Liikunnanopettaja Pertti Vartiainen: Kisapuisto on ainutlaatuinen liikuntakeidas keskellä kaupunkia


Liikunnanopettaja Pertti Vartiaisen tuore kirja Lahden Kisapuisto yli 70 vuotta – Upea liikuntakeskus keskellä kaupunkia kokoaa tarinoita Kisapuistosta. Se on perustettu kaupungin jättömaalle jo yli 70 vuotta sitten. Monipuolinen liikuntakeidas tunnetaan myös usealla eri nimellä; Kisapuisto, Kisis, Kispi, Kisari. Versioita alueen nimistä on muitakin.
– Tällä hetkellä Kisapuistossa pelataan 15:ta eri pallopeliä. Pesäpallokenttä rakennettiin vuonna 1949 ja sitten jalkapallostadionkenttä. Ensimmäiset kaksi tenniskenttää otettiin pelikäyttöön vuonna 1952. Kispi-Areena rakennettiin 1980-luvun alussa ja sitä laajennettiin jo 1980-luvun lopussa.

Vartiaisen mukaan niin laajaa, monipuolista ja lähellä keskustaa sijaitsevaa liikuntapyhättöä ei ole muualla Suomessa eikä kovin lähellä rajojemme ulkopuolella.
– Ei ole itsestäänselvyys, että lahtelaisilla on näin upea liikuntakeskus keskellä kaupunkia. Lahdessa on aikanaan tehty hyviä päätöksiä, jotka ovat kantaneet nykyhetkeen ja edelleen tulevaisuuteen.

Aikanaan uusi uljas Kisapuisto mahdollisti Lahden Mailaveikkojenkin menestyksen vuonna 1949 ja edelleen 1950-luvun alussa. Silloin lahtelainen pesäpallojoukkue saavutti neljä mestaruutta.

Kaupunkilaisten liikuntakeskus

Melkein 10 hehtaarin alueella on ollut ja on mahdollisuus harrastaa monenlaista urheilua ja liikuntaa.
– Jalkapallo on ollut suosituin laji Kisapuistossa ja sillä on menestyksekäs historia Lahden Reippaan osalta 1970-luvulla ja Kuusysin osalta 1980-luvulta. Kaupungin jalkapalloseurat ovat voittaneet lukuisia Suomen mestaruuksia ja Suomen Cupin voittoja sekä muita mitaleita
Lahden Tennis- ja Squashkeskus Oy:n omistama Kispi Areena alueen koilliskulmassa on mainio pelipaikka tennikseen, sulkapalloon että squashiin.

– Rakennuksen itäpäässä on Kortteliliigan toimisto ja iso osa sen laajasta toiminnasta sijoittuu Kisapuistoon; mölkky, petanque, beachvolley, lentopallo, tennis, squash.

Kisapuistoon on valmistunut Lahden Tennis- ja Squashkeskus Oy:n rakennuttamana ja omistamana kaksi padelkenttää, jotka sopivat mainiosti liikuntakeitaan lajikattaukseen.

Uuteen kukoistukseen

Vartiainen tietää, että vihonviimeinen päätös jalkapallostadionin katsomo-, ravintola- ja sosiaalitilarakennuksen rakentajasta on nyt hyvin lähellä.
-Vanha katsomorakennus puretaan kesällä ja syksyllä on määrä alkaa uuden rakentaminen. Uusittu jalkapallostadion on tietenkin mainio asia lajin harrastajien kannalta ja se antaa toivottavasti uutta potkua FC Lahdelle. Toivottavasti lahtelainen yrityselämäkin on tulossa mukaan tähän hankkeeseen.

Kisapuisto on jo uudistunut pesäpallokentän osalta.
– Se avautuu käyttöön kesäksi uusittuine hiekkatekonurmipintoineen. Kentän alle asennettiin jäädytysputkisto ja se tulee käyttöön tulevalle talvikaudelle mahdollistaen luistelu- ja ulkojääkiekkokauden olennaisen pidentymisen Lahdessa.

Avaamista odottaa myös jo valmiiksi rakennettu ulkokuntosali pesäpallokentän ja Kariniemenkadun välissä.
– Meillä on Kisapuistossa pitkä ja elävä urheilu- ja liikuntaperinne, jota kannattaa ja pitää vaalia. Takana paljon liikettä ja menestyksekästäkin historiaa. Edessä toivottavasti lupaava tulvaisuus!

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO