Venetsian omakotiyhdistys on virkeä kuuskymppinen

Kuva: Venetsiassa juhlittiin omakotiyhdistyksen 60-vuotisjuhlia


– Olen syntynyt 77 vuotta sitten ja siitä lähtien olen ollut venetsialainen, Marja-Liisa Martikainen kertoo.

Virkeän eläkeläisnaisen elämässä on ollut vain kuuden vuoden jakso, milloin hän asui muualla.
– Minulla on siis menossa jo kahdeksas vuosikymmen täällä Venetsiassa.

Martikaisen mielestä Venetsia on paras asuinpaikka Lahdessa.
– Kadut ovat samanlaisia kuin 1940 -luvulla.

Heti sodan jälkeen Venetsiassa rakennettiin paljon ja toinen rakentamisen huippukausi ajoittui 1960-luvun loppuun.
– Tämä asuinalue on nyt täynnä. Uusia omakotitaloja tänne tuskin enää rakennetaan.

Lapsille hyvä kasvuympäristö

– Venetsia oli täynnä lapsiperheitä heti sodan jälkeen. Jossain vaiheessa lasten määrä hiipui, mutta viime vuosina alueelle on muuttanut paljon toisen polven venetsialaisia takaisin lapsineen.

Martikaisen mukaan asuinalue on poikkeuksellisen rauhallinen ja hän ei muista, koska hän olisi viimeksi joutunut kokemaan ilkivaltaa alueella.
– Täällä ovat loistavat liikuntamahdollisuudet ja marjametsät aivan lähellä. Saksalasta saakka voi hiihtää Venetsiaan.

Martikaisen mukaan kehätie olisi voinut kulkea Renkomäen kautta.
– Nyt Launeella myllätään joka nurkalla. Se häiritsee monen arkea. Meille rakentamisesta ei ole kuitenkaan haittaa.
– Omakotiyhdistys on onnistunut luomaan mukavan yhteishengen tälle asuinalueelle. Se on hieno asia.

Palvelut lähellä

– Kaikki Launeen palvelut ovat lähellä meitä, ei meidän ole pakko matkustaa kaupungille arkiasioille, Matti Martikainen toteaa.

Työikäisillä ihmisillä on helppo lähteä Venetsiasta esimerkiksi Helsinkiin töihin.
– Yksi huono puoli Venetsiassa kuitenkin on. Täällä ei ole omakotiyhdistykselle tai muille yhdistyksille kokoontumistiloja.Sen vuoksi omakotiyhdistyksen vuosikokoukset ovat yleensä Renkomäen kirjastolla.

Venetsian omakotiyhdistys juhli kuuskymppisiään viime lauantaina aurinkoisessa kesäsäässä.
– Kyllä täällä on vielä sellainen vanha suomalainen yhdessä tekemisen meininki hengissä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
ARKISTO