Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia

kuva: Onko Kasarmi 57 ortodoksinen kappeli vai ei? – Toivottavasti uusi arkistotutkimus antaa vastauksen myös tähän kysymykseen, tutkimuspäällikkö Hannu Takala toteaa.


Lahden Metsä-Hennalassa lähellä entistä varuskunta-aluetta on venäläisen varuskunnan kappeli. Lähellä sitä on ollut venäisten sotilaiden hautausmaa ja sisällissodan yhteydessä vuonna 1918 sinne on mahdollisesti haudattu myös vankileirillä kuolleita punaisten puolella taistelleita sotilaita.

Tämän vuoden loppuun kestävän arkistotutkimuksen myötä saadaan uusia tuloksia asiaan liittyen. Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Takala kertoo, että Tuomas Hoppu, Marjo Liukkonen ja Tauno Tukkinen ovat muiden muassa selvittäneet tutkimuksiensa avulla lähes kaikkien Hennalan vankileirillä kuolleiden ihmisten nimet. Arkeologisia tutkimuksia tuskin Hennalan alueella on enää tarvetta tehdä.

–  Toivottavasti meneillään olevan tutkimuksen myötä selviää, mikä Kasarmi 57:n alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut, Takala toteaa.

Yhden tutkijan mukaan Kasarmi 57 on ortodoksikappeli.
– Paikallisten ortodoksien mukaan sisätilojen jako ei ole taas heidän uskonkuntansa normien mukainen.

”Kaivaukset eivät toisi uutta tietoa”

– Jos alueella tehdään tulevaisuudessa arkeologisia kaivauksia, niin tämän työn pohjaksi on määriteltävä erittäin kestävät perustelut.

Tutkimuspäällikön mukaan kaivaukset tällä alueella ovat hyvin arveluttavia.
– Tiedämme, että Kasarmi 57:n läheisyyteen on haudattu venäläisiä sotilaita 1890-luvulta lähtien. Jos etsisimme sieltä vain sisällissotamme uhreja, niin samalla löytäisimme venäläisiä sotilaita kaivausten yhteydessä.

Takala mainitsee, että jokainen kuollut yksilö on tärkeä, mutta on mietittävä, voidaanko kuolleiden nimet selvittää arkistotutkimuksen avulla, vai voisiko kaivaus tuoda lisätietoa – se on iso kysymys.
– Sisällissotamme uhreista on saatu jo lähes kaikki tieto irti. Yksittäisiä tapauksia saattaa vielä tulevaisuudessa löytyä, mutta suurimmat suuntaviivat tapahtuneesta jo tiedämme kansallisen historiatutkimuksen kautta. Kaivaukset eivät toisi uutta merkittävää tietoa Hennalan tapahtumiin.

Tarkkaa määrää emme koskaan tiedä

– Hennalassa teloitettujen nimilistat ovat tutkijoiden tiedossa ja ne on kerrottu tarkasti sisällissotaamme käsittelevissä historiateoksissa.

Takalaa kiinnostaa tutkijana vielä se, ketkä on teloitettu Kasarmi 57:n kohdalla ja mikä joukko on surmattu Milkin metsässä.
– Päivitys sotasurmatietokantaan julkaistiin marraskuussa ja tässä tietokannassa on uusimmat tiedot Hennalaan liittyen.

Punaisilla oli sisällissodan jälkeen motivaatio kerätä nimilistoja epäselvistä kuolemantapauksista ja myös moni punainen kirjoitti muistojulkaisuja sodasta.
– Tutkijoille käyttökelpoisia lähteitä ovat olleet kirkonkirjat ja valtiorikosylioikeuden ja kenttäoikeuksien asiakirjat vaikka niissäkin on puutteita. Nämä kaikki ovat olleet sisällissotaa tutkineiden tiedemiesten käytettävissä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
ARKISTO