Reijo Mäki-Korvela: Kisapuiston stadionhankkeessa johtajuuden puute


Lehdessämme on kirjoitettu lahtelaisten urheilukeitaasta Kisapuistosta melkein yhtä monta kertaa kuin KymiRingistä. Saimme kaikkien lahtelaisten tunteman urheiluvaikuttaja Reijo Mäki-Korvelan haastatteluun asian tiimoilta. Mäki-Korvelan mielestä nyt kannattaisi haudata kaikki sotakirveet ja lähteä puhtaalta pöydältä liikkeelle, jotta saisimme Kisapuiston korjaamisen käyntiin UEFA 3-tason jalkapallopyhätöksi.

Mitkä syyt näet vaikuttaneen eniten siihen, että Kisapuisto-case on näin kauan pitkittynyt?
– Tässä on useita syitä. Ehkä päättäjät kokevat, että Kisapuisto asialla ei ole kiire, koska kaupungilla on jo jonkinlaiset tarpeet täyttävä stadion ja useampi harjoituskenttä. Lisäksi kaupunki haluaisi hankkeelle ulkopuolista rahaa, jota nykytilanteessa on erittäin vaikea saada ja hankkia. Kaikki puolueet olisi saatava puhaltamaan tässä asiassa nyt yhteen hiileen. Taustalla voivat olla myös ne ikiaikaisetkin syyt. Kuten vanhan ystäväni sanoi aikanaan: kauna, kateus ja jopa viha.

Miksi Lahden kaupunginhallitus on siirtänyt päätösvallan itselleen, vaikka asiana korjausrakentaminen kuuluisi Lahden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnalle?
– Tämä on erittäin outoa, koska tällöin laajempi demokraattinen päätöksenteko lipsuu. Olisiko taas kyseessä se vanha ”Lahen” perisynti eli valtataistelu? Mielestäni eräs asia on unohtunut koko Kisapuistossa; selvä johtajuuden puute. Kaupunki maksaa ja se määrää toimijat. Suunnittelijat suunnittelevat ja sitten se tärkein RAKENTAMINEN! Selvät rakentamisen kokonaiskriteerit ovat nyt hiukan puuttuneet ja palloa on viskottu eri suuntiin. Tässä ei syyttely auta, vaan nyt puhtaalta pöydältä on edettävä kaikki toimijat yhdessä. Sooloilun aika on ohi!

Tilakeskuksen suunnitelma on hyväksytty nyt Kisapuiston rakentamisohjeeksi , miksei AD-arkkitehtien halvempaa ja monen asiantuntijan parhaana pitämää suunnitelmaa voi hyväksyä?
– Arkkitehti Pokon ja AD-arkkitehtien olisi pitänyt olla mukana ja jo suunnitteluvaiheessa. Nyt he kulkevat ns. jälkijunassa. Lisäksi heidän suunnitelmansa olisi vaatinut kaavamuutoksen, joka olisi mahdollisesti viivyttänyt Kisapuisto-hanketta jopa parilla vuodella. En tiedä, kuinka nopeasti tämä on mahdollista tehdä? Löytyykö tähän tahtoa ja poliittista halua onkin täysin toinen asia?

Millaista tarjouskilpailuohjetta kaupungin olisi täytynyt alusta asti noudattaa?
– Erittäin outoa Lahden järjestämässä tarjouskilpailussa oli se, että se pidettiin suljettuna vain kahden rakennuttajan välisenä! Nyt uusi kilpailu on järjestettävä täysin avoimena ja sellaisena, että rakentamisbudjeteissa pysytään tiukasti. Mielenkiintoinen ajatus olisi se, voisiko AD-arkkitehdit osallistua vielä mukaan lopulliseen kisaan yhdessä jonkun rakennusliikkeen kanssa. Avoimuus on tärkeintä!

Millaisella panoksella FC Lahden täytyisi tulla mukaan Kisapuiston rakentamiseen?
– Kyllä FC Lahdeltakin olisi saatava selkeä sitoutuminen ja arvio siitä, paljonko he olisivat valmiita satsaamaan Kisapuistoon. Pelkkiä vaatimuksia ei voi vain esittää. Esimerkkejä voisi ottaa Pelicansin panoksesta. Kaikki jäähallin toimijat sitoutuivat hallin uudistamiseen.

Juhani Melanen

Osallistuvan budjetoinnin kautta saadaan frisbeegolfrata Etelä-Lahteen

Etelä-Lahti saa uuden frisbeegolfradan jo ensi vuonna.


Lahden kaupunki toteutti jo kolmannen kerran osallistuvan budjetoinnin -hankkeen. Lahtelaiset esittivät melkein tuhat ideaa, joista äänestysvaiheeseen pääsi 171. Kaupunki aikoo toteuttaa 41 ideaa seuraavan vuoden kuluessa. Eteläisellä alueella ideoita toteutetaan 40 000 euron verran. Lahdessa kaupunki on myöntänyt joka kerta 200 000 euroa hankerahaa kaupunkilaisten ideoille.
– Frisbeegolfradan paikkaa tarkastellaan osana maankäytön suunnittelua. Se vaatii kuitenkin 10 hehtaarin alueen parkkipaikkoinen, jotta sen voi toteuttaa, kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala toteaa.

Kujalan mukaan radasta on tarkoitus tehdä laajempi kokonaisuus ja osallistuvan budjetin rahoitus on vain osa sitä.
– Tavoitteena on, että korit ovat jo maastossa vuoden päästä. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan yhdeksän korin kenttä. Samalla ratkaisemme myös pysäköintialueen kohtalon. Rataa laajennetaan myöhemmin.

Nurmialueita niityiksi ja lisää roska-astioita

Etelä-Lahden alueella on tarkoitus myös lisätä niittyjä asukkaiden toiveiden mukaisesti.
– Jo olemassa olevia nurmialueita muutetaan niittymäisiksi leikkauskalustoa uudelleen organisoimalla. Paikat päätetään talven aikana kunnossapidon yksikössä, jossa siihen on paras aluetuntemus.

Lahden kaupungilla on käytössä roska-astioiden lisäämiseen pisteytysjärjestelmä.
– Roskaa aiheuttavien lähteiden läheisyys ja runsas kevytliikenne lisäävät tarvetta astialle. Jos lähellä jo on astia, uutta ei rakenneta aivan viereen, vaikka roskia maahan päätyisi.

Petri Görman

Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnalle ystävyysseurakunta Virosta

Ystävyyssopimuksen allekirjoitustilaisuudessa olivat mukana Marja-Leena Vierumäki, Atte Nurminen, Riitta Särkiö, Üllar Salumets ja Heikki Pelkonen.


Urvasten seurakunta lähellä Otepäätä Kaakkois-Virossa on uusi ystävyysseurakunta Launeen seurakunnalle. Neljä kirkkoneuvoston jäsentä ja pappia vierailivat siellä kesäkuussa allekirjoittamassa yhteistyösopimuksen.
– On tärkeää, että veljeskansan seurakuntien kanssa tehdään yhteistyötä ja heitä autetaan mahdollisuuksien mukaan. Ajatusten ja ideoiden vaihto on myös tärkeää, kirkkoherra Heikki Pelkonen toteaa.

Kirkkoherra toi ystävyysseurakuntasopimuksen käsittelyyn kirkkoneuvostossa keväällä ja Launeella innostuttiin asiasta.
– Seurakuntaneuvoston jäsenet Marja-Liisa Vierumäki ja Atte Nurminen olivat mukana matkalla. Viranhaltijoista mukana olivat kappalainen Riitta Särkiö ja allekirjoittanut, Pelkonen kertoo.

Virossa pappien palkat ovat matalia ja sen vuoksi moni heistä joutuu tekemään toista työtä.
– Meillä on mahdollisuus pieneen vapaaehtoiseen tukeen Urvasten seurakunnalle ja sen vuoksi heillä on mahdollisuus kokopäiväiseen pappiin.

”Aika näyttää, mitä yhteistyösopimus tuo tullessaan”

– Jumalanpalveluksissa olemme muistaneet ystävyysseurakuntia esirukouksissa. Se on molemmista yhteistyökumppaneista kiinni, mitä saamme tällä saralla aikaan.
Kirkkoherra Pelkonen kertoo, että virolaisille on esitetty jo kutsu saapua Lahteen.

– Uskon, että vierailemme aktiivisesti Virossa ja järjestämme myös sinne retkiä seurakuntalaisille.

Hatsinan seurakunta Pietarin eteläpuolella on toinen Launeen seurakunnan ystävyysseurakunta.
– Sodan vuoksi yhteistyö on hieman hiipunut, mutta uskon, että tulevaisuudessa myös tämä toiminta aktivoituu.

Launeelaiset ovat tehneet Hatsinaan seurakuntavierailuja aktiivisesti.
– Tämän kokemuksen perusteella tiedän, että uusi ystävyysseurakunta Virossa on varmasti yhtä aktiivisesti launeelaisten ajatuksissa. Aika näyttää, mitä tämä yhteistyösopimus tuo tullessaan.

Petri Görman

Lähikuvassa Lahden uusi liikuntajohtaja Aleksi Nyström


Entinen liikuntajohtajamme Tommi Lanki siirtyi Kotkaan ja uudeksi liikuntapomoksi saimme Kajaanin entisen liikuntajohtajan Aleksi Nyströmin. Lehdellämme on aina ollut tapana haastatella Lahteen muuttaneita päällikkövirkailijoita ja udella heiltä hivenen taustoja, tuntoja ja mahdollisia uusia näkökulmia uuden viran hoitamisessa. Nyt on siis Aleksin vuoro vastailla kysymyksiimme.

Kerro hivenen koulutuksestasi ja entisestä työhistoriastasi?
– Olen koulutukseltani kasvatustieteiden maisteri. Opettajana olen työskennellyt aiemmin perusopetuksessa, lukiossa ja ammattikorkeakoulussa, alkuun Helsingissä ja myöhemmin Kajaanissa. Opettaja vuosien jälkeen olen työskennellyt liikuntapalvelupäällikkönä Kajaanin kaupungin liikuntatulosyksikössä.

Mitä tiesit Lahdesta kaupunkina ennen tänne tuloasi?
– Tunsin kaupungin maineen urheilu- ja liikuntakaupunkina.

Millaisia haasteita näet uudessa toimessasi?
– Liikunnan polarisoituminen. Meillä on paljon liikunnallisia ihmisiä, mutta myös paljon ihmisiä joiden elämään liikunta ei tuo iloa ja terveyttä. Liikunta on iloinen asia ja toivottavasti mahdollisimman moni löytäisi liikunnallisten harrastusten pariin.

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?
– Pyrin liikkumaan aktiivisesti ja lukemaan mahdollisimman paljon. Viime vuosina maantiepyöräily ja tennis ovat olleet tärkeimmät liikuntalajit.

Oletko osallistuva ja kantaaottava johtaja vai seuraatko mieluimmin sivusta asioiden etenemistä?
– Olen aktiivinen johtaja, mutta pyrin muodostamaan kantani keskustellen ja tiedon kautta.

Millainen ”yhteysverkosto” sinulla on ollut jo ennen Lahteen tuloasi ja kuinka hyvin tunsit lahtelaisia seuroja ja yleensä Lahden liikuntaelämää?
– Olen sosiaalinen luonne. Toimin Suomen liikunnan ammattilaisten puheenjohtajana ja uskon omaavani hyvät kansalliset verkostot liikunta-alalla.

Mitkä ovat parhaita puoliasi?
– Tähän kysymykseen minä olen väärä ihminen vastaamaan. Toivottavasti vahvuuksia on enemmän kuin heikkouksia.

Miten aiota kehittää työyhteisöäsi?
– Olen aloittanut työni elokuun alussa. Olen vasta tutustumassa organisaatiomme ja vielä ei ole aika ottaa kantaa kehitystarpeisiin. Lahden kaupungin liikuntapalveluiden henkilöstö on osaavaa ja tämän vuoden tapahtumat on järjestetty mahtavalla ammattitaidolla, joten käytän tässä kohtaa mahdollisuuden kiittää porukkaamme hienosta työstä!

Lahti on hakenut vuoden 2029 MM- kisoja. Miten Lahden kaupunkina tulisi tukea tapahtumaa rahallisesti? Voiko Lahti sisaryhtiönsä KOKO Lahden kautta ottaa kannettavakseen mahdolliset tappiot, kuten kävi viime MM kisoissa 2017?
– Lahti tunnetaan kisoistaan ja pyrimme varmasti järjestämään kisat parhaan osaamisemme mukaan.

Kisapuisto on lahtelaisen palloilun sydän ja lahtelaisten urheilukeidas keskellä kylää. Miten aiot edetä tässä kiperässä Stadion-asiassa?
– Tilakeskus vastaa hankkeen suunnittelusta ja liikuntapalvelut tukevat heitä mahdollisuuksien mukaan.

Juhani Melanen

Puheenjohtaja Vesa Lempinen: Aurinkovoimalainvestointi tehtiin ennen kaikkea imagomielessä

kuva: Kerrostalon katolla olevat aurinkopaneelit ovat lähes hoitovapaita, koska katolla ei ole paljon pölyä.
– Pienet pölypitoisuudet sade huuhtoo pois, puheenjohtaja Vesa Lempinen toteaa.


– Aurinkovoimala kannattaa rakentaa sellaisen kerrostalon katolle, jossa on ihanteelliset mahdolliset kerätä aurinkoenergiaa. Meillä on katolla 62 aurinkopaneelia ja ne keräävät energiaa talteen suurimman osan päivästä, Asunto Oy Lahden Lehtikuusen hallituksen puheenjohtaja Vesa Lempinen kertoo.

Tapparankadulla sijaitsevassa kiinteistössä on ollut aurinkovoimala käytössä huhtikuusta lähtien. Kiinteistön asunnot kuuluvat energiayhteisöön, joka mahdollistaa tuotannon jakamisen myös asunnoille.
– Kesä- ja heinäkuun ajan se on tuottanut joka päivä sähköä asukkaiden käyttöön. Ylimääräisen sähkön taloyhtiö on myynyt eteenpäin. Myös kiinteistössä asuva vuokralainen saa nauttia taloyhtiön aurinkovoimalan sähköntuotannosta.

Paras yksittäinen tuotantopäivä on ollut kesäkuussa, kun aurinkovoimala tuotti yhden päivän aikana sähköä 182 kilowattituntia.
– Taloyhtiö myi sähköä verkkoyhtiölle kesäkuussa yli 1500 kilowattituntia ja käytti sitä itse hieman yli 900 kilowattituntia.

Myös naapurissa on aurinkovoimala katolla

– Naapurissa oleva taloyhtiö teki investointipäätöksen aurinkovoimalasta samaan aikaan kuin yhteiökokous päätti meillä asiasta. Heillä on piirun verran pienempi yksikkö katolla.

Lempisen tietojen mukaan Ankkurissa on yksi taloyhtiö, jossa on myös aurinkovoimala tuottamassa sähkö asukkaille.
– Asun kiinteistössä, joka on kaikin puolin energiatehokas. Se tuottaa itse jopa sähkö uuden polven autoihin. Se on aika ekologinen asia.

Lempinen uskoo, että aurinkovoimalat yleistyvät varsinkin julkisen sektorin kerrostalohankkeissa ja valtakunnallisissa vuokrataloyhtiöissä.
– Yksittäisissä asunto-osakeyhtiöissä se vaatii hieman enemmän. Ihmisten tulee uskoa investoinnin kannattavuuteen.

Asunto Oy Lahden Lehtikuusen yhtiökokous teki investointipäätöksen vuosi sitten, kun sähkön hinta oli korkealla.
– Nyt ei ole enää odotettavissa hintapiikkejä, koska markkinatilanne on rauhoittunut.
Hallituksen puheenjohtaja on tyytyväinen, koska taloyhtiö saa nyt sähkölaskuja, joissa viimeisellä rivillä on vain nolla.

Paikallinen toimittaja on tärkeä

Lahtelainen Lem-Kem Oy on rakentanut Asunto Oy Lahden Lehtikuusen aurinkovoimalan.
– He kertoivat, millaiset kiinnityssysteemit sopivat taloyhtiön kattorakenteisiin. Katolle on asennettu aurinkopaneelit myös sellaiseen kulmaan, että ne tuottavat mahdollisimman tehokkaasti energiaa.

Asunto-osakeyhtiö käyttää sähköistä ilmoitustaulua ja siellä kerrotaan melkein reaaliajassa, kuinka paljon aurinkovoimala on tuottanut sähkö edellisen kuukauden aikana.
– Ilmoitustaululta on mahdollisuus katsoa myös muita taloyhtiön asukkaille tärkeitä tiedotteita.
Fingridin mittarit kertovat, kuinka paljon aurinkovoimalan tuotantomäärät ovat ja myös sen, milloin sähköä myydään kiinteistöstä ulos.

Petri Görman

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Olen ollut Lahteen hyvin tyytyväinen

Syyskuun alussa Pekka Timonen siirtyy Lahdesta Vantaalle kaupunginjohtajaksi. Hän on sikäli harvinainen lintu poliittistesti valittujen kaupunginjohtajien joukossa, että hän on sitoutumaton toimija, joka on ollut ennen pestiään Lahteen mukana monissa vastuunalaisissa tehtävissä. Hän on profiloitunut asiajohtajaksi, jolle tärkeintä ovat Lahdessa olleet ympäristö, yhteistyö, yliopisto ja yrittäjyys. Tapasimme kesälomaansa päättäneen Pekka Timosen, joka kiireistään huolimatta ehti vastaamaan lehtemme kysymyksiin.

Media on muuttumassa Suomessakin ”trumppimaiseksi” vastakkainasetteluksi. Mitä mieltä olet tästä kehityksestä? Onko tätä kehitystä Lahdessakin näkyvissä?
– Vastakkainasettelu on koko yhteiskunnan kysymys, ei vain median. Kehityksestä on Suomessakin huolestuttavia merkkejä. Halu kuunnella ja kunnioittaa myös toista mieltä olevia on hyvän yhteiskunnallisen keskustelun lähtökohta.

Lahdessa toimii erittäin monia ns. Lahden kaupungin sisaryhtiöitä. Nämä ovat osakeyhtiölain piirissä, joten niiden toimintaa on parlamentaarisesti vaikea valvoa. Onko Lahden omistajanohjaus kaikelta osin onnistunut riittävän laadukkaasti tässä valvonnassa esim. Lahti Eventsin Oy:n suhteen? Onko tuottavia sisaryhtiöitä Lahdessa liikaa?
– Lahden kaupungin tytäryhtiöillä on oma tehtävänsä ja tarkoituksensa. Yhtiöt toimivat varsin itsenäisesti, ja niillä on vastuullinen hallituksensa ja toimiva johto. Ne ottavat toiminnassaan liiketoimintaan kuuluvia riskejä, jotka valitettavasti joskus myös toteutuvat. Riskienhallinta on ensisijaisesti yhtiön vastuulla, mutta sen seuranta on olennainen osa omistajaohjauksen toimintaa. Lahti Eventsin tapauksessa yhtiö otti kokoonsa nähden liian suuren riskin. Riskienhallintaa kehitetään niin, että näin ei jatkossa tapahtuisi.
Tytäryhtiöiden määrä ei ole mikään itseisarvo. Niiden asemaa ja määrää on tarkasteltava säännöllisesti.

Lahti oli Euroopan ympäristökaupunki vuonna 2021. Valtio tuki hanketta 3 miljoonalla ja Lahti eri lähteiden mukaan sunnilleen saman verran. Mitä konkreettista hyötyä lahtelaiset yritykset ja oppilaitokset tästä saivat? Miksi Helsingin media ei tätä huomioinut riittävästi?
– Hyödyt ovat monitahoisia. Emme ole nyt mikä tahansa kaupunki, vaan kaupunki jolla on aivan erityisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi yritykset ja korkeakoulut hyödynsivät ja hyödyntävät yhä ympäristöpääkaupunkistatusta monin tavoin. Se kertoo uskottavasta toimintaympäristöstä. Lahteen on kohdistunut ja suunnitteilla huomattavia vihreän siirtymän investointeja.
– Olen samaa mieltä siitä, että Helsingin media ei täysin ymmärtänyt ympäristöpääkaupungin merkitystä, mutta toisaalta kansainvälinen mediahuomio ylitti kaikki odotukset. Tutkimusten mukaan lahtelaisten suuri enemmistö piti ympäristöpääkaupunkia hyvänä hankkeena. Ympäristöpääkaupunkia voidaan osaltaan kiittää Lahden maineen paranemisesta, joka näkyy tutkimuksissa. Sekin on arvokasta ja konkreettista pääomaa.

Olet tapahtumajärjestäjien eliittiä Suomessa. Valtuutettu Juha Tapiola näki roolissasi Lahden kaupunginjohtajana ja Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtajana ristiriidan. Vaikuttiko tämä kaksoisroolisi toimintaasi Lahti Eventsissä KymiRingin liikana tukemisena?
– Ei vaikuttanut.

Sote-uudistuksissa Lahti kärsi taloudellisesti, koska noudatti pelisääntöjä. Miten tämä olisi voitu välttää?
– Paremmat pelisäännöt ja enemmän rohkeutta valtiolta. Valtion rahoitus ei riittävästi huomioi alueen väestön tilannetta, edelläkävijyyttä ja aiemmin tehtyä työtä.

Mitkä ovat Lahden vahvuudet tulevaisuudessa kilpailtaessa yrittäjistä ja näkyvyydestä?
– Edelläkävijyys, ketteryys, yhteistyö, sijainti sekä tutkimus ja tuotekehitys. Kyky uudistua ja luoda uutta on olennaista.

Mitä neuvoja antaisit tulevalle Lahden kaupunginjohtajalle? Mitä hyötyä sinulle oli Lahdessa
siitä, että tulit ns. politiikan ulkopuolelta tänne asiajohtajaksi
– Jokainen kaupunginjohtaja on oma persoonansa ja tekee oman työnsä. Onnistua voi monella tapaa ja monenlaisella taustalla.

Olet historian tuntija. Muistat Suomen kreivin Pietari Brahen. Hän sanoi:”Minä olin kansaan ja kansa minuun tyytyväinen.” Voitko sanoa leikkimielellä, minä olin Lahteen ja lahtelaiset minuun tyytyväisiä?
– Minä olen ollut Lahteen hyvin tyytyväinen. Toivottavasti työni on tyydyttänyt lahtelaisia.

Juhani Melanen

Kitaristi Mika Jokinen: Tämä on ollut Pääesiintyjien paras kesä tähän mennessä

Kitaristi Mika Jokinen on ollut erittäin tyytyväinen tämän kesän keikkoihin.
– Opiston Kunkussa on keikka 11.8. ja silloin on mukava esiintyä kotiyleisön edessä.
Kuva: Nanna Hämäläinen


– Keikoilla on ollut hyvä meininki ja jengi on laulanut biisejä bändin mukana. Kyllä tämä on ollut ehdottomasti meidän paras keikkakesä tähän mennessä.

Pääesiintyjät on keikkaillut aktiivisesti koko kesän ajan ja bändin kotikaupungissa on keikka 11.8. Opiston Kunkussa.
– Se on ehkä Lahden kaunein keikkapaikka kesällä.

Kitaristi Jokinen kertoo, että keikka omassa kotikaupungissa jännittää, koska yleisössä on kavereita, sukulaisia ja ystäviä. On helpompi soittaa isoilla festareilla, vaikka lavalle töllöttää tuhat ihmistä.
– Kyllä se siinä mielessä poikkeaa niin sanotusta normikeikasta.

Pääesiintyjät keikkailee joka viikonloppu aina syyskuun puoliväliin saakka.
– Ainoastaan juhannuksena pidimme lomaa. Olisimme toki lähteneet keikalle, jos tarpeeksi iso tukku seteleitä olisi lyöty käteen.

Uutta materiaalia tulossa

Jokisen mukaan Pääesiintyjät on tehnyt jo neljä vuotta määrätietoisesti työtä uuden tulemisen eteen.
– Se ei ole enää tänä päivänä helppoa päästä aktiivisesti edes keikkailemaan, vaikka bändillä olisi takana pitkä historia ja se on ollut joskus tunnettu esiintyjä.

Lokakuussa on tulossa single, jossa on mukana yksi biisi bändin ensimmäiseltä pitkäsoitolta.
– ”Tie”-biisi on Pääesiintyjien vanha biisi, joka on päivitetty 2020-luvulle. Sitä on ollut mukava soittaa keikoilla ja siitä on nyt tehty uusi versio ikään kuin yleisön pyynnöstä, Jokinen muotoilee.

Toinen Jokisen sävellys kyseisellä singlellä on ”Se vain vahvistaa” -biisi.
– Se on sellainen letkeämpi ja tempoltaan vähän rauhallisempi biisi, jossa on ihan mukiinmenevä kertosäe

Pääesiintyjien keikoilla käy jonkin verran parikymppistä porukkaa, mutta pääosa yleisöstä on 35-60 -vuotiaita musadiggareita.
– Näkee siellä toki myös paljon vanhoja Francine-faneja.

Neljä vuotta on jo kierretty

– Myönnän, että halusin päivän harkinta-ajan, kun Pääesiintyjien paluuta mietittiin neljä vuotta sitten. Oli puntaroitava, että riittävätkö rahkeet siihen, että on toinen vaativa työ päivätyön rinnalla.

Jokinen sanoo, että siviilityö ja keikkaileminen vaatii aina kompromisseja.
– On ollut mukava huomata, että olemme jo jaksaneet soittaa yhdessä neljä vuotta ja soittaminen on ollut antoisaa varsinkin tänä vuonna.

Jokisen mukaan Pääesiintyjien paluuta takaisin musiikkiympyröihin ei vaan voinut missata.
– Töitä on tehty paljon sen eteen, että jengi muistaisi bändin. Nyt näyttää siltä, että olemme onnistuneet siinä varsin hyvin.

Työväen musiikkitapahtumassa Valkeakoskella Pääesiintyjät esiintyivät isolla lavalla illan päätteeksi.
– Siellä oli mielettömän hyvä meininki ja jengi lauloi mukana.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011