kuva: Kirjailija Timo Sandbergin Kostonkierre kantaesitetään Lahden kaupunginteatteri Juhani-näyttämöllä 1.10.
– Näytelmän ympärillä on ollut mukava kuhina. Minulle tämä on erittäin tärkeä asia, että näytelmäni pääsee kotikaupunkini teatterin näyttämölle.

Kostonkierre-näytelmän kantaesitys on lauantaina Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä. Sen alkuperäinen ensi-ilta piti olla jo vuosi sitten, mutta koronapandemian vuoksi sitä siirrettiin kaksi kertaa.
– Rehellisesti sanoen tilanne on hermostuttanut minua jonkin verran. Olen pohtinut, että miten näytelmän kanssa käy?

Kaikki oli jo vuosi sitten näytelmän osalta valmiina. Harjoitusprosessi on jouduttu ottamaan osittain uusiksi ennen lokakuun ensi-iltaa.
– Olen tyytyväinen, että näytelmäni kantaesitetään kotikaupungin teatterin näyttämöllä.
Sandberg on kirjoittanut paljon tarinoita Lahdesta.
– Äitini kertoi minulle paljon tarinoita, jotka isoäitini oli kertonut hänelle. Äitini merkitsi myös muistiin näitä asioita.

Kirjailija Sandberg on innoissaan, että hän pääsee itse kertomaan teatterivieraille Kostonkierre-näytelmän asioista ennen teatteriesitystä.
– Jos asiakkaat haluavat tilata tällaisen palvelun, niin silloin minä tarinoin lahtelaisesta näytelmän aihepiiriin liittyvästä historiasta. Näytelmästä saa enemmän irti, kun tietää mihin viitekehykseen ne sijoittuvat kirjailijan fiktiivisessä ajatusmaailmassa.

Viivästyminen ei ole vaikuttanut muihin töihin

– Kostonkierre-näytelmä on ammattilaisten käsissä ja luotan heidän taiteelliseen vaistoonsa.

Näytelmän dramaturgin ja ohjaajan kanssa Sandberg on vaihtanut ajatuksia, mutta hän on halunnut pysyä poissa tuotantoprosessista.
– Näyttelijät ovat aivan mahtavia tässä tuotannossa. Kävin katsomassa muutamia harjoituksia vuosi sitten, mutta en enää tämän vuoden puolella.

Ainoastaan lavastamossa mies on vieraillut.
– Siellä näin näytelmän hyytävimmän kohtauksen lavasteet. Myönnän, että minulle tuli siellä aika karmiva, mutta samalla hieno fiilis.

Sandberg myöntää, että näytelmän vastaanotto jännittää.
– Olen kirjoittanut yhden näytelmän eräälle pienelle teatterille kauan sitten, mutta koskaan aiemmin kirjoistani ei ole tehty näin isoa tuotantoa teatteriin.

Sandbergin dekkareita lainataan paljon kirjastoista eri puolilla Suomea.
– Uskon, että näytelmää tullaan katsomaan eri puolilta Suomea Lahteen.

Näytelmän viivästyminen ei ole vaikuttanut Sandbergin kirjalliseen tuotantoon.
– Heittola-sarjan kirja julkaistiin muutama kuukausi sitten. Nyt minulla on jo uusi Kekki-sarjan kirja työn alla.

Petri Görman

Kuva: Something Rotten Lahden kaupunginteatterissa kuva: Aki Loponen

Teatterinjohtajamme Ilkka Laasonen on myynyt sielunsa musikaaleille. Tämä on myös näkynyt Lahden teatterin ohjelmistossa hänen aikanaan huimina produktioina, joissa on saatu maistella toinen toistaan herkullisimpia kermakakkuja kaikilla mausteilla.

Lahden musikaalien yhteinen nimittäjä on ilo! Lahtelaisten teatterintekijöiden ilo ja kyky heittäytyä täysillä kulloiseenkin esitykseen on tuonut estradille myös valon, joka säteilee ainutlaatuisena tunnekokemuksena katsomoon asti.

Nyt koko esityksen visuaalinen ilme ja huikaisevat tanssikohtaukset olivat täysin kansainvälistä tasoa. Musiikkikomedian kaikki osatekijät toimivat saumattomasti. Mieleen jäivät erityisesti vauhdikkaat steppinumerot, jotka suorastaan häikäisivät näennäisellä helppoudellaan, mutta joiden takaa paljastuu varmasti armoton työnteko ja sisukkuus.

Ohjaaja Ilkka Laasonen pisti nyt koko osaamisensa peliin. Tämän hän haluaa varmasti jättää meille lahtelaisille eräänlaiseksi perinnöksi siirtyessään eläkkeelle tämän esityskauden jälkeen. Toivottavasti emme tuhlaa tätä perintöä tulevaisuudessa Lahdessa ja sorru helppohintaisiin näennäisratkaisuihin pyrkiessämme säilyttämään nyt saavutettua huikaisevan visuaalista musikaalimainettamme.

Nyt kuohukermassa ja samppanjassa saa kylpeä koreografi Jyrki Numminen. Hänen pettämätön silmänsä sijoitti velmuun tarinaan irtonaisia ja näyttäviä tanssinumeroita, joilla esitykseen luotiin rento progressiivinen draivi ja vekkulimainen ilme. Napakymppi!
Sari Suomisen puvut loistavat ja korostavat ”baletin” eri sävyjä yksilöllisinä taideteoksina, jotka hurmasivat meidät kaikki. Pekka Korpiniityn upea pyörivä lavastus korosti Shakespearen ajan Lontoon interiöörin tummia sävyjä, mutta toimi samalla oivasti erinomaisena estradina, jossa temmellettiin, tanssittiin ja laulettiin valloittavasti.

Harri Peltonen myötävaikutti vahvasti esityksen mahtavaan visuaaliseen ilmeiseen, loihtimalla valoillaan nyt näyttävän ilotulituksen vailla vertaa! Rottenin käsikirjoittajat John O`Farrelin ja Karey Kirkpatrickin nokkela teksti näyttää meille hauskasti ja ilkikurisesti Shakespearen ajan hengen: kaikki on kaupan tai ainakin varastettavissa.

Pikantti yksityiskohta oli kertoa musikaalin synty munien avulla. 1500-luvulla ei kukaan valvonut kirjoittajien tekijänoikeuksia, joten lainaaminen tai suoranainen varastaminen oli enemmänkin tapa silloisissa teatteripiireissä. Tässä oli se idea, jonka ympärille rakennettiin koko tämä vahva ja elävä lahtelaismusikaali.

Kirkpatrickin veljesten (Karey ja Wayne) musiikki on menevää poljentoa ja sisältää sävykkäitä nyansseja. Mieleen jäivät nyt Welcome to America ja The Black Death. Mutta pääosissa olivat taas kerran lahen omat näyttelijät vahvistettuina hienoilla vierailijoina. Mikko Pörhölä, (Retu Perä), painaa kaasua koko ajan ja saa epätoivoiseen teatterinjohtajaansa myös kivoja humoristisia aineksia. Mikael Saari säväyttää esitystä upealla laulutaidollan ja letkeällä keikistelyllään rakastuneena Ruune Peränä. Kierona Shakespearena ja kukkona tunkiolla pörhistelee loistavasti nyt Tuomas Korkia-Aho. Hän saa rooliinsa sävykkäitä ja viehkoja vihvahteita.

Erityisen hyvä oli myös ennustaja Nostredamus Tomi Enbuska, joka tuntuu olevan koko ajan pihalla kuin lumiukko, mutta syytää huimia ennustuksiaan esille verevästi ja taidolla.
Mikko Jurkka valloittaa taas tulisena ja äkkivääränä kirkonmiehenä näyttämön. Hän on näyttelijä, joka osaa hyödyntää maneerinsa kerta kerran jälkeen aina häikäisevästi. Pistäpäs tähän joku muu! Verevän juutalaisen Shylockin rooli istuu Aki Raiskiolle kuin hansikas: pirullisuus ja teatterirakkaus paistavat kirkkaina. Myös naiset vakuuttivat. Henna Wallin oli upea sankarivaimo Bea Perä ja Tuuli Paju vilpitön ja palavasti rakastunut Portia.

Tämä raikas tunteenpalo ja sielukkaan verevä musikaali ei olisi onnistunut ilman Tampereen ammattikorkeakoulun häikäiseviä musiikkiteatterilaisia. Nyt he olivat täällä lainassa, koska Lahti lopetti tyhmyydessään loistavan musiikkilinjansa.

Juhani Melanen

kuva: Salpakierto oy:n ympäristökouluttaja Johanna Ulmanen kertoo, että muovi-, kartonki- ja lasipakkausten sekä pienmetallien erilliskeräys alkaa elokuussa 2023 Lahden seudulla.

Muovi-, kartonki- ja lasipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräys alkaa porrastetusti Salpakierron yhteisesti kilpailuttamana Päijät-Hämeen alueella elokuusta 2023. Kaikissa vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä päättyy samaan aikaan energiajätteen erilliskeräys.
– Tätä pienemmät kiinteistöt voivat halutessaan liittyä pakkausjätelajien erilliskeräykseen tai viedä pakkausjätteet Rinki-ekopisteille. Rinki-ekopisteiden käyttö on maksutonta, ympäristökouluttaja Johanna Ulmanen Salpakierto Oy:stä kertoo.

Ympäristökouluttajan mukaan kaikille vähintään 5 huoneiston taajamissa oleville kiinteistöille on astunut voimaan biojätteen erilliskeräyksen heinäkuun alussa. Salpakierron yhteisesti kilpailuttamiin biojätekuljetuksiin siirrytään näissä kiinteistöissä maaliskuussa 2024.​
-Tätä pienemmissä asuinkiinteistöissä yli 10 000 asukkaan taajamissa alkaa biojätteen erilliskeräys heinäkuussa 2024 Salpakierron järjestämänä. Tämä koskee Lahden, Heinolan ja Hollolan keskustaajamissa sekä Nastolan kirkonkylällä olevia kiinteistöjä.

-Samaan aikaan loppuu näiltä kiinteistöltä energiajätteen erilliskeräys. Pienkiinteistöt voivat vapaaehtoisesti liittyä pakkausjätteiden, esimerkiksi muovipakkausten erilliskeräykseen. Biojätteen erilliskeräyksen vaihtoehtona on ruokajätteen kompostointi.

Suurin osa sekajätteestä on kierrätettävää

Kotitalouksien seka- ja energiajätteen koostumustutkimuksen mukaan sekajätteessä oli peräti 77,5 prosenttia kierrätyskelpoista materiaalia, joka pitäisi lajitella muihin jätelajeihin.
– Sekajäte sisälsi 37,3 prosenttia biojätettä, 18,3 prosenttia muovia ja 13,5 prosenttia kartonkia, pahvia ja paperia.

Tutkimus toteutettiin vuonna 2021.
– Koostumustutkimuksen mukaan myös energiajäte koostui lähes 90 prosenttisesti jätteistä, jotka voidaan ohjata suoraan kierrätykseen lajittelemalla ne muihin jätelajeihin.

Jatkossa toteutettavat bio- ja pakkausjätelajien erilliskeräysvelvoitteet tulevat parantamaan kierrätystä, kun keräys lisääntyy ja laajenee entistä pienemmille asuinkiinteistöille.
– Energiajätteen keräyksen sijaan sinne kuuluneet jätteet lajitellaan jatkossa suoraan kierrätykseen, pääasiassa muovi- ja kartonkipakkauksiin ja poistotekstiiliin. Kaikki pehmopaperit kannattaa jo nyt lajitella biojätteeseen.

Petri Görman

kuva: Lahti Big Band ry:n puheenjohtaja Janne Tarmio

Lahden Jazztori on käsite. Se on ollut oleellinen osa Lahden kulttuuri-imagoa, aivan kuten Sibelius-festivaalikin. Viime vuosina lahtelaisyleisön kiinnostus on kuitenkin valitettavasti kääntynyt hivenen laskuun. Ihan kaikkea ei voida sysätä koronankaan syyksi. ”Jotain tartis tehrä?”
Tätä ongelmaa pohdiskelemaan ja vastailemaan kysymyksiimme saimme Lahti Big Band ry:n puheenjohtaja Janne Tarmion.

1. Uskotko, että perjantaina perustettava Lahti Jazz- yhdistys kykenisi tuomaan eloa Lahden jazz-elämään ja samalla vahvistamaan Lahden Jazztorin asemaa ja näkyvyyttä?
– Elämä on aika synkkää ilman uskoa ja toivoa. Useimmissa muissa Lahden kokoisissa kaupungeissa, joissakin pienemmissäkin, on onnistuttu säännöllisen klubitoiminnan järjestämisessä. Idea on se, että säännöllisyys olisi omiaan synnyttämään hiljalleen nykyistä suurempaa kysyntää.

2. Mikä olisi paras paikka Lahti Jazz -yhdistykselle ja miksi?
– Toiveissa on löytää klubimainen ympäristö, joka ihannetapauksessa palvelisi myös aktiiviharrastajien harjoittelua. Ennen kuin sellainen löytyy, puitteet on löydettävä jo olemassa olevista tiloista. Pub Virastossa ja Pikku Hanhessa esimerkiksi on säännöllisesti elävää musiikkia, joten tuon kaltaiset vaihtoehdot tulisivat hyvin kysymykseen. Pikkuteatteri olisi ihanteellinen akustiikaltaan, kunhan Tirran kanssa pästäisiin yhteisymmärrykseen tarjoilualueen laajentamisesta salin puolelle. Jäykkään konsertinomaisuuteen pitäisi saada vähän etäisyyttä.

3. Lahden Jazztori ja Lahti Jazz tarvitsevat elääkseen tukea ja rahoitusta? Miten tämä järjestettäisiin ja millaisia suunnitelmia tästä on jo olemassa?
– Jazztori on jo usean vuoden ajan saanut Lahden kaupungin toistuvaisavustusta. Voi olla, että edessä on jonkinlainen rahojen uusjako. Uuden yhdistyksen on tarkoitus hakea Jazzliiton jäsenyyttä, mikä avaa ovet kiertuetukeen. Jos kaupungilta liikenisi jokin potti uuden yhdistyksen pyörittämään klubitoimintaan, Musiikin edistämissäätiöltä voitaisiin parhaassa tapauksessa saada toinen puoli lisää. Toki yhdistys hakisi myös kaupungin toiminta-avustusta. Erilaisia kumppanuuksia liike-elämänkin kansa täytyy aktiivisesti tunnustella.

4. Miten Lahden liike-elämä voisi hyödyntää Lahden Jazztoria?
– Erilaiset nimikkokonsertit tulisivat hyvin kysymykseen. Luonnollisesti olemme myös valmiit neuvottelemaan lippupaketeista ja niin edelleen. Kannattaa lisäksi pitää mielessä, että Lahti Big Band on omiaan juhlistamaan erilaisia yritystilaisuuksia.

5. Ketkä ovat tämän vuotisen Jazztorin suurimmat tähdet ja esiintyjät?
– Miten olisi kaksi Grammy-palkittua artistia samassa konsertissa? Yhdysvaltalaispianisti Dave Kikoski on toinen, Lady Gagankin kanssa soittanut Joe Peri rummuissa toinen. Trion kolmas jäsen sunnuntaina on Kaisa Mäensivu, yksi Suomen johtavista basisteista. Elektronisen jazzin tienraivaajiin kuuluva RinneRadio on itsessään jo käsite. Tenors of Kalma tuo lavalle moneen kertaan palkitun Kalle Kaliman kitarassa, rytmitaituri Joonas Riipan rummuissa ja lahtelaisille tutun multi-instrumentalistin Jimi Tenorin. Lahti Big Bandin solistina laulava Kadi Vija pesi Hesarin mukaan muut laulajat parin viikon takaisessa Pave Maijasen muistokonsertissa.

6. Millä houkuttelisit tavallisen Matti Lahtelaisen tämän vuotiseen tapahtumaan?
– Elävälle musiikille ei ole korviketta. Edullisilla päivälipuilla tai festivaalipassilla rahoille saa erinomaisen vastineen. Ja Lahti Big Bandin bossa nova -kokonaisuus voi hyvinkin sisältää muutaman suomalaista sydäntä lämmittävän yllätyksen.

Juhani Melanen

Jazztori Lahdessa 22.9. – 1.10.
Katso ohjelma www.jazztori.fi

Kuva: Älypyörätien istutuksien alaosassa olevat vihreät pussit ovat uusien puuistutusten kasteluun kehitetty tuote.  – Vedenjakeluauto voi täyttää pussit nopeasti ja vesi valuu niistä hitaasti juuristoalueelle, jolloin kaikki vesi tulee kasvien hyödyksi, kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoo.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Riina Puusaari (vihr.) teki viime lokakuussa aloitteen, että Lahden kaupunkialueelle istutettaisiin lisää puita. Asiaa perusteltiin siten, että kaupungissa puilla ja muulla kasvillisuudella on merkittävä rooli viihtyisyyden, terveyden ja toimivan ekosysteemin kannalta.

Puiden ja kasvillisuuden istuttaminen hyödyttää monin eri tavoin kaupunkilaisia valtuustoaloitteessa todetaan. Vihreiden mukaan puut auttavat sadevesien hallinnassa, suojaavat paahteelta, viilentävät kuumalla ja parantavat ilmanlaatua kaupungissa.

Kaupunginvaltuutettu Puusaaren mielestä puiden ja muun kasvillisuuden lisäämistä voidaan edistää kaavoituksella ja katusuunnittelulla. Valtuustoaloitteen allekirjoittaneiden mukaan Lahden kaupungin viheralueohjelman 2013-2025 päivittäminen tulee käynnistää heti.

Kaupunkilaiset seuraavat myös kasvukautta

– Kasvillisuus ja erityisesti puusto lisää useimpien mielestä viihtyisyyttä. Puusto antaa muun muassa suojaa, tasaa lämpötilaeroja sekä vaimentaa tuulisuutta, Kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala toteaa.

Kaupunginpuutarhurin mukaan kasvillisuus puhdistaa myös ilmaa ja tasaa ilmankosteutta.
– On tärkeää, että kaupunkilaisilla on myös mahdollisuus seurata esimerkiksi puiden vuosikierron etenemistä.

Kujalan mukaan moni kaupunkilainen tarkkailee, koska puihin puhkeaa lehdet ja milloin kukkien kukinto alkaa.
– Syksyllä on mukava seurata ruskan eri värejä luonnossa ja hallan tuomat ensimmäiset huurteet ovat upea näky luonnossa.

Lahden kaupungin alueella on paljon metsiä ja suojelualueita.
– Puisto ja pihat ovat osa kaupunkikuvaa ja sen viihtyisyyttä. Katualueiden vihreys joutuu välillä väistymään muuttuneiden tarpeiden ja järjestelyjen vuoksi, mutta korvaavaa vihreää pyritään rakentamaan lähistölle.

Viheralueohjelma päivitetään

Ensimmäinen viheralueohjelma laadittiin Lahdessa jo vuonna 2013. Se koskee vuosi 2013-2025.
– Siinä huomioitiin teemana muun muassa ekosysteemipalvelut,. Tämän ohjelman päivitys alkaa ensi talvena.

Niittyverkostoselvitys on osa viheralueohjelmaa ja se on jo tehty.
– Kaupunkipuulinjaus on vastaava puustoon syvällisemmin paneutuva selvitys. Tämä on myös työohjelmassa, mutta yhtä aikaa niitä ei ehkä pystytä tekemään muiden töiden ohessa.

Viherpalveluille on kertynyt kokemusta esimerkiksi kestävästä ympäristörakentamisesta, luonnon monimuotoisuudesta ja hiilen sidonnasta.
– Haasteina korostuvat tulevaisuudessa sään ääri-ilmiö ja voimakkaat myrskytuulet. Myös tulvat ja kuivat jaksot kesäaikana asettavat vihreälle kaupungille uusia vaatimuksia ja tarpeita.

Petri Görman

kuva: Mytäjäisten vesi muuttui vihreäksi elokuun lopulla.

Mytäjäisten veden väri muuttui vihreäksi elokuun lopulla. Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoo, että vedestä on havaittu runsaasti sinilevää eli syanobakteereita. Malinin mukaan sinilevän massaesiintymiä on havaittu kesän aikana myös Kymijärveltä sekä Vesijärveltä.

Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään. Joissakin järvissä sinileväkukinnat ilmestyvät vasta syystäyskierron jälkeen, jolloin viilentynyt päällysvesi sekoittuu runsasravinteiseen alusveteen.

Vesiensuojelupäällikön mukaan Vesijärvessä oli 1980-luvulla runsaasti sinilevää talvella jään alla.
– Yleensä vesistöjen vihreät massaesiintymät ovat sinilevää. Jos levä ei pysy tikunnokassa ja nousee lasissa pienen odottelun jälkeen pintaa, on kyseessä sinilevä.

Mikroskooppitutkimuksella voi varmistua lajista.
– Turkoosinväriseksi levä muuttuu vasta ikääntyessään tai kuollessaan.

Sinileväkukinnot Mytäjäisissä harvinaisia

– Mytäjäisessä ei ole tietääkseni ollut vuoden 1997 jälkeen merkittäviä sinileväkukintoja. Sinileväkukinnat olivat toistuvia siellä vielä 1970-ja 1980-luvuilla.

Järven ympäriviemäröinti ja hulevesien hallinta on vähentänyt ulkoista ravinnekuormitusta merkittävästi. Sen lisäksi 1970- ja 1980-luvuilla ravinteita saostettiin alumiinisulfaatilla.
– Sinileväkukintoja voi olla hyvin karuissakin vesistöissä, mutta toistuessaan ne ovat merkki rehevöitymisestä.

Jos ulkoinen kuormitus olisi jo päättynyt voivat järven pohjaan päätyneet ravinteet aiheuttaa hyvin pitkän ajan niin sanottua sisäistä kuormitusta.
– Pienen järven runsas virkistyskäyttö, suojaisuus tuulilta ja hidas veden vaihtuminen tekevät järven herkäksi sinileväkukinnoille.

Vesikasvit ehkäisevät kukintoja

Vesikasveilla on merkittävä vaikutus sinileväkukintojen ehkäisijänä.
– Pohjan huonoa happitilannetta voi parantaa eri keinoilla, jolloin ravinteita ei vapaudu nykyiseen tapaan.

Malin kertoo, että Kymijärvellä pumpataan pohjanläheistä vettä kesällä, kun happitilanne on huono ja alusvedessä runsaasti fosforia, hiekkasuodatukseen.
– Tällainen menetelmä voisi toimia Mytäjäisessäkin. Äärimmäisenä keinona on mahdollista sitoa vedessä ja sedimentissä olevaa fosforia kemiallisesti alumiini-, lantaani- tai rautayhdisteillä pohjasedimenttiin.

Sinileväkukinnan aikana ei ole suositeltavaa uida.
– Lapset saattavat uidessaan niellä vettä ja koiria ei tule laskea veteen. Vedessä voi olla myrkyllisiä yhdisteitä vielä massaesiintymän jälkeenkin.

Vesi ei sovellu myöskään löylyvedeksi.
– Avantouintikaudella tilanne on todennäköisesti taas hyvä, mutta täyttä varmuutta tästä ei voi antaa.

Petri Görman

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys perustettiin sodan jälkeen olympiavuonna 1952. Lähteen monitoimitalolla vietettiin 28.8. yhdistyksen 70-vuotisjuhlia. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Onni Tossavainen. Nikkilässä asuu 600 taloutta tällä hetkellä ja joka neljäs heistä kuuluu yhdistykseen.

Puheenjohtaja Anneli Peltokukka kertoi juhlapuheessaan, että Lahdessa oli sodan jälkeen tonttipula.
– Kartanon maat olivat siirtyneet kaupungille ja sen jälkeen Nikkilän korpeen kaavoitettiin rintamamiestaloja.

Ensimmäiset asukkaat ovat tuoneet rakennustarvikkeet Nikkilään joko hevosilla tai henkilökohtaisesti kantamalla.
– Tiet puuttuivat Nikkilästä ja niiden rakentaminen alkoi vasta vuonna 1947.

Sirpa Tetri, Heikki Iivonen ja Juha-Pekka Forsman palkittiin juhlassa yhdistyksen standardilla vuosikymmenten pituisesta työstä Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksessä.

Lapset muuttavat Nikkilään takaisin aikuisina

Sirpa Tetri on asunut Nikkilässä vuodesta 1949 lähtien. Hän kertoo, että Nikkilä on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana.
– Muutama maatalo oli silloin Nikkilässä, kun tänne muutin. Myös rintamamiestaloja oli jo rakennettu.

Tetri kertoo, että tontteja kaavoitettiin pienemmiksi 1960-luvulta lähtien.
– Kaupunginosien suosion aallonharjalla Nikkilä ratsasti 1980-luvulla, kun lapsiperheet halusivat muuttaa luonnonläheiseen ja rauhalliseen paikkaan.

Ikinikkiläläinen Tetri on iloinen siitä, että useaan taloon Nikkilässä on jo muuttanut seuraava sukupolvi asumaan.
– Se on todella virkistävää huomata.

Vanha talo ja iso piha ovat pitäneet Tetrin Nikkilässä.
– Pihalla saa olla pitkin tai poikin. Myös luonto on lähellä Nikkilän eri puolella. Siksi minä viihdyn täällä.

Rauhassa omakotitalossa

Jani ja Maija Oravala etsivät omakotitaloa 12 vuotta sitten ja silloin unelmien koti löytyi Nikkilästä.
– Olen asunut koko ikäni Launeella ja sen vuoksi emme halunneet kauaksi Etelä-Lahdesta, yhdistyksen sihteeri Jani Oravala kertoo.

Nikkiläläinen haluaa Oravalan mielestä asua omakotitalossa rauhassa.
– Paikalliselle on tärkeää, että asuinalueella voi vielä nähdä myös perinteistä peltomaisemaa.

Maija Oravala liputtaa kauniin luonnon puolesta ja vihreää luontoa voi havaita kaupunginosan joka osassa.
– Täältä on myös helppo lähteä ostoksille esimerkiksi keskellä viikkoa, jos jääkaappi tarvitsee jotain täydennystä.
– Uskon, että lapsiperheitä muuttaa Nikkilään lisää, koska meillä on nyt uusi hieno koulu.

Ohitien myötä liikunta- ja lenkkeilymahdollisuudet paranivat alueella huomattavasti.
– Toivottavasti reiteillä tehdään työt nopeasti loppuun. Olisi hyvä, jos reiteille saataisiin myös valaistus kuntoon.

Petri Görman