Sosialidemokraatti Pekka Komu on kokenut päijäthämäläinen poliitikko. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa mies on ehdokkana ensimmäistä kertaa.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin, sillä haluan nostaa keskusteluun Lahdelle ja koko Päijät-Hämeelle tärkeitä asioita. Monesti on vaikea ymmärtää, miten paljon paikallisiin asioihin voidaan vaikuttaa suoraan EU:n tasolta. Lahti ja Päijät-Häme tarvitsevat oman puolustajansa Euroopan parlamenttiin.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Neljäs kausi Lahden kaupunginvaltuustossa ja muun muassa maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät ovat tehneet minusta hyvän verkostoitujan. Olen käynyt usein näiden tehtävien takia Brysselissä ja oppinut tuntemaan kansainvälistä päätöksentekokulttuuria. Nyt viimeisimpänä Euroopan alueiden komitean tehtävässä Bryssel ja EU:n päätöksenteko sekä käsiteltävät asiat ovat tulleet tutuiksi.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Toimin tällä hetkellä Euroopan alueiden komiteassa, joka nimensä mukaisesti tuo kaupunkien ja maakuntien ääntä esille EU:n päätöksenteossa. Ennen tätä tehtävää vaikutin myös Baltic Sea Commissionin ja Union of Baltic Cities -järjestöjen toiminnassa, joissa olen päässyt vaikuttamaan Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen asioihin muiden maiden päätöksentekijöiden kanssa. Lisäksi tietenkin maakuntahallituksen puheenjohtajuus ja maakuntamme asioiden edistäminen vie minut usein Brysseliin tapaamaan meppejä.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on onnistunut olemassaolonsa aikana monissa asioissa. Tärkeimpänä on rauhan säilyttäminen Euroopassa, mikä ei ole itsestäänselvyys, kun sitä peilaa historiaan. Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus ja yhteisvaluutta ovat myös hyviä esimerkkejä. Kuitenkin parannettavaa on vielä runsaasti jäljellä, eikä EU:ta saa ajatella staattisena toimijana. On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen koko EU:ssa. Tämä työ onnistuessaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja Suomeen.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Haluaisin työskennellä parlamentissa erityisesti TKI-investointien ja vihreän siirtymän parissa. Sähköisen liikenteen kehittäminen voisi olla vahvan autoteollisuuden Euroopassa kilpailuetu suhteessa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Meillä on tästä jo positiivisia kokemuksia Lahden seudulla.Turvallisuus on kuitenkin kaikista tärkein teema, johon EU:n tulee panostaa entistä enemmän. Emme halua sotaa Euroopan unioniin. Paras tapa estää se on panostaa uskottavaan puolustukseen. Sinisilmäisyyttä ei saa olla myöskään sisäisessä turvallisuudessa, jossa olemme nähneet ikäviä ylilyöntejä: poliittinen väkivalta on yleistynyt, mikä on erityiseen huolestuttavaa.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
-Varmasti siitä on hyötyä, kuten ylipäätään valtakunnallisesta tunnettuudesta. Kuitenkin minun kampanjalleni on tärkeä edistää juuri paikallisia asioita ja siksi kohdistankin vaalityötä erityisesti Päijät-Hämeeseen.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Ehdottomasti. Suomi ei voi tyydyttäytyä vain sotilasliitto Naton jäsenyyteen. EU:hun on saatava oma puolustuskomissaari vahvistamaan EU:n toimintaa myös turvallisuuden saralla. Puolustuskomissaarin tehtävä olisi koordinoida ja kehittää yhteistä puolustusta ja varautumista. Lisäksi puolustushankintoja ja puolustusteollisuutta pitää keskittää vahvemmin EU:n jäsenvaltioihin. Näin vahvistetaan koko EU:n huoltovarmuutta ja pidetään huolta EU:n kriisinkestävyydestä.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU on onnistunut pääasiallisesti hyvin Ukrainan avustamisessa. Kuitenkin ainoa toivottava tapa, jolla sota voi päättyä on se, että Venäjä vetää joukkonsa pois ja Ukraina voittaa sodan. Valitettavasti tämä on valtavan työn ja panostusten takana, mikä tarkoittaa että EU:n on tuettava merkittävästi Ukrainaa lisää. On toimitettava lisää asetarvikkeita ja autettava Ukrainaa muutenkin rahallisesti. Euroopassa on syytä tiedostaa, että emme voi laskea Ukrainan tukemista vain Yhdysvaltojen varaan.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
 – Erilaisissa kokouksissa olen tutustunut sosialidemokraatteihin ympäri Eurooppaa ja monia näistä kontakteista voin kutsua ystävikseni. Ja vaikka en tuntisi parlamenttiryhmän enemmistöä entuudestaan, yhteinen arvopohja solidaarisemman ja oikeudenmukaisemman Euroopan puolelta yhdistää meitä kaikkia eurooppalaisia demareita. Olemmehan sentään maailman suurin poliittinen kansanliike.

Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
 – EU:n on panostettava entistä vahvemmin vihreän siirtymän toteutumiseen. Tulevalla kaudella pitäisi toteuttaa yhteinen EU-rahasto, joka rahoittaa vihreään siirtymään liittyviä innovaatioita koko EU:n alueella. Meidä tulee tavoitella hiilineutraalia EU:ta jo ennen vuotta 2050, joka on tällä hetkellä EU:n tavoite.

Petri Görman

Perussuomalainen Johanna Ekman on poliitikko, joka on monipuolisesti mukana poliittisessa päätöksenteossa. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa nainen on ensimmäistä kertaa ehdokkaana.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Haluan olla mukana varmistamassa, että kansallinen etumme on EU:ssa aina etusijalla ja toteutuu. Sen vuoksi annan tähän työhön oman panokseni ja olen rakentamassa taloudellisesti vahvempaa, turvallista ja hyvinvoivaa Suomea sekä vakaata Eurooppaa. Suomi tarvitsee puolustajakseen osaavan, yhteistyökykyisen, myynti- ja kielitaitoisen sekä asioihin paneutuvan verkostoitujan, jotta tarpeemme huomioidaan päätöksenteossa.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Olen Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisesti merkittävässä yhteistyöjärjestö CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa sekä tämän liikennetyöryhmän varapuheenjohtaja. Itämerikomission vuosittaisessa yleiskokouksessa keskiviikkona 22.5.2024 Kotkassa vahvistettiin Itämerikomission hallituksen jäsenyyteni. CPMR eli olen käynyt tutustumassa europarlamenttiin Strasbourgissa CPMR:n Itämerikomis-sion kokouksen yhteydessä. Puhun sujuvasti suomea, englantia ja ruotsia sekä olen käyttänyt myös saksaa työkielenä. Aiempi työkokemukseni sekä poliittiset luottamustehtäväni antavat hyvät edellytykset vaikuttaa Suomen edun mukaisesti europarlamentaarikkona.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Olen Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen jäsen ja Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisessä CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa sekä tämän liikennetyöryhmän varapuheenjohtaja. Aikaisemmin olen työskennellyt myös Ruotsissa ja Sveitsissä. Uskon, että kielitaidostani sekä myynti- ja asiakaspalvelu-kokemuksestani olevan hyötyä verkostoitumisessa ja asioiden eteenpäin viemisessä aktiivisella otteella.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU on saanut luotua toimivat sisämarkkinat. Nykyhetkeen liittyen EU on onnistunut REPowerEU-suunnitelman avulla monipuolistamaan energiahuoltoaan muun muassa tekemällä putkikaasun tuonnista muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU haluaa kyseisen suunnitelman toteutuksella lopettaa riippuvuutensa Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti. Turvallisuuteen, omavaraisuuteen, talouteen ja vientiin liittyvät kysymykset ovat mielestäni erityisen tärkeitä tulevalla kaudella. Tarvitsemme myös yhtenäistä rajapolitiikkaa, Suomen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kasvattamista muun muassa maataloudessa, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja vain hallittua meitä hyödyttävää maahanmuuttoa.  Vientiä tulee edistää ja yhteisvelkapaketteihin tulee suhtautua hyvin kriittisesti. En kannata EU:n verotusoikeuksien lisäämistä. Menestyvä Suomi on myös EU:n etu.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Menestys rakentuu yhteistyöllä, joten on tärkeää olla aktiivinen myös oman maakunnan ulkopuolella. EU-vaikuttamisessa laajat verkostot edesauttavat viestin kulkua eri sidosryhmien välillä. Meidän tulee myydä ydinviestimme EU:lle ja mikäli jaamme samoja intressejä muiden esimerkiksi Pohjoismaiden kanssa, on meillä yhdessä leveämmät hartiat tuoda tarpeitamme esille.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Mielestäni EU:n tulee vahvistaa omaa puolustusteollisuuttaan sekä huomioida, että Naton ja EU:n roolit voivat täydentää toisiaan. Kannatan EU:n puolustuskomissaarin salkun perustamista. Puolustuskomissaarin tehtävänä olisi koordinoida yhteistä ase- ja ammustuotantoa sekä asetoimituksia. Lähtökohtaisesti kunkin EU:n jäsenmaan tulee ylläpitää omaa puolustustaan ja kriisitilanteiden osalta kykyä siviiliväestön suojaamiseen. EU:n jäsenmaista 24 kuuluu puolustusliitto Natoon ja vain 3 jäsenmaata ei kuulu. EU:n puolustuksellinen rooli on toissijainen Natoon nähden.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– EU on mielestäni onnistut hyvin taloudellisessa ja humanitaarisessa antamisessa.  Muun muassa 4,2 miljoonaa pakolaista Ukrainasta saa tilapäistä suojelua tai on vastaavien järjestelmien piirissä EU:ssa. Jäsenmaiden antaman puolustustarvikkeiden ja muun sotilaallisen avun oikea-aikaisuudessa ja riittävyydessä on ollut ajoittain haasteita. Lisäksi näiden osalta koordinointi olisi voinut toimia paremmin.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Minulla ei ole ollut heihin suoraan yhteyksiä. Perussuomalaiset kuuluvat Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmään Euroopan Parlamentissa.

Millaista ympäristöpolitiikkaa EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– EU:n ympäristöpolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Yhteisön tulee jatkaa panostamista tutkimukseen ja innovointiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä kierrätykseen. Samoin EU:n tulee jatkaa ilmaston lämpenemisen ja luontokadon torjumisen toimenpiteiden taloudellista tukemista. Nämä lämpenemisen ja luontokadon torjumiseksi tehtävät toimenpiteet tulee saada tehdä läheisyysperiaatteen mukaisesti käyttäen paikallista asiantuntemusta ja osaamista sekä parhaita ja kilpailukykyisimpiä menetelmiä ilman ylisäätelyä ja raskasta byrokratiaa. Suomen paikallisten toimijoiden tulee aktiivisesti tehdä ehdotuksia ja anomuksia, jotta saadaan nykyiset ja tulevat EU:n tarjoamat asiantuntija-avut ja rahoitukset hyödynnettyä sekä integroitua Suomen kansallisten hankkeiden ja suunnitelmien kanssa.

Petri Görman

Sosialidemokraatti Emmi Lintonen on kokenut kantahämäläinen poliitikko. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa nainen on ehdokkaana ensimmäistä kertaa.

Miksi lähdit ehdokkaaksi mukaan europarlamenttivaaleihin?
– Eurooppa tarvitsee uusia vahvoja päättäjiä, joilla on kokemusta luoda parempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta suomalaisille ja Euroopalle. Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen. Vanha viisaus on, että vaikka ajattelee globaalisti, ei pidä unohtaa paikallista näkökulmaa. EU:ssa on huomioitava jokainen jäsenmaa erityispiirteineen. Suomi saa äänensä kuuluviin, kun tekee tiivistä yhteistyötä päätöksenteossa.

Miten olet valmistautunut mahdolliseen vaativaan kansainväliseen luottamustehtävään?
– Minulla on laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot sekä hyvä kielitaito.

Onko sinulla aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä?
– Olen Euroopan demarinaisten hallituksen jäsen, joten eurooppalainen päätöksentekokulttuuri on tullut sitä kautta tutuksi. Sen lisäksi olen myös työskennellyt useita vuosia Euroopan alueiden komitean ylläpitämässä nuorten päättäjien verkostossa.

Miten EU on onnistunut tehtävässään Suomen jäsenyyden aikana?
– EU:n tärkein tehtävä on rauhan ylläpito ja yhtenäisyyden rakentaminen. Suomen tulee olla aloitteellinen ja rakentava osapuoli EU:ssa ja hakea yhteisiä ratkaisuja, jotta esimerkiksi kriisitilanteissa voidaan toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Pidän tärkeänä sitä, että Suomi on aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU:n tulevaisuuteen ja rakentamassa entistä vahvempaa Eurooppaa.

Millaiset asiat sinua kiinnostaa mahdollisena europarlamentaarikkona erityisesti?
– Haluan edistää tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla. Tasa-arvon toteutuminen on olennainen osa ihmisarvoa ja liittyy erottamattomasti sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen. Naisilla ja tytöillä on oltava kehoonsa itsemääräämisoikeus. Rakastan suomalaista luontoa. On tärkeää suojella yhteistä aarrettamme tuleville sukupolville. EU:n pitää olla edelläkävijä, jotta ilmastokriisi saadaan torjuttua. Rakastan myös eurooppalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä, jotka vauhdittavat luovuutta ja innovaatioita.

Kuinka tärkeää europarlamentaarikolle on olla tunnettu muuallakin kuin omassa maakunnassa?
– Laaja tunnettavuus on tärkeää kaikille poliitikoille.

Oletko sitä mieltä, että Euroopan unionin tulee vahvistaa yhteistä puolustusta?
– Puolustus kuuluu tällä hetkellä jäsenmaiden toimivaltaan, mutta EU:ssa on viime vuosina tehostettu monin tavoin puolustusyhteistyötä. Puolustukseltaan vahvempi EU turvaa jäsenmaiden ja kansalaisten turvallisuutta. Suomi liittyi EU:n jäseneksi aikanaan talouden ja puolustusyhteistyön takia. Olisi tärkeää perustaa puolustuskomissaarin tehtävä ja vahvistaa yhteistä puolustusstrategiaa.

Miten EU on onnistunut Ukrainan avustamisessa?
– Ukrainaa tulee tukea niin kauan kuin on tarve. Ukraina sotii koko Euroopan puolesta. EU:ssa yhteinen haaste on tehostaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi ei ole idän ja lännen välissä vaan me olemme länsimaa.

Millaiset yhteydet sinulla on veljespuolueisiin Euroopassa?
– Koska olen Euroopan demarinaisten hallituksen jäsen, on minulla erinomaiset, kansainväliset yhteydet veljespuolueisiin Euroopassa.

Millaista ympäristöpolitiikka EU:n tulisi harjoittaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka?
– Nyt ovat viimeiset hetket toimia, jotta lapsillamme ja heidän lapsillaan on vielä maapallo, jolla elää. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien toimivuus ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä. Luonnon ja ihmisten hyvinvointia voidaan turvata ja maapallon keskilämpötilan nousua rajoittaa 1,5 asteeseen, kun koko maailma on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tavoite perustuu Pariisin ilmastosopimukseen ja EU:n omaan ilmastolakiin. Hiilineutraalisuuteen olisi mahdollista pyrkiä jo vuoteen 2045 mennessä.

Petri Görman

kuva: Roinaralli vierailee Etelä-Lahden alueella 14.5.

– Kotitaloudet siivoavat usein ennen kesää ja silloin nurkista poistetaan erilaisia jätteitä. Roinaralli on suunnattu etenkin autottomille asukkaille ja senioreille, jotka eivät itse pääse tuomaan jätteitä lajitteluasemalle Kujalaan, palveluesihenkilö Mika Kantele kertoo.

Tämän vuoden Roinaralli alkaa Etelä-Lahden alueella 14.5. ja se vierailee Salpakierto Oy:n organisoimana 73 eri pisteessä kuukauden aikana.
– Keräyspisteellä asiointiin on varattava aikaa, koska asiakkaita palvellaan siellä työturvallisuusasioiden vuoksi vain yksi kerrallaan.

Jätteitä ei saa tuoda keräyspisteelle ennen kuin siellä on kuljetuksista vastuussa oleva työntekijä paikalla.
– Jäteautot eivät poistu keräyspisteellä ennen kuin kaikkia asiakkaita on palveltu.

Roinarallin yhteydessä asiakkailta ei peritä kierrätysmaksuja.
– Keräysautot ottavat vastaan kaikki kotitalouksien pienet erät vaarallisia jätteitä, erikokoisia metallijätteitä ja kodin sähkölaitteita. Jätemäärät eivät saa painaa yli 50 kg tai nestemäiset jätteet eivät saa olla yli 50 litraa tilavuudeltaan.

Kierrätys toimii tehokkaasti Päijät-Hämeessä

– Tämä on yksi meidän palvelumuotomme päijäthämäläisille asiakkaillemme ja se täydentää meidän kattavaa palveluverkkoa.

Vaaralliset jätteet tulisi palauttaa aina alkuperäisissä pakkauksissa kierrätyspisteelle.
– Lakat, liimat, liuottimet, jarrunesteet, jäähdytinnesteet, maalit ja puunsuojaöljyt, torjunta-aineet ja erilaiset puhdistusaineet kuuluvat tähän kategoriaan. Myös akut, energiansäästölamput, loisteputket ja paristot kuuluvat tähän joukkoon.

Metallinkeräysauto ottaa vastaan muun muassa kaasu- ja hiiligrillit, kattopellit, kattilat, maalipurkit, moottorit, pakoputket, pannut, polkupyörät ja vanteet tikkaat, pakoputket, polkupyörät ja vanteet.
– Yli puoli kiloa painavia litiumakkuja, lääkejätteitä ja kestopuujätettä ei oteta keräyspisteellä vastaan.

Sähkölaitteita keräämme myös kattavasti kierrätykseen.
– Otamme nyt vastaan esimerkiksi hellat, kahvinkeittimet, kylmälaitteet, televisiot, tietokoneet, peruskoneet ja valaisimet.
Roinarallin yhteydessä ei kerätä ilotulitteita, kaasupulloja, patruunoita tai muita räjähtäviä aineita.

Petri Görman

ROINARALLI ETELÄ-LAHDESSA TIISTAINA 14.5.
16.15 – 16.45 Jokimaa, Jokimaankatu 6, raviradan p-alue
17.00 – 17.30 Patomäki, Puotikatu 7, Patoseudun toimintakeskus
17.45 – 18.15 Renkomäki, Orimattilankatu 103, monitoimitalo
18.45 – 19.15 Saksala, Saksalankatu 28, AL-autopalvelukeskus
19.30 – 20.00 Laune, Ajokatu 53, City-Marketin p-alue

kuva: – Sitä Lahtea, johon synnyin 1960-luvun alussa ei enää ole. Etelä-Lahdesta ja Launeelta on myös moni tärkeä paikka kadonnut sanoo kirjailija Kalle Veirto

– Tämä urheiluesseekokoelma on kunnianosoitus yhteisölle, jossa olen elänyt jo yli 60 vuotta. Ehkä voin todeta, että tämä kirja syvensi itsetuntemusta ja lisäsi henkilökohtaista historiatajua paljon.

Verta, hikeä ja pari pystiä -kirja ilmestyi helmikuussa ja samalla Veirto hyppäsi omasta nuortenkirjojen maailmasta aivan toisenlaiseen todellisuuteen.
– Sain apurahan urheiluesseeprojektia varten. Siitä tämä kirja lähti liikkeelle. Olen itse kirjan päähenkilö.

Veirto myöntää, että oli terapeuttista kirjoittaa asioista, joita elää, kokee ja näkee arjessaan.
– Lahti, Laune ja urheilu ovat olleet myös minun nuorten kirjojen teemoja. Nyt samat asiat saivat hieman aikuisemman kontekstin.

David Foster Wallacen Tennisesseet -kirja toimi injektioruiskeena kaksi kuukautta sitten julkaistulle urheiluesseekokoelmalle.
– Se oli hyvin omakohtainen ja kulmikas kirja. Siitä kirjasta paskantärkeys loistaa poissaolollaan.

Launeenlainen Veirto ajatteli, että samanlainen lähestymistapa ja tyyli sopisi myös hänelle.
– Se oli sellainen heräte ja siitä syntyi nyt tämä kirja. Lukijat päättävät sen, kuinka onnistuin.

Urheiluessee kokoelma on kirjoitettu miehen omien kokemusten perusteella.
– Kirjoitin sen, mitä muistan. En juurikaan tarkistellut asioita kirjoitusprosessin jälkeen.

Yhteisö resonoi aina taustalla

– Minä en ole luonut mitään, vaan kaupunki on luonut minut, Veirto sanoo.

Urheiluesseekokoelma on kunnianosoitus lahtelaisille ihmisille ja samalla kertoo, kuinka yhteisö on kasvattanut Kalle Veirto -nimisestä miehestä sellaisen kuin hän nyt on.
Urheiluesseekokoelma on samalla aikamatka menneisyyteen kirjailijan lapsuuteen ja nuoruusvuosiin.
– Kirja kuvaa myös osuvasti kaupungin ja sen ympäristön muutosta. Etelä-Lahdessa oli parhaimmillaan jalkapallokenttiä muun muassa Kerinkalliolla, Launeella, Liipolassa, Milkissä, Patoniityssä, Salinkalliolla ja Venetsiassa. Aika moni näistä paikosta on jo pois käytöstä.

Launeen päiväkoti, Salinkallion lukio ja Hämeen rykmentti ovat olleet kirjailijan henkilöhistoriassa merkittäviä paikkoja.
– Päiväkoti, keskikoulu, lukio ja Hämeen rykmentti on lopetettu. Kaikki paikat, joissa olen ollut pidemmän aikaa. Jos menen nyt FC Lahden pelejä katsomaan, niin todennäköisesti joukkue putoaa ykköseen.

Veirto sanoo, että hän on ollut monessa urheilulajissa mukana, mutta hän ei ole koskaan urheilija ollut.
– Aika usein vaihdoin urheilulajia lapsuudessani ja nuoruudessani. En oikein jaksanut sitoutua mihinkään.

Palkintokaapissa on kuitenkin kaksi salibandyn SM-kultaa ja opiskelijoiden sählyn Pohjoismaiden mestaruus sekä Lahden Kortteliliigan pistepörssin ykkössija.
– Ilman hyviä joukkuekavereita tuo ei tietenkään olisi ollut mahdollista.

Petri Görman

kuva: Pippon moottoriurheilukeskuksen alue on vihdoinkin kaavoitettu. Sen viereen on kaavoitettu teollisuustontteja 50 hehtaarin alueelle.

Pippon ja Kujalan ympäristöön on tehty kaksi asemakaavaehdotusta ja ne ovat olleet nähtävillä tämän vuoden alussa yleisölle. Työ niiden kanssa jatkuu edelleen lisäselvitysten osalta. Ensimmäinen kaava koskee Kujalankadun ympäristöä.
– Tällä alueella on jo Fazerin 30 hehtaarin tontti valmiina. Muiden tonttien rajoja muutetaan ja tarkistetaan, asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski toteaa.

Alueen tontteja on laajennettu Vartio-ojan suuntaan ja Fazerin tontin louhosmassaa on hyödynnetty tämän alueen tonttirakentamisessa.
– Tähän kaavaan kuuluu myös BE Groupin tontti Lotilan teollisuusalueen puolelta ja sitä on tarkoitus laajentaa moottoritien suuntaan.

Yksi osa kaavatyötä on ollut myös Pippon moottoriurheilukeskus.
– Sitä ei ole aiemmin kaavoitettu.

Asemakaava-arkkitehti Lehmuskoski toteaa, että logistinen sijainti lähellä moottoritietä on vaikuttanut siihen, että kaupunki on keskittänyt Pippo-Kujala alueelle voimavarojaan.
– Tämän alueen koko potentiaali ei ole vielä täydellisesti käytössä tässä kaavoitustyössä. Karistonportti voidaan myös kaavoittaa, jos kysyntää on. Muitakin aluevarauksia on olemassa.

Pippon eteläosaan uusia työpaikkoja

– Toinen kaavatyö on valmisteluvaiheessa Pippon eteläosassa. Se sijaitsee etelään päin moottoriurheilukeskuksesta.

Sinne on mahdollista rakentaa merkittävä määrä uusia teollisuustontteja
– Kaavoitustyön yhteydessä on puhuttu jopa 1000-2000 uudesta työpaikasta.

Kaavaehdotuksessa on osoitettu jopa 50 hehtaarin alue teollisuustonteille.
– Selvittelemme pohjavesiin liittyviä vaikutuksia, koska alueella on pakko louhia ja muokata maaperää. Haluamme tietää, kuinka se rakentaminen vaikuttaa läheiseen suoalueeseen. Myös Korvenrannantien varrella olevilla kiinteistöillä on kaivoja.

Yksi selvityskohde on kartoittaa, mihin suuntaan vedet valuvat ja virtaavat uudella teollisuusalueella.
– Nyt viemme selvitystyön mahdollisimman pitkälle, jotta tiedämme tehdä kattavan vaikutusarvion koko alueesta.

Rakentamisen kustannusvaikutukset ovat iso asia, jotka kaupunki haluaa selvittä tässä vaiheessa tarkemmin.
– Tässä yhteydessä suunnitellaan myös, mihin tasoon kadu rakennetaan ja kuinka korttelit tasataan. Tarkoitus on myös kattavasti selvittää, kuinka paljon alueella joudutaan liikuttelemaan kivimassoja.

Petri Görman

Viime sunnuntaina sain valitettavan ja odottamattoman suru-uutisen, Omalähiön pitkäaikainen toimittaja ja rakastettu kolumnisti Juhani Melanen on kuollut. Tai kuten Jussi asian omaan humoristiseen tapaansa ilmaisisi, saanut siirron Golgatan Palloon. Jussi ehti ilahduttaa meitä Melasteluillaan lehtemme palstoilla yli 30 vuoden ajan. Näistä viimeiset 15 vuotta minulla oli ilo työskennellä hänen kanssaan päätoimittajan roolissa.

Jussi oli todella intohimoinen kirjoittaja, jonka isoin kiinnostuksen aihe oli erityisesti lahtelainen kuntapolitiikka, mutta hänen sydämensä sykki vahvasti myös paikalliselle kulttuurille ja urheilulle, maanpuolustusta unohtamatta. Jussin mielipidekirjoituksia löytyi usein myös monien muidenkin lehtien palstoilta. Jussi opittiin tuntemaan koko kaupungissa varsin teräväkynäisenä kirjoittajana ja tarkkanäköisenä yhteiskunnan tarkkailijana, mutta kuitenkin niin, että mukana oli aina pieni annos huumoria. Kun hyvä juttuaihe oli käsillä, tuntui miehellä olevan aina tarmoa ja innostusta enemmän kuin pienessä kylässä. Jussi eli kirjoituksissaan isolla tunteella, välillä teksti saattoi olla niin kiivasta ja lennokasta, että päätoimittajana minun piti vähän toppuutella, mutta aina asiat käytiin läpi hyvässä hengessä. Ja lukijathan tykkäsivät Jussin kolumneista. Melastelua on ollut lehtemme luetuin ja kommentoiduin palsta jo vuosikaudet. Palautetta, niin positiivista, kuin välillä sitä negatiivistakin, on vuosien varrella tullut paljon, sillä Jussin lennokas kirjoitustyyli ja tärkeät aiheet herättivät lukijoissa paljon kiinnostusta ja erilaisia mielipiteitä.

Jussi oli myös intohimoinen pienten itsenäisten lehtien puolustaja. Hänestä oli erittäin tärkeää, ettei lehdellä ollut mitään tiettyä poliittista suuntaa tai agendaa, vaan omia ajatuksiaan saattoi kirjoittaa lehteen vapaasti. Jussin näkemys oli, että median pitää haastaa lukijoita ja ennen kaikkea sen tulee olla vallan vahtikoira. Tätä ajatusta hän myös käytännössä toteutti kolumneillaan ja lehtijutuillaan.
Olimme viikottain puhelinyhteydessä käyden välillä pitkiäkin keskusteluja siitä, mitä Lahti kaupungin poliittisessa kentässä oikein tapahtuu ja välillä keskustelimme vain niitä näitä yhteisistä kiinnostuksen aiheista eli musiikista ja kulttuurista.

Jussi teki töitä ihan viimeiseen asti. Vielä viime viikon keskiviikkona keskustelimme Jussin kanssa tämän viikon Melastelun sisällöstä, sekä lehtijutusta, joka oli vireillä. Nyt ne jäivät tekemättä. Juhani Melasta jäävät kaipaamaan puoliso Eira, lapset ja lapsenlapset. Jussia jäävät kaipaamaan myös Omalähiön toimiston väki ja koko Omalähiön lukijakunta.

Melastelu on vaiennut, mutta lämpimät muistot ja tarinat Jussista elävät ja lämmittävät mieltä vielä pitkään.
Kiitos Jussi ja hyvää viimeistä matkaa!

Petri Salomaa
Päätoimittaja