Kisapuisto – Kisapuisto – Kisapuisto

Kuva: Joko vuonna 2024 nähdään havainnekuvan näköinen Kisapuiston stadion valmiina?


Kisapuistosta on tullut eräänlainen päähänpiintymä Lahden palloiluväelle. Aikaa kuluu, mutta mitään ei tehdä, hinnat nousevat ja mopo alkaa karata päättäjiltä kädestä. Lahtelaiset ovat odottaneet uutta ehostettua, paranettua ja kansainväliset mitat täyttävää stadionia kuin Jeesuksen toista tulemista jo reilut kymmenen vuotta. Saneerauksen vaiheita tuskin kannattaa käydä uudelleen läpi, mutta siitä voisi kirjoittaa erinomaisesti draama-tragediakomedian kaikilla mausteilla.

Muutama päivä sitten saimme viimein lukea, että jotain on Kisari-asian tiimoilta lopultakin tapahtumassa! Ovatko päättäjät viimeinkin päättämässä jotain? Tämän takia päätimme ottaa yhteyttä suoraan pääkallopaikalle ja kysyä, missä tässä Kisari-asiassa oikein tällä hetkellä mennään sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat olleet siinä konkreettisesti mukana, joko puuhamiehinä tai toimijoina.

Kisapuistosta on tullut lahtelaisille samanlainen asia kuin Suomen hallitukselle Nato-kysymyksestä; Koskaan ei oikein ole oikea aika. Onko tämä aika nyt? Näitä asioista kysyttiin ja näin vastasivat Mika Halttunen FC Lahti, Risto Saloranta Lahden Urheiluhalliyhdistys ja Jouni Arola Lahden Tilakeskus.

1. Tärkein kysymys on tietenkin, mitä Kisapuiston saneeraus saa mielestänne maksaa?

Risto Saloranta:
Pääkatsomon ja päätykatsomoiden hinta on tällä hetkellä suuruusluokassa 15 – 20 miljoonaa euroa.

Mika Halttunen:
Kisapuiston monikäyttöstadion (eli jalkapallostadion) tehdään ainakin 40 vuodeksi. Vaikka tällä hetkellä rakennuskustannukset ovat kovassa nousussa, niin hyvä stadion pitäisi saada aikaan 15- 20 miljoonalla eurolla.

Jouni Arola:
Kisapuisto- hanke on kokonaisuus, joka sisältää muutakin kuin jalkapallostadionin pääkatsomon oheistiloineen, esim. tekojääradan, kenttien ja alueiden kunnostusta sekä vanhojen katsomoiden purun. Tämän vuoden kaupungin talousarviossa pääkatsomoinvestointiin on varattu kaupungin rahoitusta 8,9 milj. euroa vuosille 2022-2024. Kisapuistohanke ei ole saneeraus vaan koko alueen uudistus. Se, mitä hanke saa maksaa, riippuu mitä kaikkea tähän lasketaan mukaan ja mitä kaikkea tullaan tekemään. Hankkeen aikataulu ja kokonaiskustannukset vahvistuvat hanketta koskevien kumppanuusneuvottelujen päätyttyä.

2. Paljonko hankkeeseen on saatavissa rahaa yksityiseltä sektorilta?

Risto Saloranta:
Yksityisen sektorin osuus on tällä tietoa 1,5 – 2 miljoonaa euroa.

Mika Halttunen:
Tämä on vielä avoinna, ja se riippuu lopullisesta suunnitelmasta, mutta tämän hetken arvion mukaan summa on 1,0- 2,0 miljoonaa euroa.

Jouni Arola:
Tästä asiasta neuvotellaan FC Lahden kanssa.

3. Mitkä seikat vaikuttavat rakennuttajan valinnassa?

Risto Saloranta:
Rakennuttajana toimii kiinteistöyhtiö, jonka pääomistaja on kaupunki, ja vähemmistöomistajina ovat FC Lahti kumppaneineen. Urakoitsija valikoituu kilpailutuksen kautta, ja urakoitsijaksi tulisi valikoitua luotettava ja kokenut rakentaja, jolla on näyttöä ratkaisuista monipuolisissa kohteissa, ja urheiluinfran tuntemusta

Mika Halttunen:
Rakennuttaja lienee selvä, se tulee olemaan Lahden kaupungin ja FC Lahden verkoston yhteinen kiinteistöosakeyhtiö, joka tulee omistamaan ja hallinnoimaan stadionia. Rakentajan valinnassa painaa varmaankin eniten luotettavuus, laatu ja hintakilpailukyky. Myös innovatiivisuus, sillä hankesuunnitelman perusteella tehtävän kilpailutuksen voittaja saa käyttää luovuutta lopullisessa
suunnitelmassa, joka tehdään vasta seuraavassa vaiheessa.

Jouni Arola:
Rakennuttajana toimii Lahden kaupunki yhteistyössä FC Lahden kanssa. Urakoitsijat ja suunnittelijat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Hankinnoissa käytetään toimijoille vähimmäiskriteerejä ja/tai laadullisia vaatimuksia.

4. Millaisessa aikataulussa haluaisitte saneerauksen toteutuvan?

Risto Saloranta:
Suunniteltu ja realistinen aikataulu on sellainen, että stadion otettaisiin käyttöön kevät-kesällä 2024.

Mika Halttunen:
Stadion on jalkapalloilijoiden ja tapahtumajärjestäjien käytössä kesällä 2024.

Jouni Arola:
Kisapuiston tekojääradan toteutus alkaa jo tänä vuonna. Kaupungin talousarviossa pääkatsomorakennus investointiin on varattu rahoitusta vuosille 2023-2024.

5. Ovatko Lahden Kymiringin tukeminen ja Kisapuiston saneeraus toistensa kilpailjoita?

Risto Saloranta:
Kymiringin tukeminen ja Kisapuiston stadion eivät kilpaile keskenään. Molemmat hankkeet ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä seudullemme.

Mika Halttunen:
Nähdäkseni ne eivät kilpaile ollenkaan keskenään, pikemminkin niissä tapahtuva toiminta tulee tukemaan ja täydentämään toisiaan. Yhdessä ne muodostavat Päijät-Hämeeseen ja laajemminkin koko Etelä-Suomen alueelle meidän maassamme ainutlaatuisen tapahtuma- ja elämysinfrastruktuurin, joka tulee hyödyttämään ja elävöittämään alueen taloutta tulevien vuosikymmenien ajan huomattavasti.

Jouni Arola:
Kaupungin investoinnit eivät liity mitenkään Kymiringiin.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
Miten Lahden Jazztori saadaan taas elävämmäksi?
Valtuutetut haluavat lisää puita kaupunkiin
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin: Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän korpeen kaavoitettiin rintamamiestaloja heti sodan jälkeen – Siitä lähti kaupunginosan kasvuprosessi liikkeelle
Joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho: Puuttuvia sähköbusseja korvataan väliaikaisesti dieselbusseilla
Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
ARKISTO