kuva: Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka vieraili Launeen seurakunnan miestenpiirissä kertomassa Fazer Myllyjen kuulumisia. – Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin kirkossa puhumassa työasioista. Lähde-salissa oli useita kymmeniä kuulijoita ja keskustelu oli vuorovaikutteista sekä mukavaa, Mäki-Reinikka totesi.

– Kaura tarvitsee pitkän ja valoisan kasvujakson ja myös riittävästi vettä. Sen vuoksi Ruotsissa ja Suomessa ovat parhaat kasvuedellytykset kauralle, toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka Fazer Myllyt Oy:stä kertoo

Kaurabuumi alkoi vuonna 2010 ja se jatkuu yhä edelleen.
– Olemme nyt keskellä kulutuskäyttäytymisen isoa muutosta. Koulutetut ihmiset länsimaissa ovat ymmärtäneet kauran arvon viljakasvina ja sen terveysvaikutukset. Kauran sisältämä beetaglukaani on hyväksi sydänterveydelle.

Kolme grammaa beetaglukaania päivässä riittää pudottamaan jo ihmisen kolesteroliarvoja.
– Kauralla on myös positiivisia vaikutuksia suoliston hyvinvointiin sekä sokeritasapainoon.

Sitten, kun Ruotsin ja Suomen uudet kauramyllyt ovat valmiina, niin Fazer Myllyt on Euroopan toiseksi suurin yritys alallaan.
– Uskomme, että tämä trendi kantaa. Siksi omistajat halusivat sijoittaa 15 miljoonaa euroa uuteen kauramyllyyn Kärpäsenmäelle.

Ksylitolitehdas valmistuu jo vuonna 2020

Fazer Makeiset Oy:n strategiajohtaja Anna Nicol halusi työryhmänsä kanssa tehdä 100 prosenttisesti suomalaisen ksylitolipurukumin Suomi 100 vuotta -hankkeen yhteydessä.
– Silloin he huomasivat, että suomalaista ksylitolia ei ole enää olemassa.

Tämän hankkeen yhteydessä selvisi, että kauran kuorta syntyy paljon Fazerin erilaisissa tuotantoketjuissa.
– Tätä runsaasti selluloosaa sisältävää kuorimateriaalia poltetaan paljon energiaksi ja kuljetetaan jonkin verran poroille ruoaksi Pohjois-Suomeen.

Anna Nicol esitti Fazerin tutkimusjohtajalle sen puuttuvan kysymyksen ” paljonko kaurankuoressa on ksyloosia ” ja loppu onkin historiaa. Lahteen valmistuu ensi vuoden aikana uusi suomalainen ksylitolitehdas. Sen jälkeen meillä on taas Suomessa tehdas, joka valmistaa kotimaisille yrityksille ksylitolia.

Hävikin määrä pienemmäksi

Tuotantoprosessi on jo tällä hetkellä tehokas Fazer myllyjen Lahden yksikössä, mutta tehostamistoimenpiteitä on tarkoitus jatkaa.
– Meillä on isoja tavoitteita hiilijalanjäljen vähentämiseksi ja hävikin määrää on myös tarkoitus vähentää.

Kärpäsenmäellä sijaitsevat myllyt jauhavat kaurasta, rukiista ja vehnästä raaka-ainetta leipomolle.
– Paikalliselle elintarviketeollisuudelle on upea asia se, että lähialueelta löytyy paljon laadukasta raaka-ainetta. Ostamme kaiken sen viljan Lahden seudulta, jota meille tarjotaan ja joka on laadultaan elintarvikekelpoista.

Mäki-Reinikka luonnehtii, että he ovat myös suurtuottajana osana alueen lähiruokabisnestä.
– Kaura oli vielä 1980 -luvulla käytännössä rehuvilja, mutta onneksi sen arvo on nyt ymmärretty. Euroopassa kauran kysyntä kasvaa jatkuvasti ja Aasia on vasta heräämässä tämän asian kanssa. Sitten, kun kysynnän kasvu siellä lähtee liitoon , niin Suomessa investoidaan taas uusiin kauramyllyihin.

Petri Görman

Kuva: Viimeistä kertaa jaetun Apoli-tunnustuksen eli betonisen harkon vastaanottivat Anttilanmäen koululla rehtori Karin Ihalainen ja arkkitehti Anneli Hellsten.

Svenska Gården i Lahtis -hanke ja sen taustayhteisö palkittiin vuoden 2019 Apoli-tunnustuksella. Se myönnettiin Anttilanmäen yli satavuotiaan koulun kunnostamisesta ja sen ympäristön kehittämisestä.

Apoli-työryhmän mukaan kyseessä on kulttuuriympäristöteko, jossa on huomioitu yksityiskohdat esimerkiksi rekonstruoimalla harvinaiset seinämaalaukset, jotka olivat joutuneet piiloon aiemmissa muutostöissä.

Palkintoraadin saatesanoissa todettiin, että taustalla olevien säätiöiden tavoitteena oli, että Svenska Gården -hankkeen avulla olisi mahdollista luoda kohtaamisia molempien kotimaisten kieliryhmien välille sekä samalla voitaisiin monipuolistaa molempia kotimaisia kieliä puhuvien elämää Päijät-Hämeessä.

Rehtori Ihalaisen mukaan koko Anttilanmäen alue on idyllinen ja koulu sopii siihen ympäristöön.
– Olen tehnyt 10 vuotta työtä sen eteen, että Päijät-Hämeestä löytyi tila ruotsin kieliselle koululle. Saimme jo vuosikymmen sitten säätiöiltä lupauksen, että he voisivat tulla mukaan projektiin, rehtori Karin Ihalainen kertoi.

Ihalainen on kiitollinen siitä, että ruotsinkielisen yhteisön tarpeisiin, kouluksi, päiväkodiksi sekä monitoimitaloiksi rakennettiin uudet tilat Anttilanmäelle.
– Kaikki ympäristössä oleva kaunis rakennuskanta ja viheralueet vaikuttavat siihen, että lapsilla on hyvä olla.

Vuosittain järjestettävä Apoli-foorumi toteuttaa Lahden arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa. Foorumin teemana oli tänä vuonna muuttuva kaupunkikuva ja pääpuhujana Suomen Arkkitehtiliitto Safa:n puheenjohtaja Henna Helander.

Haluamme jakaa kestävän kehityksen ideoita

Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas totesi palkitsemissanoissaan, että Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys pyrkii edistämään laadukasta rakennettua ympäristöä sekä korjaus- että muutosrakentamisen ja myös uudisrakentamisen osalta. Asukasyhdistys on ottanut myös aktiivisesti kantaa alueensa maankäytön suunnitteluun sekä suojelukysymyksiin. Sen lisäksi yhdistys haluaa edistää kestävää elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä sekä kehittämään alueen kiertotaloutta.

Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ohjausryhmä myönsi Apolikukan Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistykselle Kulttuuriympäristön ja ympäristön arvot huomioivasta toiminnasta, yhteisöllisyyden vahvistamisesta sekä kesällä 2019 järjestetystä Anttilanmäen kyläjuhlasta.
– Kyläjuhlien yhteydessä moni paikallinen ihminen kertoi, että he eivät tienneet näin idyllisestä kaupunginosasta aikaisemmin mitään. Me haluamme olla pieni kylä keskellä kaupunkia, asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia sanoi.

– Oli upeaa saada jakaa tämä alue kaupunkilaisten kanssa kyläjuhlan yhteydessä. Haluamme jakaa muiden kaupunkilaisten kanssa myös ne ajatukset ideat, joiden avulla voimme elää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti myös tulevaisuu-dessa.

Petri Görman

Kuva: Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen kertoo, että arkistotutkimuksen kautta on mahdollisuus saada uutta tietoa Hennalan alueen joukkohaudoista. Taustalla näkyy  kasarmi 57, jossa toimi venäläisen varuskunnan kappeli ja sen läheisyydessä oli myös hautausmaa.

Ennen Suomen sisällissotaa rakennettu venäläisen varuskunnan kappeli on edelleen pystyssä Lahden Metsä-Hennalassa. Kappelin ympäristössä on ollut vanha venäläinen sotilashautausmaa, jonka luonne on todennäköisesti sisällissodan melskeissä muuttunut.
– Hennalan varuskunnan alueella on ollut iso vankileiri ja siksi suurella todennäköisyydellä siellä kuolleita vainajia on haudattu myös tälle hautausmaalle, Lahden kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Antti Holopainen toteaa.

Arkistotutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, missä hautausmaa on ja kuinka laajalle se on levittäytynyt. Venäläisten henkilöllisyydet sekä kohtalot on myös tarkoitus saada samassa yhteydessä selville. Kasarmi 57:n lähialue oli vuosina 1912-1917 varuskunnan hautausmaa ja sinne on haudattu venäläisiä.
– Kansallisarkiston ja Valtioneuvoston kanslian myötävaikutuksella on käynnistetty arkistotutkimus. Tämä tutkimustyö jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.

Tutkimusidea lähti liikkeelle vuosi sitten, kun Hennalassa järjestettiin muistojuhla sisällissodan kunniaksi. Seminaarin loppupäätelmänä todettiin, että uhrien henkilöllisyys ja määrä on vielä selvitettävä.
– Vieläkään ei ole olemassa täsmällistä tietoa Hennalan alueen uhreista, mutta uskomme, että uutta arkistotietoa tästä kokonaisuudesta kuitenkin vielä löytyy.

Kaivauksia ei välttämättä tehdä

–  Oletan, että tässä yhteydessä arkistotutkimus on tarkoituksenmukaisempi menetelmä kuin hautojen avaaminen.

Holopainen muistuttaa, että on tärkeää saada jälkipolvien tietoon, missä heidän esi-isiensä leposijat ovat.
– Tämä kappeli olisi jo sinänsä hyvä muistomerkki. Aluetta ja kappelia tulisi siistiä. Kasarmi 57 on kaupungin maa-alueella ja se on muinaismuistolain mukaan rauhoitettu alue. Kaavoituksellista ongelmaa ei ole siis olemassa, vaan kyse on ainoastaan tahtotilasta.

Kappelin välittömään läheisyyteen on haudattu myös muita kuin lahtelaisia, koska vankileirillä suurin osa ihmisistä oli muualta Suomesta.
– Hennalan varuskunnan sotilassairaalan päiväkirjassa on yli 1000 nimeä. Nämä ihmiset ovat haudattu jonnekin tälle alueelle.

Holopainen muistuttaa, että kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon ihmisiä teloitettiin alueella, kun vankileiriä perustettiin.
– Se tiedetään, että uhreja on ainakin satoja. Naissurmiakin tapahtui Lahden alueella yli 200.

Hennalan alueella ei ole vielä vankileirin uhrien muistomerkkiä, mutta sellaisia on tarkoitus sinne sijoittaa, kun asiat selkiytyvät uuden tutkimuksen myötä.
– Toisen maailmansodan jälkeen tällä alueella on tapahtunut tienrakentamisen yhteydessä vainajien siirtoja ja ne lienee dokumentoitu puutteellisesti. Tämän dokumentaation selvittäminen on myös osa tätä arkistotyötä.

Petri Görman

Kuva: Nemrut-vuoren patsaat yli 2100 metrin korkeudessa ovat vaikuttava näkymä

Kiersimme poikani Tomin ja vaimoni Eiran kanssa noin 2500 kilometrin lenkin etsien Turkin idän ihmeitä ja niitähän löytyi. Turkista nimittäin löytyy enemmän raunioita kuin mistään muualta maailmasta. Suuren vaikutuksen minuun teki se, että ne olivat säilyneet lähes ennallaan. Astelimme Aleksanteri Suuren, Pyhimys Paavalin ja Troijan Helenan historiallisia jalanjälkiä nauttien ja ihmetellen, kaukana tavallisen Turkin Antalyan rantalomalaisen reiteiltä.

Göbekli Tepen monumentti on vanhempi kuin Stonehenge ja siitä kirjoitin jo pari viikkoa sitten. Mielenkiintoisempia vierailukohteita, joissa kävimme olivat Zeugman mosaiikkimuseo, noin 30 kilometriä Gazinatepin alueesta sekä Olympos ja Faselis lähellä Tahtali Dagi-vuorta. Faselisin luonnonkaasutulet ovat yksi paikan ihmeistä. Nykyään voit majoittua paikassa vaikka puumajoissa. Ehdoton must on Nemrut-vuori , joka on kuuluisa erikoisista patsaistaan, jotka rakennutti hullu kuningas Antikos Theos vuonna 62 ennen ajanlaskumme alkua. Paras aika kiivetä 2150 metrin korkeuteen on auringonlaskun aika. Näkymä on unohtumaton!

Daran rauniot olivat vaikuttava nähtävyys Kaakkois-Turkissa, Mardinin maakunnassa lähellä Syyrian rajaa. Se oli tärkeä bysanttilainen sotilastukikohta Sassaniidien vastaisessa taistelussa. Anamuran temppelialue teki vaikutuksen samoin kuin Tarasus-vuorten Samandagin rauniot ja arkeologiset museot. Erityisen mielenkiintoisia olivat luola-asutuksen aikainen elämänmeno ja hienot mosaiikit.

Matkamme viimeisen viikon vietimme Turkin Rivieralla Kemerissä, josta löytyy yli 350 hotellia periaatella jokaiselle jotakin. Erittäin suosittuja ovat all inclusive-hotellit, joissa kaikki kuuluu pakettiin ja hotellista ei tarvitse poistua ellei halua. Joka ilta hotellissa on tarjolla myös iltaohjelmaa, joten miksi vaivautua. Meidän paikamme oli tänä vuonna Fame Residence, joka oli neljän tähden paratiisi hintaan 80 euroa kaksi ihmistä yö. Hinta ei ollut paha, sillä ilman koko pakettia viikon lomailu olisi tullut Kemerissä kahdelta kalliimaksi. Koko kaupnki toimii täysin turismin ehdoilla ja sulketuu marraskuun 15 päivä herätäkseen taas puolivälissä huhtikuuta. Paras aika vierailla on ehdottomasti loka-, marraskuussa, sillä kesällä jopa 40 °C nouseva helle ei ole Pohjan pojalleherkkua, vaan kärsimystä.

Ja lopuksi, mitä Turkista kannattaa ostaa? Me ostimme saippuaa, sumakkia, omenateetä, granaattiomenasiirappia, vaatteita, oliiviöljyä ja viiniä. Nahkatakit ovat edelleen suosittuja ja mausteet. Turkki käy sotaa, jota maailma paheksuu, kuten minäkin! Mutta Kemerin rikkain turistiryhmä Venäjältä pelasi bridgeä 7000 euroa yö maksavissa hotelleissa itse suurta kipua tuntematta!

Juhani Melanen

Ulaaninkadun, Helsingintien ja Eteläisen rengastien risteykseen rakentuu kiertoliittymä lähitulevaisuudessa

Lahden kaupungin suunnitteluinsinööri Carita Urosen mukaan Tuhkimonpolun kohdalle Keijupuistoon tulevan kiertoliittymän suunnittelutyö on vielä aivan alkumetreillä. Samalla kohtaa Hennalan puolelle rakennetaan lähitulevaisuudessa tieyhteys, joka parantaa uuden asuinalueen liikenneyhteyksiä etelän suuntaan.
– Myös poliisi pääsee silloin nopeammin operoimaan Etelä-Lahden alueelle, kun tieyhteys valmistuu. Ehkä tulevaisuudessa kutsumme tätä kohdetta Operaatiokadun kiertoliittymäksi.

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt tätä kaavaa lokakuun alussa ja se vahvistetaan joulukuussa, jos siitä ei valiteta.
– Asemankaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden kiertoliittymän rakentaminen Helsingintielle.

Uronen kertoo, että asukkaat ovat olleet huolissaan siitä, että vanha jo 1990 -luvulla suljettu yhteys Tuhkimontieltä avattaisiin taas.
– Tällaiset asiat eivät ole suunnittelupöydällä. Voin sen avoimuuden nimessä todeta.

Hennalaan uutta tieverkostoa

Hennala alue on ollut tähän mennessä varsin suljettu, mutta uudisrakennusten myötä alueen tieverkostoa on modernisoitava. Kiertoliittymäsuunnitelma on tehty jo Hennalan kaavasuunnittelun yhteydessä.
– Kaksi vuotta sitten Tuhkimontien alueella on tehty meluselvitys ja kahden omakotitontin kohdalla melu ylittää 55 desibeliä. Sen vuoksi meluselvitys tehdään vielä ennen kuin kiertoliittymän rakentaminen alkaa.

Tällä hetkellä alueen meluvalli on matala ja vaimentaa lähinnä autojen renkaista johtuvaa melua.
– Ensi vuosi on varattu aikaa suunnittelutyölle ja kiertoliittymän rakentamisen pitäisi näillä näkymin alkaa vuonna 2021

Helsingintielle on tarkoitus rakentaa myös muita liikenneturvallisuutta lisääviä asioita.
– Uusi Nikulan liittymä kehätieltä johtaa tulevaisuudessa autoja kohti kaupungin keskustaa ja liikennemäärien on ennustettu kasvavan jonkin verran Hennalan alueella.
– Myös kaupan kohdalle Hennalaan rakennetaan ensi vuosikymmenen alussa alikulkusilta.

Petri Görman

kuva: Launeen kirkkoa on myös mahdollisuus laajentaa, mikä kirkkovaltuusto myöntää siihen investointirahan ensimmäisessä kokouksessaan vuodenvaihteen jälkeen kertoo kirkkoherra Heikki Pelkonen

Launeen seurakuntaneuvosto käsitteli Liipolan seurakuntakeskuksen ja Launeen kirkon tilanongelmia lokakuun viimeisellä viikolla. Vieläkään ei tiedetä, mikä Liipolan seurakuntakeskuksen kohtalo on. Vuodenvaihteen jälkeen tiedetään, että saneerataanko seurakuntakeskus vai saadaanko nykyisen tilalle uudet tilat.

Seurakuntayhtymässä on edelleen käynnissä palveluverkkoselvitys ja sen tuloksia odotellaan erityisesti Launeella.
– Tarvitsemme tarpeeksi suuren tilan konfirmaatioita ja muuta toimintaan varten. Totesimme myös, että Liipolassa on oltava sellainen tila, jossa 100 ihmistä voi ruokailla. Tällä hetkellä lapset nuoret toimivat samoissa tiloissa, eikä se ole asianmukaista, kirkkoherra Heikki Pelkonen toteaa.

Kiinteistöstrategiaa on toteutettu kirkkoherran mukaan Etelä-Lahden alueella kirjaimellisesti ja siksi olisi vähintään kohtuullista, että alueelle saataisiin ajanmukaiset toimitilat.
– Launeen ja Liipolan asiat ovat roikkuneet päätöksentekoprosessissa jo liian pitkään, ja tavallisten seurakuntalaisten oikeustajun vuoksi asioiden tulisi nyt edetä rivakalla vauhdilla. Jatkuvassa epätietoisuudessa eläminen on hankaloittanut toiminnan järjestämistä sekä kuormittanut virkamiehiä seurakunnassa.

Hahmotelma Launeen kirkon laajentamisesta on olemassa

Kirkkoherra Pelkosen mukaan Launeen kirkon osalta on tehty hahmotelmia sen laajentamisesta.
– Museolta on pyydetty tästä asiasta lausunto. Heidän vastauksessaan todetaan, että kirkon sisätilojen ja erityisesti kirkkosalin ainutlaatuinen interiööri pitää säilyttää, jos kirkkorakennusta on tarkoitus laajentaa.

Periaatteellista estettä ei siis ole olemassa Pelkosen mielestä Launeen kirkon laajentamiselle.
– Kaavoittaja ottaa tähän asiaan kantaa myöhemmin.

Kiinteistöstrategian mukaisesti Launeen seurakunnan alueelta on vähennetty johdonmukaisesti kiinteää omaisuutta.
– Olemme luopuneet muun muassa Patoseudun kerhotilasta ja nyt luovumme Nikkilän seurakuntakodista. Sen lisäksi olemme saavuttaneet asetetut tavoitteet, mitä kiinteistöstrategiassa on tilojen osalta vaadittu.

Yli puolen miljoonan euron määräraha myönnetty

Ensi vuodelle on jo osoitettu 570 000 euron määräraha Launeen kirkon ja Liipolan seurakuntakeskuksen tilaratkaisuja varten.
– Tällä summalla voidaan aloittaa suunnittelutyö ja korjata pieniä yksittäisiä asioita.

Kiireellisiä korjaustoimenpiteitä on tarkoitus tehdä molemmissa paikoissa heti, kun päätökset asiasta on tehty.
– Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on olemassa ja palveluverkkoselvityksen perustella seurakuntayhtymän virkamiehet tekevät esityksen kirkkovaltuustolle, joka päättää ensi vuoden puolella, mitä Etelä-Lahden alueella tapahtuu kiinteistöjen osalta.
– Tällä hetkellä odotamme, millaisia ratkaisuja asiantuntijat hahmottelevat luottamushenkilöille

Petri Görman

Kuva: Liipolan ostoskeskuksen nykyisen länsiosan (ympyröity) tilalle rakennetaan kaksi 8-kerroksista kerrostaloa sekä matalampi palveluasumiseen tarkoitettu keskiosa (havainnekuva)

Liipolassa järjestettiin edellinen asukasilta huhtikuussa ja siellä ihmisiä puhututti Ostoskadulla sijaitsevan ostoskeskuksen länsiosaan suunnitellut kaksi tornitaloa. Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski oli kuunnellut liipolalaisten toiveita ja luonnosvaiheessa olevassa kaavatyössä uusissa kerrostaloissa saa olla enintään kahdeksan kerrosta. Nämä uutiset kaavoitusarkkitehti Lehmuskoski kertoi tiistaina olleessa asukasillassa Liipolan monitoimitalo Onnissa.
– Keväällä sain palautetta myös kerrostalojen sijoitteluun liittyen. Nyt matalaan keskiosaan on suunniteltu palveluasumista ja molempien kerrostalon paikkoja on  tutkittu tarkemmin, jotta Ostoskadun vanhoista kerrostaloista näkyisi tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin myös muualle kuin uudisrakennusten pihaan, Lehmuskoski totesi.

Lahti oli mukana valtakunnallisessa lähiöprojektissa muutama vuosi sitten, jossa haluttiin tutkia lähiöiden ja niiden ostoskeskusten kehittämistä.
– Olemassa olevien lähiöiden kehittäminen ja mahdollinen täydennysrakentaminen on äärimmäisen tärkeä asia, jotta voidaan turvata siellä olevia palveluja.

Liipolan Ostoskadulle muuttaisi mahdollisten uudisrakennusten myötä noin 150 ihmistä sekä palvelutalon asukkaita ja sen avulla idänpuoleinen osa kauppakeskuksesta saisi lisää elinvoimaa.
– Kaava on vielä luonnosvaiheessa ja siihen on mahdollista vaikuttaa. Nyt esillä oleva kaava saanee lainvoiman ensi keväänä, jos siitä ei tehdä valituksia.

Kaavoitusarkkitehdin mukaan suurin muutos kaavassa on se, että kerroslukua on pienennetty.
– Kaupunginmuseon kanssa keskustelussa todettiin, että Liipolaan eivät sovi liian korkeat kerrostalot.

Ostoskatu katkeaa

– Ostoskeskuksen länsiosa puretaan heti pois, kun kaava sen sallii. Se on tällä hetkellä aivan tyhjä, eikä yhtään toimitilaa siitä ole vuokrattu. Toiseen osaa kaavaehdotus ei puutu.

Kaavoitusarkkitehdin mukaan uusien asuntojen myötä on mahdollisuus tukea osaltaan kauppapalveluiden  säilymistä Liipolassa.
– Voimme kaavoittaa lisää asuntoja ja mahdollistaa tällä tavalla kaupalle uusia asiakkaita.

Uuden suunnitelman myötä Ostoskatu katkeaa, eikä sen ympäri voida ajaa autolla tulevaisuudessa.
– Länsiosan päässä olevan metsäalueen kohdalle rakennetaan parkkikansi. Alueen kaikki puut olisi tarkoitus kaataa pois. Nykyinen tieosuus jäisi myös parkkikannen alle.

Rakentaminen vaatii uusia parkkipaikkoja ja ne on suunniteltu länsipään metsäalueen kohdalle
– Sen jälkeen Ostoskatua ei voi ajaa ympäri. Muutoin Ostoskadulla monitoimitalon puoleisella sivulla olevat, nykyiset parkkipaikat olisi tarkoitus säilyttää alueella

Maakunnallisesti arvokas kokonaisuus

Kaavoitustyön lähtökohtana on se, että nykyinen tyhjillään oleva liikekiinteistö voitaisiin purkaa ja sen tilalle rakentaa kaksi kerrostaloa sekä palveluasumista
– Mahdollisten uudisrakennusten alla on kolme tonttia, jotka Kari Uschanovin omistaa. Hän on hakenut kaavamuutosta yhdessä NCC:n kanssa.

Liipolan alue on maakunnallisesti arvokas alue ja se on ollut merkittävä rakennuskokonaisuus jo 1970 -luvulla.
– Se ilmentää tyylipuhtaasti omaa aikakauttansa. Tämä asia on huomioitu tässäkin kaavatyössä , josta keskustellaan vielä tarkemmin kaupunginmuseon kanssa nyt kaavaluonnosvaiheessa.

Petri Görman

Omalähiön toimitus antoi kaikille Lahden kaupunginvaltuuston ryhmille mahdollisuuden kertoa, miten vuoden 2018 valtuustotukea on käytetty. Jokainen valtuustoryhmä sai mahdollisuuden vastata ja kokosimme niistä juttusarjan lehteemme. Puolueiden vastaukset on mahdollista lukea kolmesta edellisestä Omalähiöstä.
Tässä juttusarjamme viimeisessä osassa kerromme, millaisia hankintoja eri puolueet ovat tehneet valtuustotuen mahdollistamilla euroilla.

Demarit maksoivat ryhmätilansa vuoden vuokrat tuella

Lahden kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä sosialidemokraatit maksoivat valtuustotuella ryhmätilansa koko vuoden vuokrat Hämeenkatu 7:ssä. Puolue järjestää siellä kokouksia ja erilaisia tapahtumia. Valtuustotuella maksettiin tilavuokria yhteensä 12400 euroa vuonna 2018. Sosialidemokraatit totesivat vastauksissaan, että ryhmä pitää valtuustotukea perusteltuna.

Kokoomuksen ja Vihreiden valtuustoryhmät maksattivat toimistojensa älytelevisiohankinnat veronmaksajilla. Kokoomuksen ostama älytelevisio maksoi 1000 euroa. Tämän lisäksi puolueen toimiston vuokrakuluista 40 prosenttia maksettiin valtuustotuen avulla ja tämä summa oli yhteensä 2824 euroa. Eduskuntavaalien vaalistartista syksyllä 2018 aiheutuneet 603 euron kulut maksettiin myös valtuustotuella.

Vihreät hankkivat älytelevision puolueen Hollolankadun toimistolle ja sen hinnaksi tuli kaikkine herkkuineen lähes 3000 euroa. Toimistosta aiheutuneita vuokrakuluja maksettiin viime vuonna 3658 euroa valtuustotuella. Vihreät rahasti vain puolen vuoden vuokrat veronmaksajilta. Tämän lisäksi puolue maksatti muutaman veromaksajilla. Valtuustoryhmä tilasi Metsämarja raakapallon Vihreiden kaupunginvaltuutetun hallinnoimasta Mea Manna -ravintolasta. Se maksoi yhteensä 300 euroa.

Vasemmistoliitto maksoi osuuskunnan vuokria

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä maksoi 4400 eurolla Lahden seudun kulttuuri- ja elämysmatkailu osuuskunta Elman vuokria. Keskusta on maksattanut valtuustotuella yhden 1240 euron puhujapalkkion ja sen lisäksi useita ilmoituksia Etelä-Suomen Sanomissa.

Kristillisdemokraatit maksattivat lähinnä torivuokria ja lehti-ilmoituksia valtuustotuellaan. Perussuomalaiset olivat rahankäytössään samoilla linjoilla kristillisdemokraattien kanssa. He maksoivat valtuustotuellaan torivuokria ja niihin liittyviä kahvituksia.

Pro Lahti ei nostanut valtuustotukea yhtään euroa ja se ei aio nostaa sitä enää valtuustokauden loppupuolellakaan puheenjohtajansa Kalle Aaltosen mukaan.

Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhosen yhden miehen valtuustoryhmä Asukkaiden Lahti perustettiin vasta vuonna 2019 ja se ei ole oikeutettu valtuustotukeen viime vuonna.

Kaupunginvaltuutettu Jorma Ratian Lahti Ensin -ryhmä näki päivänvalon vasta syksyllä 2019. Ratian mukaan hänen yhden miehen ryhmä ei aio nostaa valtuustotukea missään olosuhteissa.

Petri Görman

Tähän artikkeliin liittyvät jutut:
https://www.omalahio.fi/2019/10/kristillisdemokraatit-ja-perussuomalaiset-seka-ratia-suhtautuvat-kriittisesti-valtuustotukeen/

https://www.omalahio.fi/2019/10/keskusta-vihreat-ja-vasemmistoliitto-kannattavat-kohtuullista-valtuustotukea/

https://www.omalahio.fi/2019/10/lahtelaiset-demarit-ja-kokoomuslaiset-ovat-myotamielisia-valtuustotuelle

Kuva: Lahtelainen Elina Salomaa väittelee filosofian tohtoriksi tämän viikon perjantaina Jyväskylän yliopistolla.

Lahtelainen Elina Salomaa tarkasteli väitöskirjassaan, miten suomalainen yleisö osallistui vuoden 2014 jalkapallon MM-kisoihin hyödyntämällä Twitteriä television katselunsa ohessa. Kisojen aikana Yle tarjosi yleisölleen aihetunnisteen #ylemmfutis, jonka liittämällä tviittiinsä katsojalla oli mahdollisuus paitsi levittää viestinsä tuhansille muille tviittaajille, myös saada se hetkeksi televisioruudulle osaksi lähetystä.

– Tällä tavalla aiemmin yksityisten olohuoneiden sisään jääneistä mielipiteistä voitiin tehdä julkisia ja vuorovaikutusta rakennettiin sekä yleisön kesken että mediatuottajan ja yleisön välille, Salomaa valaisee.

Tutkija muistuttaa, että ajallemme on ominaista eri mediamuotojen sekoittuminen. Perinteisen yksisuuntaisen joukkoviestinnän rinnalle on tullut sellaisia sosiaalisen median alustoja, jotka mahdollistavat myös yleisön aktiivisen osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Television ja Twitterin välistä vuorovaikutusta tarkasteleva väitöstutkimus osoittaakin, että televisiokatsoja voi osallistua katsomaansa ohjelmaan sellaisissa rooleissa, joihin sillä ei aiemmin ole ollut pääsyä.
– Vaikka tuottajan ja kuluttajan välinen kahtiajako osin rakoilee tällaisissa mediatiloissa, näyttää televisio yhä säilyttävän hallitsevan asemansa mediatapahtuman ytimessä.

Säännöllisen epäsäännöllinen tviittaaja

–  Tviittailen itse säännöllisen epäsäännöllisesti, joskin nykyään aika harvoin television katselun yhteydessä.

Salomaa toteaa, että Jalkapallon MM-kisat on yksi maailman suurimmista mediatapahtumista ja sillä on valtava kulttuurinen merkitys ympäri maailman.
– Kerran neljässä vuodessa järjestettävä MM-turnaus on tietynlainen arjen poikkeustila, johon haluavat usein liittyä myös sellaiset ihmiset, jotka eivät tavallisesti seuraa jalkapalloa tai urheilua.

Twitteriä hyödynnetään sosiaalisen median palveluista selvästi näkyvimmin televisiolähetysten yhteydessä.
– Esimerkiksi jalkapallon MM-kisoissa yleisöä kannustettiin postaamaan #ylemmfutis -aihetunnisteella myös Instagramissa ja Facebookissa, mutta viestejä ei hyödynnetty lähetyksissä samalla laajuudella kuin tviittejä, joista osa näkyi tv-ruudulla lähetyksen aikana ja joista parhaat palkittiin jalkapalloaiheisilla palkinnoilla lähetysten lopuksi.

Tutkijan mukaan Twitterissä puheenaiheiden keskittäminen on helppoa sen vahvan hashtag-kulttuurin ansiosta.
– Televisiotuotannon on helppo tarjota katsojille virallinen tunniste, jota käyttämällä katsojat antavat ohjelmalle ilmaista mainosta. Aihetunniste helpottaa lisäksi ohjelman tekijöitä seuraamaan yleisön toimintaa, verkottoitumista sekä reaktioita ohjelmaan.

Sosiaalinen media ei nakerra TV:n suosiota

–  TV:n on aina nähty esittävän meille sen, mikä yhteiskunnassamme kulloinkin on keskeistä ja merkityksellistä. Vaikka some on tuonut vaihtoehtoisia näkökulmia ja aivan uusia puheenaiheita, nähdäkseni oletus televisiosta merkityksellisten asioiden ja ilmiöiden välittäjänä ei ole merkittävästi romuttunut.

Tutkijan mukaan yksi syy siihen on varmasti se, että sosiaalisessa mediassa ja myös esimerkiksi verkkolehdissä kierrätetään edelleen paljon televisiosisältöä eli TV-ohjelmat ovat jatkuvasti jollakin tavalla puheenaiheena.
– Tutkimukseni myös osoittaa, että TV pyrkii jatkuvasti päivittämään itseään vastaamaan paremmin yleisön osallistumiskäytänteitä. esimerkiksi sosiaalisen median yhdistäminen televisiolähetykseen on juuri yksi tällainen keino.

Urheilutapahtuman ympärille voi rakentaa katsojayhteisön

Tohtoriksi väittelevä Elina Salomaa muistuttaa, että mediatapahtumat ylipäätään ja aivan erityisesti urheilulähetykset ovat pitäneet lineaarisen television hengissä.
– Ne on katsottava livenä, ja siksi Twitter sopii täydentämään niitä erityisen hyvin. Katsoja voi reagoida ottelutapahtumiin nopeatempoisesti ja ilmaista peliin liittyviä tunnetilojaan välittömästi, kun ruudulla tapahtuu jotakin olennaista.

Aihetunniste yhdistää tviitit osaksi muita saman aihetunnisteen viestiketjuja, jolloin ottelun ympärille on mahdollista rakentaa tietynlainen katsojayhteisö, ikään kuin virtuaalinen olohuone.
– Live-tviittaajat olivat lisäksi hyvin tietoisia siitä, että #ylemmfutis-aihetunnisteella oli mahdollista päästä televisioruudulle, ja sinne pääseminen koettiinkin tietyllä tavalla ansiokkaaksi.

Tutkija uskoo, että Twitterin kautta tapahtuva keskustelumahdollisuus voi jopa auttaa yksinäisiä ihmisiä muodostamaan uusia sosiaalisia kontakteja.
– Live-tviittaaminen on toimintaa, jota ylipäätään harrastetaan aika paljon silloin, kun ohjelmaa katsotaan yksin. TV on kuitenkin aina ollut siinä mielessä sosiaalinen media, että se on herättänyt keskustelua: ihmiset ovat puhuneet siitä joko katseluhetkellä tai myöhemmin vaikkapa työpaikoilla. Katsojat näyttävätkin haluavan jakaa katselukokemuksensa muiden kanssa, ja tähän sosiaalinen media näyttäisi olevan varsin toimiva alusta.

Petri Görman

Kuka?
Elina Salomaa kirjoitti ylioppilaaksi Lahden Rudolf Steiner -koulusta vuonna 2009. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2014 Vaasan yliopistosta pääaineenaan nykysuomi. Väitöstutkimuksensa hän aloitti Vaasassa, josta siirtyi kieliaineiden liikkeenluovutuksen yhteydessä Jyväskylän yliopistoon. Väitöksensä jälkeen Salomaa aloittaa työt Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Johtamiskäytänteiden uudistaminen digitaalisten alustojen välityksellä: vuorovaikutuksen näkökulma”. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos.