisat vai pitäisikö tilalle löytää joku toinen tapahtuma? Idea-nikkarit toimiin!
Esa Alestalo:
– Tässä tarvitaan nyt oikea ideapankki. Perinteisestihän Lahti tunnetaan maailmalla Salppurin kisoista. Mutta se ei enää riitä. Nyt tarvitaan oikeita ja rohkeitä ihmisiä etsimään meille näkyvyyttä. Musiikki voisi olla yksi keino. Sibelius-festivaalille lisää näkyvyyttä. Urkuviikot ovat liian pienen piirin juttu. Nuoret olisi huomioitava paremmin.
Paavo Boman:
– Tapahtumat ovat kaupunkielämän yksi merkittä taso. Suurtapahtumien hankinnasta en tiedä. Mutta kaikkea mahdollista on syytä yrittää. Torille voisi järjestää pieniä kaupunkilaistapahtumia tiuhemmin. Myös erilaiset katu ja puistotapahtumat olisi hyviä.

Juhani Melanen

Siiri Äitee Rantanen ja naisten kilpahiihdon historiaa

Kuva: Äitee -sisulla voittoon -dokumenttielokuvan kutsuvierasnäytöksessa olivat mukana Äitee Siiri Rantanen sekä pojat Martti ja Aarre perheineen.


Äitee – Sisulla voittoon! -dokumenttielokuvan näkevät hiihdon harrastajat ja suuri yleisö Lahden ensi-illassa kesäkuun ensimmäisenä keskiviikkona. Filmi kertoo Siiri Rantasen urasta ja nuoruudesta. Tärkein uran alku oli Norjan talviolympilaiset 1952 Hollmenkollenilla, mihin norjalaiset eivät olisi halunneet naiskilpailijoita mukaan.

Helpottunut hymy karehtii ohjaaja Jani Walleniuksen kasvoilla, kun kutsuvierasnäytös on elokuvateatteri Kino Iiriksessä, ja kaupunkilaisten kiinnostus on elokuvaa kohtaan virinnyt. Arvatenkin päätähti, hiihdon kolminkertainen kultamitalisti Siiri Rantanen (97v.) saattaa hieman jännittää ensi-iltaa. Hän on toipunut runsaan vuoden takaisesta vasemman jalan amputoinnista.
Kokeneelle Siirille nuoremmat kilpakumppanit antoivat lempinimen Äitee, kun tämä hiihti voitokkaasti kahden pienen pojan äitinä kansainvälisiä kilpailuja ja voitti mitaleja yli nelikymppisenä. Siiri Äitee puolusti naisten oikeuksia ja tasa-arvovaatimuksia vuosien aikana muun muassa Suomen Hiihtoliitto ry:n sovinisteja vastaan. Jopa kansainvälisissä kilpailuissa suomalaiset valmentajat puhuivat naisista ”heikompana sukupuolena”

Dokumenttielokuvan filmit ovat mustavalkoisia

Siiri Rantasen uraa ja naisten kansainvälisiä kilpailuja kohtaa kiinnostusta oli runsaasti. Jani Wallenius kertoi lehdistötilaisuudessa, että elokuvaan Äitee- sisulla voittoon! löytyi ennen näkemätöntä kuva- ja haastattelumateriaalia. Tekijät saivat sekä maksoivat korvauksia lehdistökuvista ja filmeistä, jotka ovat Yleisradion arkistoista, Lahden Hiihtomuseosta, lehtien arkistoista, kuten Ruotsin Kuningas Kaarle Kustaan ja Siirin kohtaaminen vuoden 2017 MM– hiihdoissa Salpausselän kisoissa. Adjutanttti kävi kertomassa, että kuningas halusi tavata voitokkaan lahtelaisen.

Lahden Videokuvaajat ry:n kuvaajilla on runsaaasti Lahden tapahtumia videoillaan. Kokeneen kuvaajan Hugo Tuokon kotiarkistosta löytyi aitoa videoelokuvaa kuvanveistäjä Toivo Pelkosen tekemässä Hiihtäjäpatsasta Siiri Rantasesta. Voisi sanoa, että Promedia-tuotanto ”ylpeänä esittää” presidentti Sauli Niinistön ja Siiri Rantasen kahvihetken keväällä 2020 Mäntyniemessä, mikä tapaaminen kasvatti myös dokumentia alkuperäissuunnitelmasta 20 minuutista runsaaseen tuntiin. Dokumentissa kertojaäänenä on hiihdon olympiavoittaja Sami Jauhojärvi, joka oli myös antanut oman asiantuntemuksensa käsikirjoitukseen.

Ohjaaja Jani Wallenius

Ohjaaja Jani Wallenius kertoi lehdistölle, että pieni ryhmä naisten kilpahiihdosta kiinnostuneita ihmisiä huomasi, että Lahdessa asuvasta moninkertaisesta mitalistista ja hiihdon MM- ja Olympialaisiin osallistuneeesta hiihtäjästä ei ole tehty kuin yksi muistelmateos. Siiri on elokuvansa ansainnut, sen todisti MM-kisojen 2017 Lahdessa, kun hän hiihti ennen naisten viestiä stadionin ladun ympäri täyden katsomon hurratessa!

Lahdesta kotikaupunki

Lahti on ollut Siiri ja Kalervo ”Kalle”Rantasen perheen kotikaupunki seitsemänkymmentä vuotta. Siiri (97 v) ja pojat Martti ja Aarre perheineen asuvat edelleen Lahdessa. Aviopuoliso oli luvannut jo vihkiäisissä tukea vaimonsa kilpailuharrastusta ja hoitaa perheen tulevat lapset. Aarre-pojan syntymän jälkeen Siiri valittiin vuoden 1952 Oslon Holmenkollenin Olympialaisiin. Sieltä alkoi suomalaisten naisten nousu kansainvälisiin kilpailuihin.

Hiihtäjä-vaimostaan ja pojista aina huolta pitänyt ja kannustanut perheenisä Kalle menehtyi muutama vuosi sitten. Toivottavasti Siiriä ja perhettä haastatellaan vielä perheen dynamiikasta, kun äiti riensi kansainvälisestä kilpailusta toiseen ja perhe eli omakotitalossaan Lahdessa, odotellen äidin kotiutumista.

Lapsuudessa jo hiihtäjä

Siiri Rantasen lapsuudenmaisemat ovat Tohmajärvellä, missä hänet edelleen muistetaan, sieltä urheilijana peruskuntonsa jo lapsena hankkineena maalaistalon tyttärenä ja urheilijana. Lahdessa molemmat puolisot olivat työssä teollisuudessa, Siiri verhoilijana. 1970–90 vuosina naisurheilijoille ei liiemmälti apurahoja tai palkkioita maksettu. Kilpailumatkat tehtiin lomilla tai palkattomilla vapaapäivinä. Elokuvassa katsoja näkee sekä itse ostettavan vaatetuksen, että kilpailuvälineet.

Dokumenttielokuva on yleisön katsottavissa 1. – 11.6. saakka päivittäin Kino Iiriksessä
Pääsymaksua ei ole, mutta Äitee-maitotonkkaan voi katsoja pudottaa euronsa Lahden Hiihtoseura ry:n nuorisotoimintaa tukemaan. Nämä keräysvarat luovutetaan Lahden Hiihtoseuralle lyhyntämättömänä.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011