Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon

-Minulle urheilu on ollut elämäntapa, eikä minulle ole koskaan maksettu siitä palkkaa. Se on antanut minulle paljon sisältöä elämään. Vieläkin on mukavaa lähteä Kisapuistoon katsomaan miesten ja naisten otteluja. Suomensarja otteluissa tapaa kavereita ja tuttuja aina. Sen lisäksi jokaisen ottelun aikana on syötävä pelimakkara.


Päijät-Hämeen Urheilugaalassa elämänurapalkinto myönnettiin lahtelaiselle pesäpallolegendalle Heikki Laineelle. Lahden Mailaveikkoja koko aktiiviuransa ajan edustanut Laine valittiin vuoden pesäpalloilijaksi vuonna 1968. Tämä palkinto myönnettiin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavalle urheilijalle silloin ensimmäisen kerran.
– Mestarit – Muu Suomi -ottelussa löin kahden maan nopeimman kopparin välistä pallon ulos kentältä maratonportista. Iltapäivälehti kirjoitti, että seuraavana päivänä, että tällaisen pelaajan pitää olla vuoden pesäpalloilija. Minut valittiin vuoden pesäpalloilijaksi kahden viikon kuluttua tästä tapahtumasta, Heikki Laine muistelee.

Pesäpallolegendan voimat ovat sen verran ehtyneet, että elämänurapalkinnon kävi hakemassa hänen poikansa Timo Laine.
– Olen iloinen ja onnellinen tästä kunnianosoituksesta. Olisi ollut upeaa hakea itse palkinto yli 300 kutsuvieraan edestä.

Länsiharjun koulun kentällä Laine otti ensikosketuksen pesäpalloon.
– Urheilin monipuolisesti lapsuudessa ja nuoruudessa. Menestyin muun muassa mäkihypyssä, pesäpallossa ja seiväshypyssä. Parikymppisenä pelasin myös käsipalloa maajoukkueessa.

Lahden Mailaveikkojen kakkosjoukkue houkutteli yläkoululaisen Lainen mukaan pesäpalloharrastuksen pariin vuonna 1956.
– Siitä lähtien pesäpallo on ollut minulle elämää suurempi asia. Sitä se on yhä edelleen. Katsoin kaikki miesten ja naisten pelit Kisapuiston katsomossa viime kaudella. Molemmat joukkueet pelaavat suomensarjaa, mutta nousuhaaveita on kohti ykkössarjaa tulevan kauden päätteeksi.

Herrasmiespelaaja ajettiin kahdesti ulos kentältä

Mailaveikot halusivat monipuolistaa pelaajiensa talviharjoittelua 1960-luvun alussa ja silloin harjoitusohjelmaa lisättiin käsipallo.
– Innostuin myös paljon tästä urheilulajista ja sain aika nopeasti kutsun maajoukkueleirille.

Yhä edelleen kukaan muu lahtelainen kuin Laine, ei ole pelannut käsipallon MM-kisoissa.
– Opiskeluaikoina pelasin käsipalloa Katajanokan haukoissa. Tämän joukkuelajin parissa pelimatkoja ulkomaille kertyi useita. Se oli nuorelle miehelle tärkeä asia. Pesäpalloa pelattiin vain eri maakunnissa Suomessa.

Herrasmiespelaajaa harmittaa vielä seniori-ikäisenä kaksi ulosajoa.
– Ensimmäinen ulosajo tapahtui pesäpallo-ottelussa ja koen yhä edelleen sen oikeusmurhaksi. En edes osunut lukkaria selkään mailalla, vaikka niin väitettiin. Toinen ulosajo tapahtui käsipallo-ottelussa, kun Laineen käsi osui vastustajan aataminomenaan sillä seurauksella, että hän joutui sairaalaan.

Suurin pettymys Laineelle yhä edelleen on se, kun hänen valmentamansa Lahden Mailaveikkojen naisten pesäpallojoukkue päätti lopettaa pelaamisen kevätkierroksen jälkeen 1980-luvun alussa.
– Olen edelleen sitä mieltä, että olisi valmentanut tämän naisjoukkueen mestaruuteen, mutta sitä mahdollisuutta minulle ei suotu. Se joukkue oli täynnä innostusta ja urheilullisuutta.

Uusi puheenjohtaja vie seuraa eteenpäin

– Ex-kansanedustaja ja Padasjoen kunnanjohtaja Juha Rehula valittiin Lahden Mailaveikkojen uudeksi puheenjohtajaksi syksyllä. Hän on tuonut paljon lisää virtaa seuratoimintaa.

Mailaveikkoihin on palkattu samalla puolipäiväinen junioripäällikkö, jonka vastuulla on pelaajien kehitystoiminta.
– Toivon, että seurassa otettaisiin käyttöön pelaajapolkuajatus. C-junioreista aloitettaisiin ja tästä joukkueesta valittaisiin parhaat kakkosjoukkueeseen. Siitä sitten muodostettaisiin tulevaisuudessa Lahden Mailaveikkojen pesisakatemia, jossa pelaajat jalostettaisiin edustusjoukkueeseen.

Pesäpallolla on pitkät perinteet Lahdessa ja Lahden Mailaveikot täyttää 100 vuotta vuonna 2029. Laine uskoo vahvasti lahtelaisen pesäpallotarinan nousevan taas huipulle.
– Useat kehitystoimenpiteet tähtäävät siihen, että meillä on jo tämän vuosikymmenen lopussa taitava edustusjoukkue miesten ja naisten sarjoissa.

Kisapuistossa on nyt hyvä pesäpalloareena ja yleisön on sinne helppo tulla.
– Juniorit harjoittelevat Mukkulan kuplahallissa ja Suurhallissa.

Pesäpallolegenda toivoo, että Kisapuistoon saadaan tulevaa kautta varten kunnon äänentoisto ja ammattimaiset selostusvälineet.
– Nämä ovat niitä asioita, joita eläkeläinen yrittää vielä seuran eteen hoitaa tämän talven aikana.

 Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO