Isisillä ja uusnatseilla yhteinen päämäärä

Terroriteoista ja äärisuuntauksiin liittyvästä väkivallasta kirjoittaminen on vähän kimurantimpi juttu. Kumpaakaan harjoittavat eivät ansaitsisi edes negatiivista julkisuutta, koska huomion saaminen on nimenomaan tekijän päätavoite. Tilannetta mutkistaa vielä se, että molemmat äärilaidat hyötyvät toistensa julkisuudesta. Mikään ei ole uusnatsille niin tervetullut uutinen kuin ulkomaalaistaustaisen rikosepäily. Isisin sotureilla ja jopa roturealisteiksi itseään kutsuvilla piilorasisteilla on tavallaan yhteinen päämäärä.

Berliinissä opiskeleva Jukka Huusko kirjoittaa Helsingin Sanomien Säätiön stipendiblogissa, miten pitäisi toimia terrori-iskun tapahtuessa:

1. Anna terroristeille huomiota niin vähän kuin mahdollista. Terroristin pahin pelko on se, että kukaan ei välitä, ettei kukaan huomaa. Terroristit hakevat terrori-iskuilla huomiota, koska he ovat sotilaallisesti heikkoja – huomiotta jääminen heikentää terroristeja entisestään.

2. Hyväksy omat pelkosi. On täysin normaalia, että ihminen tuntee pelkoa tai voimattomuutta heti terrori-iskun jälkeen. Tärkeintä on, ettei anna valtaa hysterialle.

3. Vältä median yliannostusta. Luotettavista lähteistä kuten laadukkaista uutismedioista tai viranomaisten tiedotteista on tietysti hyvä selvittää perusasiat. Välttele erityisesti terrori-iskuun liittyvillä kuvilla mässäilyä. Vältä jakamasta kuvia tai huhuja sosiaalisessa mediassa refleksinomaisesti. Älä raivaa terroristeille tilaa pääkopastasi yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

4. Ei pidä provosoitua. Terrori-iskun tavoitteena on saada kohdeyhteiskunnassa aikaan ylireaktio ja nostattaa massoissa sokeaa kostonhenkeä. Viha ja vimma ovat huonoja neuvonantajia. Anna viranomaisille ja valtiollisille instituutioilla aikaa ja tilaa reagoida terrorismiin harkiten.

5. Vastusta terroristien pyrkimyksiä polarisoida yhteiskunta. Jokaisessa yhteiskunnassa on jännitteitä ja säröjä ihmisryhmien välillä. Terroristit pyrkivät tietoisesti käyttämään vastakkainasettelua hyväkseen, jotta yhteiskunta muuttuisi epävakaammaksi. Esimerkiksi Isis pyrkii tietoisesti lietsomaan vihamielisyyttä Lähi-idästä Eurooppaan saapuneita pakolaisia ja laajemmin muslimeja kohtaan.

Global Terrorism Databasen mukaan Suomessa on tehty vuodesta 2007 lähtien 14 terrori-iskua. Näistä kymmenen on kohdistunut turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskuksiin, yksi on eläinten oikeuksia ajaneen radikaaliryhmittymän tekemä ja yksi Kurdistanin vapauspuolueeseen liitetty isku Turkin suurlähetystöön. Lisäksi mukaan on listattu Jokelan koulusurmat sekä Ylivieskan kirkon tuhopoltto.

Näistä ainoastaan Jokela vaati kuolonuhreja (yhdeksän henkeä, ampuja mukaan lukien), mutta sen luokittelu terrori-iskuksi on tulkinnanvarainen. Saman voi sanoa Ylivieskan tapauksesta, koska tekijä todettiin syyntakeettomaksi. Terroritekoina ei ole myöskään pidetty Myyrmannin räjähdystä, Kauhajoen koulusurmia, eikä Sellon ja Hyvinkään ampumavälikohtauksia, jotka kylläkin kaikki vaativat lukuisia kuolonuhreja. Vuosina 1986-2006 tehtiin Databasen tulkinnan mukaan neljä terrori-iskua; poliisia, oikeuslaitosta, verottajaa ja Yleisradiota kohtaan.

Kuluvalla viikolla on kiistelty, miten aktiivisesti kantasuomalaiset osallistuivat Turussa puukotusten uhrien auttamiseen. Joidenkin silminnäkijöiden mukaan suuri osa piti tärkeämpänä veriteon kuvaamista kännykällä. Missä olivat tekohetkellä nämä äänekkäät ”isänmaan ystävät”, jotka ovat muuten kyllä valmiita vetämään epäilyttävää ohikulkijaa turpaan?

Ilkka Isosaari

AJANKOHTAISTA -arkisto

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011