Terroriteoista ja äärisuuntauksiin liittyvästä väkivallasta kirjoittaminen on vähän kimurantimpi juttu. Kumpaakaan harjoittavat eivät ansaitsisi edes negatiivista julkisuutta, koska huomion saaminen on nimenomaan tekijän päätavoite. Tilannetta mutkistaa vielä se, että molemmat äärilaidat hyötyvät toistensa julkisuudesta. Mikään ei ole uusnatsille niin tervetullut uutinen kuin ulkomaalaistaustaisen rikosepäily. Isisin sotureilla ja jopa roturealisteiksi itseään kutsuvilla piilorasisteilla on tavallaan yhteinen päämäärä.
Berliinissä opiskeleva Jukka Huusko kirjoittaa Helsingin Sanomien Säätiön stipendiblogissa, miten pitäisi toimia terrori-iskun tapahtuessa:
1. Anna terroristeille huomiota niin vähän kuin mahdollista. Terroristin pahin pelko on se, että kukaan ei välitä, ettei kukaan huomaa. Terroristit hakevat terrori-iskuilla huomiota, koska he ovat sotilaallisesti heikkoja – huomiotta jääminen heikentää terroristeja entisestään.
2. Hyväksy omat pelkosi. On täysin normaalia, että ihminen tuntee pelkoa tai voimattomuutta heti terrori-iskun jälkeen. Tärkeintä on, ettei anna valtaa hysterialle.
3. Vältä median yliannostusta. Luotettavista lähteistä kuten laadukkaista uutismedioista tai viranomaisten tiedotteista on tietysti hyvä selvittää perusasiat. Välttele erityisesti terrori-iskuun liittyvillä kuvilla mässäilyä. Vältä jakamasta kuvia tai huhuja sosiaalisessa mediassa refleksinomaisesti. Älä raivaa terroristeille tilaa pääkopastasi yhtään enempää kuin on välttämätöntä.
4. Ei pidä provosoitua. Terrori-iskun tavoitteena on saada kohdeyhteiskunnassa aikaan ylireaktio ja nostattaa massoissa sokeaa kostonhenkeä. Viha ja vimma ovat huonoja neuvonantajia. Anna viranomaisille ja valtiollisille instituutioilla aikaa ja tilaa reagoida terrorismiin harkiten.
5. Vastusta terroristien pyrkimyksiä polarisoida yhteiskunta. Jokaisessa yhteiskunnassa on jännitteitä ja säröjä ihmisryhmien välillä. Terroristit pyrkivät tietoisesti käyttämään vastakkainasettelua hyväkseen, jotta yhteiskunta muuttuisi epävakaammaksi. Esimerkiksi Isis pyrkii tietoisesti lietsomaan vihamielisyyttä Lähi-idästä Eurooppaan saapuneita pakolaisia ja laajemmin muslimeja kohtaan.
Global Terrorism Databasen mukaan Suomessa on tehty vuodesta 2007 lähtien 14 terrori-iskua. Näistä kymmenen on kohdistunut turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskuksiin, yksi on eläinten oikeuksia ajaneen radikaaliryhmittymän tekemä ja yksi Kurdistanin vapauspuolueeseen liitetty isku Turkin suurlähetystöön. Lisäksi mukaan on listattu Jokelan koulusurmat sekä Ylivieskan kirkon tuhopoltto.
Näistä ainoastaan Jokela vaati kuolonuhreja (yhdeksän henkeä, ampuja mukaan lukien), mutta sen luokittelu terrori-iskuksi on tulkinnanvarainen. Saman voi sanoa Ylivieskan tapauksesta, koska tekijä todettiin syyntakeettomaksi. Terroritekoina ei ole myöskään pidetty Myyrmannin räjähdystä, Kauhajoen koulusurmia, eikä Sellon ja Hyvinkään ampumavälikohtauksia, jotka kylläkin kaikki vaativat lukuisia kuolonuhreja. Vuosina 1986-2006 tehtiin Databasen tulkinnan mukaan neljä terrori-iskua; poliisia, oikeuslaitosta, verottajaa ja Yleisradiota kohtaan.
Kuluvalla viikolla on kiistelty, miten aktiivisesti kantasuomalaiset osallistuivat Turussa puukotusten uhrien auttamiseen. Joidenkin silminnäkijöiden mukaan suuri osa piti tärkeämpänä veriteon kuvaamista kännykällä. Missä olivat tekohetkellä nämä äänekkäät ”isänmaan ystävät”, jotka ovat muuten kyllä valmiita vetämään epäilyttävää ohikulkijaa turpaan?
Ilkka Isosaari