Sosialidemokraattinen liike on ollut viimeisen vuosikymmenen vaikeuksissa Suomessa ja kansainvälisesti. Oikeistopuolueet ovat ottaneet vallan monissa Euroopan maissa. Samaan aikaan maahanmuuttovastaisuus on nostanut populistipuolueet pintaan ainakin hetkellisesti. Suomessa hallitusvastuuta eli pääministeripuolueena ovat pitkään jo oikeastaan koko tämän vuosituhannen pitäneet Keskusta ja Kokoomus. SDP:n on edellisen kerran ollut hallituksen pääministeripuolue kaudella 1999 – 2003. Pääministeripuolueen mielipiteillä on suuri merkitys, koska hallitusohjelmaa tehtäessä hän viime kädessä johtaa neuvotteluja ja suuria linjauksia. Se näkyy myös Juha Sipilän johtamassa hallituksessa, joka on tehnyt kirjaimellisesti pääministerin näköistä politiikkaa. Näin hallituksen puoliväliriihen alla tuloksista ja toimintatavoista voi olla sitten montaa mieltä.
SDP:n kannatus on noussut hitaasti, mutta tasaisen varmasti puheenjohtaja Antti Rinteen aikakaudella. Olen toiminut puolejohdossa puoluehallituksen jäsenenä toukokuusta 2014. Eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen jäsenenä olen ollut tiivisti mukana puolueen tulevaisuus – ja ohjelmatyössä. Muuttavussa maailmassa myös SDP:n on puolueena pystyttäyvä uusiutumaan ja uudistamaan toimintatapojaan unohtamatta kuitenkaan arvojaan. Tehtävämme on ollut ja tulee olemaan heikompien puolustaminen. Epätasa-arvon, työttömyyden ja syrjäytymisen maailmassa tehtävämme on edelleen ajankohtainen. Demokratian, ihmisarvon ja rauhan puolustaminen pitää olla edelleen keskiössä. Riidankylvväjiä riittä aina. Rauhan ja yhteistyön rakentajista on puute.
Lauantaina valitaan Lahdessa SDP:n uusi puoluejohto eli puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, puoluesihteeri ja puoluehallituksen jäsenet. SDP:llä on kaikki mahdollisuudet tulla valituksi pääministeripuolueeksi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Eduskuntavaalit pidetään vuonna 2019 ellei hallitus syystä tai toisesta hajoa ennen sitä. Itse olen ehdolla puolueen varapuheenjohtajaksi.
Puoluekokouksessa on yhteensä 500 äänivaltaista edustajaa 13 eri piiristä. Suurimaat piirit ovat Kaakkois-Suomi (66 edustajaa, Uusimaa 63 edustajaa ja Pirkanmaa 52 edustajaa). Pääkaupunki Helsingillä on 44 edustajaa. Meillä Hämeen piirissa on 39 puoluekokousedustajaa. Pienimmät ovat Lappi (14 edustajaa) ja ruotsikielinen FSD (18 edustajaa). Ennen kokousta piirit neuvottelut erilaisista ratkaisuista, joissa haetaan mm. alueellista tasapainoa. Perinteisesti 7 suurinta piiriä ovat omalla kannallaan ratkaiseet paljon. Ajat on kuitenkiin muuttuneet. Piirien omilla ehdokkuuksilla on merkitystä, mutta samalla korostuu yksittäisten ehdokkaiden kyky käydä kampanjaa ja vakuuttaa kokosväki omassa puheenvuorossaan.
Hämeen piiri esitti minua yksimielisesti varapuheenjohtajaksi. Se tarkoittaa, että Lahden ja Päijät-Hämeen lisäksi myös Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan alue tukee minua yksimielisesti. Se ei yksin riitä, koska Häme ei ole kaikkein suurimpien piirien joukossa. Uskon silti, että minulla on mahdollisuuksia menestyä. Kaikille ehdokkaille pidetään nk. kannatuspuheenvuoroja. Saan tukea kaikkien puheenjohtajaehdokkaiden taustajoukoista ja ympäri Suomea.
Riittääkö se valintaan saakka nähdään lauantaina Lahdessa.
Ville Skinnari