Etelä-Lahden Sosiaalidemokraatit Ry ja Omalähiö-lehti järjestävät ensi viikon torstaina keskustelu- ja yleisötilaisuuden Salinkallion koululla, jossa puidaan Etelä-Lahden tulevaisuutta. Paikalle toivotaan mahdollisimman paljon aktiivisia ja tiedonjanoisia etelälahtelaisia, jotka ovat kiiinnostuneita siitä, miltä heidän asuinalueensa tulee näyttämään lähitulevaisuudessa. Keskustelun kolmeksi pääteemaksi ovat valikoitunet Eteläinen kehätie VT12, Salinkallion koulun tulevaisuus sekä Launeen uimahallin kohtalo.

Kehätie herättää huolta asukkaiden keskuudessa. Tien linjaus on päätetty Launeelle ja siihen ei enää voi vaikuttaa, mutta mihin vielä voidaan vaikuttaa? Miten tiesuunnitelmassa on otettu huomioon mm. melu- ja pohjavesisuojaukset? Miten tunnelit rakennetaan? Kuka valvoo rakentamista? Missä tieprojekti tällä hetkellä etenne? Näihin, sekä varmasti moniin muihinkin kehätiehen liittyviin kysymyksiin ovat vastaamassa Lahden kaupungin liikennepäällikkö Jukka Lindfors ja Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström.

Kun Launeen monitoimitalo valmistuu vuonna 2020, jää Salinkallion koulurakennus tyhjäksi. Mitä rakennukselle/tontille tapahtuu? Mitä uusiokäyttöä rakennukselle voitaisiin keksiä vai onko rakennus korjauskelvoton ja puretaan? Salinkallion tulevaisuudesta ovat kertomassa palvelujohtaja Jaana Suvisilta ja Lahden Tilakeskuksen Mauri Koistinen

Launeelle on suunniteltu uimahallia 50 metrin altaineen jo 70-luvulta lähtien. Miksei uimahalli ole jo valmis? Ovatko Teivaan kylpylä-hotelli ja Launeen Uimahalli toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja? Mikä on uuden uimahallin hinta? Uuden uimahallin tämänhetkisestä tilanteesta on kertomassa Tilakeskuksen Mauri Koistinen.

Puhetta tilaisuudessa johtavat kansanedustaja Ville Skinnari ja päätoimittaja Petri Salomaa.

Keskustelu- ja yleisötilaisuus
torstaina 3.11. klo 17-19
Paikka: Salinkallion koulun ruokala
Kahvitarjoilu klo 16.30 – 17.00

Uljas kurki seisoo lähes tekijänsä mittaisena harmaan eri sävyissä patomäkeläisen veistäjän olohuoneen lattialla. Sen valmistuminen vaati tekijältään puolentoistavuoden suunnittelun ja materiaalien kokeilun sekä työrupeaman.

Metso, haukka, pyy ja pienemmät linnut ovat syntyneet lyhyemmässä ajassa tekijänsä Uuno Salmelankäsissä. Hyväkuntoinen Uuno Salmela täytti elokuussa 90 vuotta ja esittelee hymy suupielessä taitavien oivallustensa tuloksia vieraalleen, seuranaan Laina-vaimo. Toisilleen he sanoivat tahdon 65 vuotta sitten.

Salmela on veistänyt pikkupojasta alkaen aina, kun puupalikka on käteen osunut. Lintuveistokset saivat syntysanat sairaalan toimintaterapeutilta, kun mies joutui jäämään sairauseläkkeelle työntäyteisenä aikana. Kuntoutussairaalan toimintaterapeutti innosti metsissä samoillutta miestä veistämään lintuja.

Metsissä kulkeminen ja puusta veistäminen oli jo nuoren Uunon Salmelan harrastus. Puun veistoon jäi aikaa sairaudesta toipumisen jälkeen, ja se tuotti ensimmäisenä työnä komean kurki-veistoksen. Se on kokoelman ainoa kurki. Työvälineitä ovat puukot, liimat, petsit, lakka ja maalivärit.

Auton pyyhinsulkien teräsosat ovat kuumennettuina hyviä välineitä puuhöyhenten elävöittämiseen. Tekijä nauraakin, että ne eivät suurta tilaa vie, mahtuvat keittiössä pieneen koriin työvälinehyllyllä. Lisäksi on toki tarvittu porakonetta sekä kantojen ja halkojen sahaamiseen moottorisaha ja kirvestä. Tarkkasilmäisenä metsänkävijänä Salmela on ennättänyt kerätä luonnosta töihinsä muutakin materiaalia.

Metson leukapieltä koristaa naavaparta, mitä ei enää Lahden seudun puustosta juurikaan löydy. Harmaantuneet päreet ovat materiaali, jonka Salmela suikaloi sentin tai sitä kapeammiksi linnun sulkapeitteeksi. Suikaleet hän liimaa kerros kerrokselta puisen rungon ympärille. Työ on hidastempoista, sillä ”sulkakerroksen” pitää kuivua ennen kuin uuden voi liimata. Ensimmäiset harmaaksi patinoituneet kattopäreet hän löysi ystävänsä Jukka Tommolan aitan alta.

Paras päre veistäjälle on Tuusniemen haapapuusta veistetty, tosin tropiikissa kasvanut balsapuu on haapaakin kevyempi materiaali. Tähänkin puulajiin Salmela kertoo tutustuneensa. Enemmän häntä ovat kiehtoneet tropiikin lintulajit, joiden muotoihin ja väreihin hän on tutustunut Australiassa asuvien sukulaisten tuomien kirjojen välityksellä. Kotimainen puu on pääasiasiallista työstömateriaa. Veistäjä mainitsee erikseen männyn kuoren, jonka ylin kerros patinoituu eri värisävyihin.

Kysyin Laina-rouvalta, miten hän on antanut tekijälle naisellisia neuvoja lintujen suunnittelussa? Hän vastasi viisaasti, että ”ei passaa häiritä tekijää omilla ohjeilla, kun tämä on luovassa työssä”. Pientä jännitystä oli ilmassa, kun hän seurasi puolison suuritöisten lintujen, kuten puukolla veistetyn, siivet levällään olevan, kotkan valmistumista. Tervaskannosta Salmela veisti pöllön.

Lintuveistäjä Uuno Salmela ei ole antanut töitään näyttelyihin, vaikka niitä on monesti kysytty. Omalähiö-lehdellä on ollut ilo päästä kuvaamaa Salmelan sisätiloissa säilytettäviä veistoksia. Toimitus onnittelee jälkikäteen 90-vuotiasta käden taitajaa.

Marja-Liisa Niuranen

Hennalan entiselle varuskunta-alueella laadittua uutta kaavaluonnosta esiteltiin Lahden Upseerikerholla avoimessa keskustelutilaisuudessa viime keskiviikkona.  Kasarmialueen kaavaluonnos luovutetaan teknisen ja ympäristölautakunnan käsittelyyn vielä loppuvuoden aikana. Valtuustokäsittelyyn kaava saadaan ensi keväänä.

Aiemmin harjoituskenttänä toimineelle alueelle kaavaluonnoksessa on hahmoteltu kerrostalorakentamista, koska maaperän savisuuden vuoksi se ei sovellu pientalorakentamiseen. Halkomäki, joka toimii tällä hetkellä virkistysalueena, jää myös tulevaisuudessa sellaiseksi. Vanhan Helsingintien varteen on suunniteltu rivitaloja ja matalia kerrostaloja.

– Meillä on Hennalassa kaavoituksellisesti aivan poikkeuksellinen mahdollisuus. Keskellä Lahtea on 80 hehtaarin alue, johon on mahdollista rakentaa uusi kokonainen kaupunginosa, teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pekka Komu.

Puheenjohtaja Komu kertoi, että kaupungilla on suunnitelma avata uudestaan Hennalan seisake.
-Jos seisake saadaan avattua, niin alueen logistiset yhteydet paranevat entisestään.

Komu muistutti tilaisuuden aluksi siitä, että kaavaluonnosvaiheessa myös tavallisten kaupunkilaisten mielipide on syytä ottaa huomioon.
– Vuorovaikutus on tärkeä asia. Kaavoittajan kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä tai poliitikkojen kanssa. Oma mielipide on tuotava rohkeasti esiin kuulemistilaisuuksissa.
– Hennalan kaavoitusprosessi on edennyt ripeää vauhtia eteenpäin. Siitä iso kiitos teknisen toimialan virkamiehille.

Liito-oravia ja lepakoita löydetty

– Hennalan alueelta on löydetty liito-oravien pesimäpaikkoja. Lisäksi sotilaskotia ympäröivässä metsässä elää lepakoita. Kaavoitus huomio näiden eläinlajien elinympäristöä, kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen kertoi.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Hennalan alue on arkkitehdin mukaan myös pohjaveden muodostumisaluetta.
– Vanhan ampumaradan alueella on lyijyjäämiä ja polttoaineenjakopaikalta on löydetty öljyä maaperästä. Valtio joutuu korvaamaan aiheuttamansa haitat ennen kuin rakentamistoimenpiteet alueella alkavat.

Muonituskeskus muuttuu poliisilaitokseksi

– Sen vuoksi alueelle ja vieressä kulkevalle Hennalankadulle tehdään heti rakennusprosessin alkuvaiheessa muutostöitä. Poliisiautojen on päästävä nopeasti liikenteeseen Hennalan alueelta.
Sotilaskodin kukkula säilyy pitkälti nykytilassa myös jatkossa. Myös vuonna 1967 perustettu Itsenäisyyden puisto säilytetään valmisteilla olevassa kaavaluonnoksessa.
– Uudelle päiväkodille on varattu tila Hennalan S-Marketin vierestä.

Kilpailu ratkeaa marraskuussa

Lahden kaupunki, Senaatti -kiinteistöt ja Suomen Arkkitehtiliitto Safa ovat järjestäneet Hennalan alueen länsiosasta eli harjoituskenttäalueesta ideakilpailun, joka toteutettiin kutsukilpailuna.
– Kilpailu ratkeaa marraskuussa ja voittajatyö on tulevan asemakaavoituksen pohjana., projektipäällikkö Pirkko-Leena Jakonen kertoi.
Projektipäällikön mukaan varsinainen rakennusvaihe käynnistyy ensi vuosikymmenen alussa ja se toteutusvaihe jatkunee aina 2040 -luvulle saakka.
– Entistä esikuntarakennusta on esitetty Siviilipalveluskeskuksen käyttöön, Jakonen totesi.

-Petri Görman-

Salinkallion koulurakennus jää pois opetuskäytöstä tämän vuosikymmenen lopussa, kun opetus siirtyy Launeelle rakennettavaan uuteen yhtenäiskouluun. Jo tätä ennen kaupungin virkamiesten suunnittelupöydälle nostetaan tämän alueen tulevaisuuden suunnittelu. Vielä alueen ja tontin kohtalo ei ole noussut virkamieskeskusteluun.
– Jos alueelle haetaan suurempia muutoksia, niin silloin keskustellaan kaavamuutoksesta, koska tällä hetkellä voimassa oleva yleiskaava asemakaava on vuodelta 1955, kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainenkertoo.

Kaupunginarkkitehdin mukaan kaikkien yli 13 vuotta vanhojen kaavojen ajanmukaisuus pohditaan nykyisin muutostilanteissa.
– Salinkallion koulu on kuitenkin luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Sen purkaminen ei onnistu ilman, että vanhaa kaavaa arvioidaan.

Nykyisellä koulun tontilla olisi mahdollista laajentaa myös hieman etelän suuntaan.
– Urheilukenttä on puistoaluetta ja se ei siis kuulu koulun korttelialueeseen. Se on yleinen virkistysalue kaikille launeelaisille.

Mahdollisesti toisenlaiseen käyttötarkoitukseen

– Uskon, että opetustoiminnan päättymisen jälkeen pohditaan, millaiseen tarkoitukseen rakennusta voidaan käyttää. Jos uuden käyttötarkoituksen vuoksi rakennus tarvitsee esimerkiksi laajennusosan, niin tonttia on voi olla mahdollista hieman laajentaa.

Kaupunginarkkitehti ei usko, että tontille kaavoitettaisiin pientalorakentamista, ellei koulurakennusta jouduta erityisesti perustellusta syystä purkamaan.
– Sisätilojen muutostyöt vaativat myös kaavamuutoksen.

Vanhat koulurakennukset ovat haasteellisia kaavoittajalle Karvinen-Jussilaisen mukaan, koska ne useimmiten ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä suojelukohteita.
– Lahden kaavoittajat ovat kuitenkin joutuneet pohtimaan viime aikoina paljon vanhojen rakennusten käyttötarkoituksia. Esillä ovat olleet muun muassa Kivimaan ja Tiirismaan koulut. Esimerkiksi linja-autoaseman kohdalla on päädytty väljään kaavamerkintään sen toiminnan osalta, koska luoville ratkaisuille on haluttu antaa tilaa muutosprosessissa.

Tärkeintä kaavoittajan näkökulmasta on ollut rakennuksen säilyminen.
Salinkallion koulun kohtaloa pohditaan virkamiestasolla myöhemmin yhdessä museon ja tilakeskuksen virkamiesten kanssa.
– Saattaa olla, että se on ajankohtaista vasta kahden tai kolmen vuoden kuluttua.

Ihmisten mielipiteitä kuunnellaan

– Sitten, kun kaavoitusprosessi lähtee liikkeelle, niin järjestämme alueella kuulemistilaisuuden.

Kaupunginarkkitehdin mukaan Kiveriön koulun tontille oli suunniteltu kerrostalorakentamista, mutta tämä mahdollisuus poistettiin kaavasta paikallisten ihmisten mielipiteiden vuoksi.
– Omakotiyhdistysten kanssa käytyjen rakentavien keskustelujen perusteella päädyimme ratkaisuun, joka mahdollistaa vain pientalorakentamisen alueelle.

– Uskon, että löydämme ratkaisun myös Salinkallion koulun alueen mahdollisiin kaavamuutoksiin keskustelemalla alueella asuvien ihmisten kanssa. He tuntevat kuitenkin alueen mahdollisuudet meitä virkamiehiä tarkemmin.

Petri Görman