Omalähiön toimitus viettää joululomaa 20.12.2021 – 2.1.2022 välisen ajan.
Toimitukseen sorvin ääreen palaamme maanantaina 3. 1. ja seuraava Omalähiö ilmestyy perjantaina 7.tammikuuta.
Omalähiön väki toivottaa kaikille lukijoillemme oikein iloista joulua ja onnellista uutta vuotta!

kuva: Lahden Turvakoti on kriisityön yksikkö, johon kannattaa soittaa esimerkiksi juhlapyhien aikana, jos tilanne perheessä kriisiytyy, vastaava sosiaalityöntekijä Pia Hiekkaranta toteaa.

– Jos oma turvallisuus kotona mietityttää, niin omasta tilanteestaan kannattaa aina keskustella ammattilaisen kanssa, vaikka ei tulisikaan jouluksi turvakotiin. Yhteydenottokynnys tulee olla aina matala, jos tilanne perheessä kriisiytyy, Lahden turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä Pia Hiekkaranta sanoo.

Usein pitkien lomien aikana perheissä olevat haasteet saattavat kriisiytyä erilaisten ongelmien vuoksi.
– Meillä on yleensä rauhallinen jakso kriisityössä ennen joulua, mutta välipäivien aikana tilanne usein pahenee ja silloin perheet tarvitsevat apua.

Lahden turvakodilla on tällä hetkellä tilaa viidelle perheelle, mutta vuodenvaihteeseen mennessä valmistuu kaksi huonetta lisää perheitä varten.
– Tärkeintä on, että kukaan ei jää yksin keskelle kriisiä.

Vastaava sosiaalityöntekijä Hiekkarannan mukaan usein perheväkivallan taustalla on alkoholinkäyttöä, mutta väkivallan muodot ovat nykyisin moninaistuneet.
– Yhdenkään aikuisen ihmisen ei tarvitse kokea henkistä väkivaltaa. On paljon asiakkaita, joihin ei ole kohdistunut yhtään lyöntiä. Turvaton olo ja henkisen väkivallan kokemus kotona riittää, että ihminen voi hakea apua turvakodista itselleen ja lapsilleen.

Turvakoti auttaa eri-ikäisiä naisia ja miehiä sekä heidän perheitään. Asiakkaina on myös seniori-ikäisiä ihmisiä.
– Haluamme auttaa jokaista kriisin osapuolta ja usein ohjaamme turvakodin asiakkaiden väkivaltaa käyttäneitä puolisoita yhdistyksemme väkivaltatyön avopalveluihin.

Asiakkaita on vähemmän jouluna

Lahden turvakotiin Launeelle on mahdollisuus tulla myös pitkien pyhien aikana. Se on auki vuorokauden ympäri.
– Perinteisesti joulunaika on rauhallista turvakodissa ja silloin on myös asiakkaita vähemmän.

Se ei tarkoita Hiekkarannan mielestä sitä, että väkivaltaa olisi vähemmän, mutta avunhakemis- ja ilmoituskynnys on silloin suurempi kuin normiarjessa.
– Jouluun liittyy paljon odotuksia ja toiveita. Sen vuoksi ihmiset sinnittelevät ongelmiensa kanssa pidempään.

Turvakodin työntekijät ovat jo luoneet erilaisin koriste-esinein jouluisen tunnelman yksikköön.
– Pyhien aikana tarjoamme asiakkaillemme myös jouluruokaa. Olemme saaneet lahjoituksia yhteistyökumpppaneiltamme ja voimme antaa myös lapselle lahjan jouluaattonna. Joskus lahjan saa myös aikuinen.

Joulun välipäivinä Lahden turvakoti saa perinteisesti eniten yhteydenottoja perheiden kriisitilanteisiin liittyen.
– Loma-aikoina kuitenkin alkoholin pitkäaikainen käyttö voi laukaista perheissä väkivaltatilanteen.

Myös muita syitä kuin alkoholi

– Ihmisen oma henkilöhistoria voi olla traumaattinen ja hänellä on mahdollisesti paljon käsittelemättömiä asioita mielessään.

Hiekkarannan mukaan myös vihanhallinnassa ja tunteiden säätelyssä voi olla ihmisillä erilaisia vaikeuksia
– Suomalaiset eivät hae helposti apua ongelmiinsa. Usein taustalla voi olla lapsuuden kodista omaksuttu toimintamalli.

Myös ihmisten mielenterveysongelmat ovat kasvusuunnassa.
– Nykyelämän haasteet ovat usein perhekriisien taustalla. Ihmisillä on kiire jatkuvasti ja heillä ei ole tukiverkostoa lähellä. Sen lisäksi monella on taustalla hoitamatonta mielenterveyden problematiikkaa, joka heijastuu parisuhteeseen ja vuorovaikutustilanteisiin perheissä.

Asiakkuus turvakodissa perustuu aina aikuisen asiakkaan osalta vapaaehtoisuuteen.
– Jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään suunnitelma, että hän voi lähteä elämään arkeaan turvallisesti. Meidän tehtävä on rakentaa yhdessä asiakkaan kanssa tukiverkostoja, jotta elämä kantaisi paremmin eteenpäin.

Petri Görman

Lahden turvakodin päivystysnumero 24/7  p. 03 875 090

Tammikuussa järjestettävät aluevaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Keskustelu siitä, millaisia haasteita tuleva sote-uudistus tulevaisuudessa tuo eteemme käy kiivaana. Miten sote-palvelut tulisi Päijät-Hämeessä järjestää?
Omalähiö tapasi kansanedustaja Mika Karin, joka toimii Päijät-Hämeen sote-uudistuksen poliittisen seurantaryhmän puheenjohtajana.

1. Mitä sinä pidät tärkeimpänä Päijät-Hämeen sote-uudistuksessa?

– Meidän on onnistuttava erityisesti kolmessa asiassa, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden, palveluiden laadun ja näiden kustannusten pitämisessä tasapainossa.

– Lääkäriin ja hoitajille on päästävä nykyistä nopeammin, myös kiireettömään hoitoon. Tärkeää on löytää tasapaino, jotta pystyisimme lisäämään laatutasoa kaikissa palveluissa ja samalla pitämään osaava sote-henkilöstömme sitoutuneina ja samalla houkutella tänne uusia osaajia.

– Nyt meneillään oleva koronakriisi on osoittanut meille, kuinka äärimmäisen tärkeää on varmistaa palveluiden toimivuus vaikeinakin aikoina. Olen ylpeä siitä, kuinka upeasti henkilöstömme on kyennyt kantamaan vastuunsa ja toiminut hienosti vaikeissa olosuhteissa. Tästä suuri kiitos heille kaikille!

2. Minkä yhden asian nostaisit Lahdessa korjattavien sote-asioiden joukkoon?

– Asioita on paljon ja kaikki ovat tärkeitä, mutta jos nyt yksi asia on poimittava, niin se on eittämättä omaishoito.
Uuden valtuuston on huolehdittava, että Lahdessa ja maakunnissa on oltava samanlaiset kriteerit päästä omaishoidon tuen ja resurssien pariin. Minusta ei ole oikein, että nämä kriteerit ovat Lahdessa muuta maata korkeammat.
Meidän on kyettävä helpottamaan eri ikäisten ihmisten pääsyä omaishoidon palveluiden pariin silloin, kun omaiset ja läheiset sitä toivovat. Täten helpotaisimme kalliin laitoshoidon kasvua.

Juhani Melanen

Lahtelaiset pääsevät jo toisen kerran päättämään, millaisiin kohteisiin kaupunki investoi 200 000 euroa. Vuosi sitten osallistuvan budjetoinnin hanke keräsi 700 ideaa. Alkusyksystä käynnistynyt ideointivaihe keräsi lähes 1000 ehdotusta. Osallistuvan budjetoinnin toteuttamista tukee kaupungin työntekijöiden lisäksi 12 hankekummia, jotka ovat vapaaehtoisia asukkaita. Hankekummit tukevat tiedottamista ja ovat mukana asukastilaisuuksissa.

Lahdessa idean voi jättää verkossa, eikä se ole julkinen. Lahtelaisilla on mahdollisuus valita nyt 177 ideasta parhaat ja ne toteutetaan seuraavan budjettikauden aikana. Äänestysaikaa on 19.12. asti.
– Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin. Saimme huomattavasti enemmän ideoita kuin vuosi sitten, osallisuuskoordinaattori Sanna Virta kertoo.

Lapset ja nuoret on nostettu hankkeessa keskiöön, ja osallisuuskoordinaattorin mukaan heiltä on tullut myös paljon hyviä ehdotuksia.
– Suunnittelimme kouluja varten materiaalia, jota opettajat pystyvät hyödyntämään. Tämä oli hyvä idea, koska lapset ja nuoret ovat olleet todella aktiivisesti tässä asiassa mukana.

Oppilaat ovat ehdottaneet muun muassa skeitti- ja skuuttiratoja Etelä-Lahteen.
– Sen lisäksi he haluavat trampoliineja ja frisbeegolfradan takaisin.
– Kaupunkilaiset ovat ottaneet omakseen osallistuvan budjetoinnin. Moni lahtelainen on ollut innostunut siitä, että tavallinen kaupunkilainen voi vaikuttaa omilla ideoillaan päätöksentekoon.

Sanna Virta toteaa, että lahtelaiset päättävät oikeasti, millaisiin kohteisiin kaupungissa investoidaan.
Kaupunkiympäristö keräsi eniten ideoita. Leikkipuistot, liikuntareitit, metsät, puistoalueet ja laavut ovat lähellä kaupunkilaisten sydäntä ideoiden perusteella.

Launeen alueelle on ehdotettu muun muassa Ali-Juhakkalaan lintujen katselu- ja ruokintapaikkaa, Porvoojoen polulle nuotiopaikkaa, kepparirataa Launeen keskuspuistoon, laavua Metsä-Hennalaan ja Liipolan sekä Launeen alueelle penkkejä ja roskiksia.
– Sen lisäksi toivotaan urbaanin taiteen tapahtumaa Sopenkorpeen.

Virta toivoo, että osallistuvan budjetoinnin osuus kasvaa lähitulevaisuudessa.
– Turussa kaupunki on sijoittanut 3 miljoonaa euroa osallistuvaan budjetointiin. Lahdessa sen määrä on vain 200000 euroa.

Lahtelaisilla on mahdollisuus äänestää omia suosikkejaan 19.12. asti osoitteessa lahti.fi/osbu. Palvelutorille ja pääkirjastolle on toimitettu perinteisiä äänestyslappuja.
– Toivomme, että ihmiset äänestävät sähköisesti, koska koronavirus leviää taas voimakkaasti. Silloin kannattaa välttää turhia ihmiskontakteja.

Petri Görman

Ensi tammikuussa siirtyy rahaa ja valtaa 69:lle aluevaltuustoon valittavalle päijäthämäläiselle ehdokkaalle. Käväisimme Lahden markkinoilla urkkimassa ehdokkaiden tuntoja ja kysyimme muutamaa asiaa ehdokkaaksi asettuvilta.

1. Miten arvelette Mehiläisen ja PHHYKY:n yhteistoiminnan sujuvan ellei määritellä sopivan oman tuotannon tarpeellisuutta ostotoiminnassa?
2. Pitäisikö luottaa pelkästään Mehiläisen digialustaan vai tarvitaanko myös oma itsenäinen riippumaton digialusta Päijät-Hämeen hyvinvointikunnille?
3. Luettele kolme tärkeintä asiaa, missä voisit vaikuttaa ehdokkaana esittämiesi päämäärien toteutumiseen?

Marja Kaitainen,
kristillisdemokraatit
1.
– Pelisäännöt kirjataan yhteistyösopimukseen. Harjun terveyden toiminnasta on saatu pääosin myönteistä palautetta, vaikka joissakin tapauksissa palvelun ei ole koettu olevan asiallista tai asiakkaan toiveiden mukaista – näihin tilanteisiin toivottavasti löydetään parannusta. Mielestäni yksityisten yritysten palveluja tarvitaan julkisen puolen rinnalla täydentämään ja sujuvoittamaan palvelujen tuottamista. Asiakkaalle ei ole tärkeää, mikä taho palveluita tuottaa, vaan että palvelut toimivat nopeasti ja luotettavasti. Luotan siihen, että hyvinvointialueellamme osataan tehdä järkeviä päätöksiä, jotka koituvat asukkaiden hyväksi.
2.
– Julkinen sektori on ollut yksityistä hitaampi toimintojen sähköistämisessä. Olemassa olevaa, toimivaa digialustaa tulee hyödyntää. En kannata vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Meidän tulee nähdä molempien vahvuudet ja ottaa kaikki voimavarat täysipainoisesti käyttöön. Vain yhteistyötä tekemällä voimme purkaa hoitojonot ja varmistaa kaikille laadukkaat, yhdenvertaiset ja helposti saatavilla olevat palvelut. Yhteistyökumppaneita voivat olla myös seurakunnat ja kansalaisjärjestöt.
3.
– Hoitohenkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ja määrän kasvattaminen vastaamaan todellista työvoimatarvetta
– Sote-palvelujen saatavuuden turvaaminen läheisyysperiaatteella, mm. ottamalla käyttöön liikkuvia palveluja. Keskittäminen keskuskaupunkeihin ei saa merkitä sitä, että pienet kunnat jäävät ilman palveluja.
– Omaishoitajien aseman parantaminen nostamalla tuen tasoa ja huolehtimalla heidän jaksamisestaan. Myös mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen, lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen perheitä tukemalla sekä turvallisten ja inhimillisten elinolosuhteiden varmistaminen vanhusväestölle ovat tärkeitä vaikuttamisen kohteita.

Seija Kraft Tapionsalo,
kokoomus
1.
– Päijät-Hämeessä ollaan rakennettu jo uuden hyvinvointialuemallin mukaista mallia hyvän matkaa ja kokemukset ovat hyviä. Harjun terveyden toiminta on saanut paljon kiitosta ja sen päälle on hyvä rakentaa uutta. On tärkeää, että verotuksen kautta osoitetut rahat käytetään ensisijaisesti alueen asukkaiden palvelujen turvaamiseen eikä hallintoon.
2.
– Digipalvelut ovat tärkeä osa sujuvaa palvelua tänä päivänä. Uudet teknologiat ja palvelut helpottavat hoitokuormaa ja vapauttavat osaavan henkilökunnan resurssit niitä tarvitseville.
Ja toisaalta meistä moni mieluimmin hoitaa asiat etänä, silloin kun ei ole välttämätöntä lähteä odottelemaan odotushuoneisiin tai saamaan hoitoa fyysisesti. Yksityisellä sektorilla on kehitelty digipalveluita, joita voidaan hyödyntää uusilla hyvinvointialueilla. Ei kannata käyttää rahaa ja resursseja kehittämällä digipalveluja uudelleen, kun on käytössä ja toimivia palveluja jo olemassa.
Asiakkaallekin on helpompaa, että on yksi alusta, millä toimia. Toki uusia tarpeita ja innovaatioita tulee, ja sillä tavalla pitää olla valmius myös uuteen tarvittaessa.
3.
– Nopea ja sujuva hoitoon pääsy asuinpaikasta riippumatta hyödyntäen julkisten palveluiden rinnalla muita paikallisia mm. yksityisiä palvelun tuottajia. Hoitohenkilökunnan jaksaminen ja hyvinvointi hyvän johtamisen ja henkilöstöpolitiikan avulla on tärkeää, jotta me saamme pidetyksi meidän tärkeät osaajamme töissä ja alalle saadaan uusia tekijöitä. Yhtä lailla pelastuspalveluiden turvaamisesta on huolehdittava.
– Palveluiden jatkuvaa kehittämistä asukkaita kuunnellen, kuten myös yhdessä osaavan henkilökunnan kanssa.
– Hyvinvointialueen rahat käytetään ensisijaisesti alueen asukkaiden palvelujen turvaamiseen eikä hallintoon.

Seppo Korhonen,
Hämeen Sitoutumattomat
1.
– Perustuslain 19 § määrää julkiselle vallalle velvollisuuden ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa riittävien ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Tämä perustuslaissa säädetty velvollisuus ei toteudu, jos sote-keskusten palvelutuotanto luovutetaan Mehiläisen Harjun Terveydelle koko maakunnassa. Tämän asian ratkaiseminen ja julkisen palvelutuotannon turvaaminen on ensimmäinen asia uuden aluevaltuuston pöydällä. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri ottanut kantaa tähän asiaan.
2.
– Jo nyt voidaan sanoa, että hyvinvointiyhtymän oman digialustan päälle rakennettu Mehiläisen digipalvelut eivät palvele julkista terveydenhuoltoa, vaan on monimutkainen ja ohjaa asiakkaita Mehiläisen omiin palveluihin. Tämä kyhäelmä tulee kiireellä purkaa sekä on lähdettävä mukaan valtakunnallisesti kattavan julkisen digi -palvelun kehitystyöhön ja käyttöönottoon.
3.
– Aluevaltuutettuna koen erikoissairaanhoidon tehtäväkentän lisäksi sote-keskusten palvelutuotannon kehittämisen, vanhusten-ja vammaisten ihmisten hoivan ja avun tärkeäksi. Myös kiireellisesti tulee paneutua perheiden, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän avun sekä mielenterveyspalvelujen turvaamiseen.

Juhani Melanen

– Lahti on hieno kaupunki. Voin sanoa näin, koska tunnen kaupungin erittäin hyvin. Siinä ei ole mitään vikaa, vaikka monella on asenne, että kaikki Lahdessa on paskaa. (kuva: Eelis Görman)

Mato Valtonen karisti Lahden pölyt vaatteistaan vuonna 1986.
– Kaikki duunit olivat silloin Helsingissä ja siksi oli pakko muuttaa pääkaupunkiin Lahdesta. Useat Sleepy Sleepersin muusikot näyttelivät Aki Kaurismäen elokuvissa ja sen lisäksi juonsimme Radio Cityllä Pullakuskit -ohjelmaa.

Valtonen on ylpeä lahtelaisuudestaan, eikä hän halua unohtaa menneisyyttään.
– Mua pidetään yhä edelleen lahtelaisena. Vietin nuoruuteni Lahdessa ja se näkyy yhä edelleen minussa.

Lahti on yhä edelleen tärkeä kaupunki Valtoselle.
– Anoppi asuu vielä Lahdessa, mutta oma äitini kuoli vuosi sitten. Moottoripyörämuseolla vierailen Riku Roudon luona usein, olen muun muassa Chicago-kiertoajeluissa oppaana.

Juuristaan pitää olla ylpeä

– Silloin, kun aloin liikkua muusikkopiireissä, niin helsinkiläiset ja tamperelaiset muusikot olivat ylpeitä juuristaan. He kertoivat hauskoja tarinoita kotikaupungeistaan. Lahtelaiset muusikot eivät rehvastelleet koskaan omilla taustoillaan.

Valtonen muistaa, kuinka Albert Järvinen ja Dave Lindholm olivat innoissaan Lahdesta, kun he liittyivät Sleepy Sleepersiin mukaan.
– Lahdessa oli hyvä meininki 1980-luvun puolivälissä, vaikka Sleepy Sleepers ei ollut verottajan, eikä poliisin kanssa hyvissä väleissä.
– Minä en kanna mistään kaunaa. Nykyään suhtaudun huumorilla menneisyyteeni. Nämäkin ristiriidat ovat vahvistaneet minua ihmisenä.

Valtosen mukaan Brädi on puhunut upeasti lahtelaisuudestaan mediassa.
– Hän on opettanut myös minulle tätä ajattelua.

Nuoret, jättäkää mömmöt syrjään

– Jos ei viinalla saa päätään sekaisin, niin johan on kumma! Jättäkää nuoret mömmöt syrjään, niin pärjäätte elämässänne.

Valtonen on kuullut kavereiltaan tarinoita, millainen huumeongelma hänen entisessä kotikaupungissaan on.
– Aika moni mun muusikkokaveri on haudassa, koska he sortuivat käyttämään huumeita.

Valtonen on asunut Kasakkamäessä, Keskustassa, Kiveriössä ja Mukkulassa.
– Liipolassa oli aina mukava piipahtaa, koska siellä oli vielä 1980-luvulla sellaista mukavaa pöhinää. Villiruusussakin olen muutaman kerran istunut iltaa.

Etelä-Lahti oli tuttu paikka monelle Sleepy Sleepersin jäsenelle, koska   asui Kerinkalliolla.
– Muutamia muusikkokavereita asui lisäksi Renkomäessä ja Venetsiassa.

”Kaikki kirjoitettu teksti piti olla totta”

Muusikko Mato Valtonen kertoo, että lähtökohta kirjaprojektille oli se, että Sleepy Sleepersin ja Leningrd Cowboysien historiaa ei ole kirjoitettu kansiin. Tästä ideasta synnytettiin Hullunrohkea monitoimielämä -kirja
– Bändeistä löytyy toki paljon irtotarinoita, mutta nyt ne on koottu yhteen kirjaan.

Rockhistorioitsija Vesa Kontiaisella oli yksi vaatimus kirjaprojektille.
– Kaikki kirjaan kirjoitettava teksti piti olla totta.

Kirjaprojekti alkoi kaksi vuotta sitten Moottoripyörämuseolla.
– Meillä oli kolme viikonlopunpituista sessiota, joissa minua kuulusteltiin. Sen lisäksi kymmeniä ihmisiä on haastateltu kirjaa varten.

Valtonen kertoo, että Kontiainen äänitti vanhoille C-kaseteille heidän keskustelut.
– Siinä oli jotain nostalgista, joka sopi tämän projektin henkeen.

Kirjaprojektin loppusuora oli vaikea, koska Kontiainen menetti silmäleikkauksen vuoksi näkönsä kuudeksi viikoksi.
– Onneksi näkö palautui ja kirja valmistui ennen deadlinea. Siihen tosin tarvittiin minun ja Kjell Starckin apua. Starck toimi kirjan toisena kirjoittajana.

Petri Görman

kuva: Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo, että yhteislaulutilaisuudet ovat korkean riskin tapahtumia ja siksi siellä on perusteltua ottaa koronapassi käyttöön.

Koronapandemiatilanteen haasteellisuuden vuoksi Lahden seurakuntayhtymä on joutunut järjestämään toimintojaan uudelleen. Ensi lauantaista 4.12. lähtien Lahden seurakuntien jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa otetaan osastointi käyttöön. Yhden osaston koko voi olla 20 henkilöä. Esimerkiksi jumalanpalvelusten yhteydessä Launeen kirkkosali jaetaan osastoihin.

Kirkkoherra Heikki Pelkosen mukaan Launeella kirkkosali jaetaan kahteen osastoon ja samalla tavalla toimitaan Lähdesalin kanssa.
– Meillä on mahdollisuus ottaa kerralla enintään 80 ihmistä kirkkoon, Pelkonen toteaa.

Launeen seurakunnan tilaisuuksissa ei järjestetä kirkkokahveja lauantaista lähtien.
– Muistutamme kaikkia seurakunnassa vierailevia maskien käytöstä ja käsidesin käytöstä.

Jumalanpalvelusten striimaukseen on investoitu uusien laitteiden myötä Launeella paljon ja lähetysten sisältöä kehitetään jatkuvasti.
– Sunnuntain jumalanpalvelusta voi seurata myös verkosta, jos ei uskalla tulla fyysisesti kirkolle. Siellä on ollut jo kymmeniä katsojia lähetystä kohti ja uskon, että striimaukset löytävät nyt myös uusia ystäviä, Pelkonen toteaa.

Joululaulutilaisuuksia järjestetään

Jumalanpalveluksissa ja muissa hartaustilaisuuksissa ja kirkollisissa toimituksissa ei oteta koronapassia käyttöön. Näin jokaisella säilyy mahdollisuus osallistua. Joululaulutilaisuuksissa taas otetaan koronapassit käyttöön ensi lauantaista lähtien.
– Toivon, että ihmiset seuraavat nyt tarkasti seurakuntien tiedotuskanavia, koska sieltä löytää ajankohtaiset tilaisuuksia koskevat ohjeistukset.

Kirkkoherra muistuttaa, että yhteislaulutilaisuudet ovat korkean riskin tapahtumia ja siksi siellä on perusteltua ottaa koronapassi käyttöön.
– Kun koronapassi on käytössä, kirkossa ei tarvitse rajoittaa osallistujamäärää eikä tehdä osastoja kirkkoon.

Koronapassi vaaditaan esitettäväksi tilaisuuteen saapumisen yhteydessä 16 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä.
– Koronapassia edellytetään siis käytettävän muun muassa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa sekä adventin ajan konserteissa. Myös Lahden seurakuntien tiloja käyttävien ulkopuolisten järjestäjien on sitouduttava koronapassin käyttöön.

Koronapassin tarkistuksessa riittää hyväksyttävästi luettu QR-koodi, henkilökorttia ei vaadita. Lahden seurakuntien pienryhmätoiminnassa, jossa osallistujia on alle 20, koronapassia ei vaadita.

Petri Görman