Kristillisdemokraattien ehdokkaana on asikkalalainen diplomi-insinööri Kari Kallio. Hän tavoittelee ensimmäistä kertaa kansanedustajan tehtävää.
Millainen on suomalaisen yhteiskunnan tilanne tällä hetkellä?
– Meillä on työelämässä ja taloudessa päällä nyt hyvä meininki. Työt sujuvat ja kilpailukykykin on kohtalaisen hyvä. Valitettavasti Sanna Marinin hallitus ei ole koko kautenaan ymmärtänyt talouden hoidosta paljoakaan, koska heiltä on puuttunut kokemusta. Pandemia ja sotatilanne ”antoivat luvan” jakaa rahaa hövelisti. Se on auttanut taloutta, mutta velkaa on otettu takaisinmaksua ja inflaatioriskiä miettimättä. Seuraavilla hallituksilla ei ole helppoa. Kaikesta huolimatta velkakellon käynti on saatava pysähtymään.
Mitä uudistuksia Suomessa tulisi tehdä jo lähitulevaisuudessa?
– Suomi on hukassa nykyisillä syntyvyysluvuilla. Meillä on vuosikymmeniä kestänyt voimistuva lapsivastaisuus ja se on nyt muutettava lapsimyönteisyydeksi. Uskon siihen ihmeeseen, että konkreettisilla lapsia ja lapsiperheitä tukevilla erilaisilla kannustimilla sekä tukimuodoilla tilanne saadaan kääntymään, kuten Virossa on tapahtunut. Tehdään Suomesta uudelleen koulutusyhteiskunta, jollainen se oli 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuvuosiin. Äsken eduskunnassa ideologisesti manipuloitu ja läpi nuijittu translaki on korjattava. Tieteeseen perustuvaa biologista sukupuolen määräytymistä ei voida lainsäädännössä ohittaa. Lain ongelma on biologisen sukupuolen ja ihmisen sisäisesti tunteman identiteetti -käsitteiden sekoittaminen. Tästä laista järjen ääni jäi puuttumaan.
Millä tavalla saisimme lasten ja nuorten oppimistulokset takaisin kansainvälisten tilastojen kärkipäähän?
– Hyväksi koetut koulukäytännöt, joilla parhaat Pisa-tulokset saavutettiin, ovat oppikäytäntöjen ja -sisältöjen valtavassa uudistustahdissa unohdettu. Hyvien käytäntöjen tilalle on tuotu lapsille sopimattomia projekteja. Järjen ääni on puuttunut, kun lapsille on annettu itseohjautuvuutta vaativia tehtäviä jo ennen kuin lukeminen, kirjoittaminen ja laskennan alkeitakaan on opetettu ja tiedon perille meno eli oppiminen varmistettu. Myös digilaitteiden käyttö olisi pitänyt keskittää oppimisen apuvälineeksi, nyt esim. puhelinparkkia ei ole käytetty riittävästi ja laitteiden pelikäyttö vie lasten huomion liiaksi.
Perustele näkemyksesi Natosta?
– Meidän tulee huolehtia omasta vahvasta puolustuskyvystämme. Natoa tarvitaan vahvistamaan Suomen puolustusta. Venäjä on diktatuuri, joka on koko Vladimir Putinin valtakauden ajan keskittynyt asevoimien kehittämiseen ja ammusvarastojen kasvattamiseen. Samalla yhteiskunnan muu kehittäminen on jäänyt kauaksi länsimaiden ja Kaukoidän kehittyneiden maiden taakse. Venäjä uhkaa naapureitaan ja se on sotapolitiikallaan yksiselitteisesti ajanut Suomen sekä Ruotsin hakemaan Naton jäsenyyttä.
Miten kehittäisit vanhuspalveluja?
– Omaishoitajien palkkio- ja vapaapäivä -asiat tulee laittaa ensin kuntoon. Se vähentää laitoshoidon tarvetta merkittävästi. Uusi sosiaalinen innovaatio: Nuorten ja eri-ikäisten yhteisasumista vanhusten kanssa tulee lisätä antamalla opiskelijoille vastineeksi alennus vuokraan vanhusten avustamisesta. Lisäksi omalääkärijärjestelmä tulee ottaa käyttöön koko maassa. Sote-alueet kärsivät hoitajapulasta. Sen vuoksi kolmas sektori on otettava mukaan tukemaan vanhusten hoitoa. Erilaiset järjestöt voivat tukea vanhuksia henkisesti ja sosiaalisesti tarjoamalla heille ystäväpalveluja, kulttuurielämyksiä, liikuntaa ja seuran pitoa.
Onnistuiko sote-uudistus sinun mielestäsi?
– Sote-uudistus on vasta tiensä alussa, joten sote-lakien mukaan mennään tulevat vuodet. Kristillisdemokraateilla on erinomainen sote-korjausohjelma, jonka mukaan parannuksia tekemällä sotesta voisi tulla menestystarina Suomessa. Lähtötilanteessa eli tämän vuoden alkupuolella rahoitusvajaus on merkittävä, koska mm. uuden hallintokerroksen kustannukset näyttävät olevan oletettua suuremmat. Vastaavasti säästöjä syntyy nyt kuntapuolella, koska siellä terveydenhuolto ja sen hallinto on päättynyt. Valtion aiemmin kunnille terveydenhuoltoon jakamat valtionosuudet voidaan nyt käyttää sote-alueilla järjestettävään terveydenhuoltoon. Puolueiden hallintorakenteessa käyttöön ottama ryhmärahamalli on piilopuoluetukea. Sitä ei pitäisi maksaa muulloin kuin ylijäämäisen tuloksen tilanteessa. Tai sitä pitäisi pienentää.
Kuinka talous saadaan kasvu-uralle Suomessa?
– Into ja tekemisen meininki on kova nuorilla ja työikäisillä sukupolvilla. Tuottavaa työtä ja yrityksiä tulee tukea koulutuksella, tutkimuksella ja tuotekehityksellä. Intoa ei saa tyrehdyttää työhalut vievällä verotuksella eikä liialla sääntelyllä. Onnellinen yrittäjä maksaa mielellään verot vastineeksi yhteiskunnan järjestämistä hyvistä olosuhteista ja menestyksellisen toiminnan edellytyksistä. Niihin kuuluvat muun muassa hyvä julkinen hallinto, työllistämisen tuet, toimivat markkinat sekä yhteiskuntarauha ja -turvallisuus.
Kerro, millaisia uudistuksia rata- ja tieverkostoon tulisi tehdä Suomessa?
– Väylävirastolla on useita erikokoisia ratahankkeita kehitystyön alla. Niitä on syytä jatkaa, jotta rataverkosto pysyy kehityksessä ajan tasalla. Ministeriöiden tuoreen selvityksen mukaan kolme suurta, yhteyksiä nopeuttavaa, ratahanketta eivät kannata. Niiden kaikkia rakentamiskustannuksia ei suhteellisen harvaan asutussa Suomessa saataisi koskaan takaisin. Autoliikenteen tieverkosto, hiekkateistä moottoriteihin, kuluu joka vuosi käytön mukaan ja johtuen säiden vaihtelusta. Eritasoisten teiden kunnossapitoon tulee satsata kunnolla, jottei kansalaisten ja yritysten kulkemiselle sekä tavaraliikenteelle aiheudu liian suurta haittaa. Nämä hankkeet, perusparantamiset ja ylläpitokorjaukset ovat tärkeitä myös työllisyyden kannalta.
Kerro kaksi tärkeintä asiaa, joiden eteen tekisit paljon työtä kansanedustajana?
– Suomen tulevaisuus on kiinni uusista sukupolvista, joten satsaisin vahvasti syntyvyyden tukemiseen ja erilaisten sekä henkisten että fyysisten ja taloudellisten tukimuotojen kehittämiseen. Yhteiskunnan on syytä osoittaa kiitollisuutta uutta sukupolvea tuottaville lapsiperheille ja lasten vanhemmille. Lasten syntymiseen liittyy myös kotikasvatus ja perusopetuksen riittävä henkilö- ja taloudellinen resurssointi sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Kotoperäiset uudet kansalaiset kasvavat kieleen ja omaan kulttuuriimme. Kaikki muualta tulevat eivät sopeudu ja kotoudu riittävän hyvin. Tiheään asutuilla seuduilla syntyy ajoittain kulttuuriristiriitoja tai jengiytymistä. Yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä uusien innovaatioiden tuottamiseen ja uusien yritysten perustamisen eteen haluaisin panostaa eduskunnassa. Tuottavalla yrittämisellä ja työllä maan talous saadaan kuntoon ja velat maksetuksi. Tämän keskeisenä edellytyksenä on, että nuorten ammatillinen ja yliopistokoulutus on vahvaa ja hyvin järjestetty.
Petri Görman
Hienoa saada uusi ehdokas Asikkalasta, hyvä Kari! Erityisesti pidin ideasta yhdistää nuorten ja vanhusten asumismuotoja. Tässä olisi potentiaalia monenlaiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kuten yksinäisyyden vähentämiseen, yhteisharrastamiseen ja pienten kuntien auttamiseen.
Tsemppiä vaaleihin, Kari!