Lahden lyseo juhli tyylillä 100-vuotista taivaltaan Sibeliustalolla

Kuva: Vanhat mestarit. Vuonna 1967 lyseo voitti oppikoulujen (SOU:n) cup-mestaruuden Kouvolassa.
Kuvassa vasemmalta Kaj Natri, Hannu Lehtinen, Timo Sorjonen, Juhani Lepikkö, Jaakko Marttinen, Juhani Ahonen, Jorma Viljanen ja Keijo Kylmänen käsissään kuva Matti Tohkasesta.
Kuvasta puuttuvat Markku Hakatie, Matti Himanen, Sakari Inkinen, Pekka Tamminen, Matti Tohkanen ja Reijo Lindberg.


Moni lahtelainen ei ole tiennyt, että Lahden lyseo oli ensimmäinen itsenäisessä Suomessa perustettu valtion oppikoulu. Lyseo oli poikakoulu vuoteen 1973, jolloin ensimmäiset tytöt tulivat taloon. Valtion poikakouluna se oli ennen kaikkea ”lahjakkaiden köyhien poikien koulu”.
Lahden Lyseo on näkynyt ja kuulunut lahtelaisessa katukuvassa, elämässä ja kunnallispolitiikassa monella tavalla. Kunniallinen ja perinteikäs opinahjo on tarjonnut monille lahtelaisille nuorille sen opintien, jonka he ovat tarvinneet kivutessaan yhteiskunnan portaita aina maamme korkeimmille näköalapaikoille.

Lahden lyseolaiset ovat todella menestyneet elämässään hyvin. Lyseolaisia on professoreina, kenraaleina, suuryritysten pääjohtajina, kapellimestareina, muusikkoina ja ministereinä. Lahden lyseon erityispiirre on ollut aina urheilu. Koululaisurheilussa ennen peruskoulua se oli Suomen menestyksekkäin oppikoulu. Meriittejä löytyy. Suomen lukioiden jalkapallomestaruus on voitettu vuonna 1964 ja 1967.

Uudesta loistavasta historiikistä voi lukea Lahden Lyseon menestyksistä. Yli 600 sivulle on mahdutettu useiden entisten lyseolaisten muistoja kouluvuosistaan. Upean kirjan ovat toimittaneet nykyinen rehtori Tero Matkaniemi, entinen lehtori Heikki Koulunen ja Reijo Nikkinen. Erityisesti teoksesta henkii ”poikien virta”, jota todella on riittänyt kaikkeen toimintaan.”Lyseon henki” on se paljon mainittu sanapari, joka putkahtaa aina silloin esille, kun lyseolaiset tapaavat toisiaan maailman turuilla. Se on sellainen hivenen määrittelemätön tunteellinen ilmaus, jota syvempää merkitystä lähdin metsästämään.

Kysyin asiaa hyvältä ystävältäni, lyseon kasvatti, taidekeskus Malvan suunnittelijalta Juhani Bomanilta Sibeliustalon aulassa juhlapäivänä, miten hän tulkitsisi tämän paljon puhutun ja aina Lahden lyseosta puhuttaessa esiin nousseen ” Lyskan hengen”? Hän vastasi, että se tarkoittaa vähän samanlaista asiaa kuin ”talvisodan henki” eli ”kaveria ei jätetä”! – Toki siihen liittyy muutakin, kuten elinikäinen ystävyys ja uskalllus kohdata asiat sellaisenaan ja ilman sivumerkityksiä veljellisessä merkeissä.

Juhlapäivänä Sibeliustaloon oli kokoontunut runsaasti entisiä lyseolaisia, vanhoja opettajia sekä muuta Lahden kaupungin johtoa. Juhlan juonsi Juhani Ikonen tyylillä. Avauspuheessaan lukion rehtori Tero Matkaniemi painotti Lyseon merkitystä kasvattajana ja sivistäjänä. Tasavallan presidentin tervehdys luettiin ja kuvakavaldadissa katseltiin kuvia lyseon taipaleelta. Juhlapuheessa entinen lyseolainen, nykyinen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta ihmetteli ajan nopeaa kulkua ja vuosikymmenien vierimistä sekä traditioiden ja muistojen merkitystä elämässä.

Ari Mannelin lauloi Lyskan hengestä Kimmo Parviaisen ja Eero Ravanttin säestyksellä. Lahden kaupungin tervehdyksen juhlaan toi Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen. Linnea Leivo lauloi sielukkaasti ”Sinuun minä jään” pianon säestyksellä. Onnitteluja tuli useilta eri tahoilta ja yhteisöiltä. Vapaassa sanassa Yrjö Kopra muisteli kouluaikoja hienon tunteikkaasti. Juhlat jatkuivat kunnon ”Konvalla” pitkään yöhön. Kaikesta näkyi, että Lahden Lyseo hengittää aikaa hyvin ja on valmis seuraavalle 100-vuotistaipaleelleen entistä valmiimpana
ja tietoisempana tärkeästä sivistystehtävästään.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
Miten Lahden Jazztori saadaan taas elävämmäksi?
Valtuutetut haluavat lisää puita kaupunkiin
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin: Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän korpeen kaavoitettiin rintamamiestaloja heti sodan jälkeen – Siitä lähti kaupunginosan kasvuprosessi liikkeelle
Joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho: Puuttuvia sähköbusseja korvataan väliaikaisesti dieselbusseilla
Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
ARKISTO