Anttilanmäen ja Kittelän pientaloalueen välissä Heikinkadun eteläpuolella oli mustaa multaa ja perunamaa runsas 30 vuotta sitten. Rakentamattoman pellon omisti Lahden kaupunki, joka myi sen 28.4.1981 päivätyllä kauppakirjalla Rakennusliike Salpa Oy:lle Helsingistä. Alue oli ehkä kuulunut Iso – Saksalan tiloihin ja siirtyi Martti Saksalan, ” Saksalan maisterin” kuoltua kaupungille. Vuoden 1977 asemakaavassa vanhat Anttilanmäen kuin Kittelä alueet oli merkitty rivi- ja kerrostaloalueeksi.
Asunto Oy Heikin rivitalojen asukkaat Ruopankadulla viettivät elokuun viimeisenä perjantaina 30 vuotisjuhlaa syöden hyvin ja tanssien elävän musiikin orkesterin tahdittamana. Ensimmäiset tanssiaiset taloyhtiön väki tanssi yläautokatoksen kivimurskalla, nyt oli asfaltti alla. Illan aikana kuultiin emiritus rehtori Antti Keskivälin laatima historiikki taloyhtiön tapahtumista ja ympäristön historiasta. Juhlaväki laski, että 39 huoneiston haltijoista ”alkuperäisväestöä” on ainakin seitsemässä osakkeessa. Muutamat perheet ovat muuttaneet lähistölle omakotitaloihin, toiset muille paikkakunnille ja vanhemmista perustajajäsenistä muutamat uusiin avaruuksiin.
Taloyhtiön hallitus ja asukkaat pitävät yhtiön tilat kunnossa pääasiallisesti talkoovoimin. Lapsille on keskipihalla leikkitilaa ja Eskionpuiston vempeleet ovat kulman takana. Kävelytien takana on myös pallokenttä, mihin yhtiön ihmisetkin ovat ostaneet lentopalloverkkoja. Välillä on kesäiltoina lentopallon lätke kuulunut asukkaitten välisissä otteluissa. Pihatieltä on muutaman askeleen matka talvisin hiihtoladulle sekä pakkastalvina luistinradalle. Uutta vuotta on otettu yhteisvoimin vastaan kuumaa glögiö maistellen ja lapsille raketteja sytytellen. Harmittavaista on taloissa nykyisin asuvien ala-asteen oppilaitten tulevat koulumatkat, kun Anttilanmäen kouluun sivistyslautakunnan päätöksellä jätettiin vain 1-2 luokat ja esikoulu.
Heikin rivien rakentaminen alkoi, kun Lahden kaupunginvaltuusto tarkisti asemakaavoja 1981 – 83. Vanhat Anttilamäen- ja Kittelän pientaloalueet saivat jäädä, kun voimaan astui nykyinen asemakaava 1983. Rivitaloja ryhdyttiin 1980 – luvulla rakentamaan myös Nikkarinkadun varrelle. Asunto Oy Heikin rivitalot valmistuivat siinä vaiheessa, kun asemakaava astui virallisesti voimaan 1983. Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 4.6.1981.
Jo saman vuoden lokakuussa yhtiössä alusta lähtien asuneet Antti ja Pirkko Keskiväli ostivat A talosta 81,5 neliön kahden kerroksen asunto-osakkeet, heitä seurasivat Birgitta ja Aulis Suomalainen sekä Lea ja Mauri Anttinniemi. Aulis Suomalainen ryhtyi rakennusaikaisen hallituksen ja huoneistojen ostajien yhdysmieheksi. 81,5 neliön huoneiston hinta oli 235, 521 markkaa ja yhtiöllä oli lainaa 40,469 mk sekä oma tontti ja yhteensä vuoden 1983 lopulla 39 asuntoa. Niistä kuusi on neljä huonetta ja keittiö, 94,5 neliötä ja sisäpihalla yksikerroksiset talot 56 neliön suuruiset kaksi huonetta ja keittiö. Kaikissa asunnoissa on oma sauna ja kaukolämpö. Viereen valmistui Oppilastalo Oy:n talot puskuriksi Uudenmaankadun liikennemelulle.
Kun maa-alueen kauppa vahvistettiin Lahden kaupunginvaltuustossa, olivat etelälahtelaiset valtuutetut huolissaan rakentajaksi ilmoitetun Rakennusliike B & K Oy:n varallisuudesta. Lahdessa oli rakentajia mennyt konkurssiin, ja Heikin rivitalot olivat niin sanotun kovan rahan asunto – osakeyhtiö. Valtuustossa vaadittiin, että rakennusmiesten tulisi olla lahtelaisia, oltiinhan vasta toipumassa öljykriisin aiheuttamasta talouslamasta.
Taloyhtiö on 30 vuotta voinut hyvin, ainoastaan C-talossa syttynyt tulipalo syksyllä 1998 pakotti talon asukkaat muutamaksi kuukaudeksi evakkoon. Sen jännitysiltayön jälkeen on pientä kihelmöinti tuonut eräästä asunnosta karannut kookas käärme, mikä saatiin pelastuslaitoksen avulla omaan terraarioonsa. Asemantaustasta on pienteollisuus hävinnyt, mutta marketit ja erikoisliikkeet ovat Ruopankadun asukkaita lähellä. Piisamia ei enää ojissa näy, mutta pihajänikset vastaanottavat illan kulkijat.
Terveisin työryhmä Antti Keskiväli, Kari Mäkelä ja Marja-Liisa Niuranen