Venetsian omakotiyhdistys on virkeä kuuskymppinen

Kuva: Venetsiassa juhlittiin omakotiyhdistyksen 60-vuotisjuhlia


– Olen syntynyt 77 vuotta sitten ja siitä lähtien olen ollut venetsialainen, Marja-Liisa Martikainen kertoo.

Virkeän eläkeläisnaisen elämässä on ollut vain kuuden vuoden jakso, milloin hän asui muualla.
– Minulla on siis menossa jo kahdeksas vuosikymmen täällä Venetsiassa.

Martikaisen mielestä Venetsia on paras asuinpaikka Lahdessa.
– Kadut ovat samanlaisia kuin 1940 -luvulla.

Heti sodan jälkeen Venetsiassa rakennettiin paljon ja toinen rakentamisen huippukausi ajoittui 1960-luvun loppuun.
– Tämä asuinalue on nyt täynnä. Uusia omakotitaloja tänne tuskin enää rakennetaan.

Lapsille hyvä kasvuympäristö

– Venetsia oli täynnä lapsiperheitä heti sodan jälkeen. Jossain vaiheessa lasten määrä hiipui, mutta viime vuosina alueelle on muuttanut paljon toisen polven venetsialaisia takaisin lapsineen.

Martikaisen mukaan asuinalue on poikkeuksellisen rauhallinen ja hän ei muista, koska hän olisi viimeksi joutunut kokemaan ilkivaltaa alueella.
– Täällä ovat loistavat liikuntamahdollisuudet ja marjametsät aivan lähellä. Saksalasta saakka voi hiihtää Venetsiaan.

Martikaisen mukaan kehätie olisi voinut kulkea Renkomäen kautta.
– Nyt Launeella myllätään joka nurkalla. Se häiritsee monen arkea. Meille rakentamisesta ei ole kuitenkaan haittaa.
– Omakotiyhdistys on onnistunut luomaan mukavan yhteishengen tälle asuinalueelle. Se on hieno asia.

Palvelut lähellä

– Kaikki Launeen palvelut ovat lähellä meitä, ei meidän ole pakko matkustaa kaupungille arkiasioille, Matti Martikainen toteaa.

Työikäisillä ihmisillä on helppo lähteä Venetsiasta esimerkiksi Helsinkiin töihin.
– Yksi huono puoli Venetsiassa kuitenkin on. Täällä ei ole omakotiyhdistykselle tai muille yhdistyksille kokoontumistiloja.Sen vuoksi omakotiyhdistyksen vuosikokoukset ovat yleensä Renkomäen kirjastolla.

Venetsian omakotiyhdistys juhli kuuskymppisiään viime lauantaina aurinkoisessa kesäsäässä.
– Kyllä täällä on vielä sellainen vanha suomalainen yhdessä tekemisen meininki hengissä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
ARKISTO