Ensimmäinen yleisötilaisuus eteläisen kehätien suunnittelun tiimoilta järjestettiin keskiviikko-iltana Salpausselän koulun auditoriossa. Paikalle ilmaantui satakunta henkeä kuuntelemaan tiesuunnittelun viimeisimmät kuviot, joita valottivat mm. ELY-keskuksen projektipäällikkö Ari Puhakka, Lahden kaupungin maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen ja tiesuunnitelmaa tekevän konsulttiryhmän Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Seppo Massinen.
Yleisön joukossa nähtiin useita etelälahtelaisia vaikuttajia, jotka ovat vuosien varrella ottaneet kantaa tien linjauksiin. Tien suunnittelijat pyysivät asukkaita mukaan suunnitteluun, mutta keskustelu toisesta, halvemmasta vaihtoehdosta ( Renkomäen linjaus) tyssäsi heti alkuunsa.
– Tien linjaus on otettu huomioon aluesuunnittelussa jo 60-70- luvulta lähtien. Tie on maakuntakuntakaavassa ja yleissuunnitelmassa Launeen vaihtoehdon mukaisesti ja suunnittelu etenee nyt ainoastaan tällä sapluunalla. Launeen vaihtoehto on yhteiskuntataloudellisesti edullisin vaihtoehto, kun otetaan huomioon kaikki liikenteelle tulevat säästöt linjasi Ari Puhakka vastauksesaan.
Tilaisuudessa selvisi, että tien hinta tällä hetkellä tulisi olemaan noin 180 miljoonaa euroa. Hintaa on pyritty alentamaan tekemällä muutamia halvempia vaihtoehtoja tiettyihin tien osa-alueisiin.
– Patiokallion tunneli pyritään korvaamaan avoleikkauksella ja kiertämällä tietä hieman pohjoiseen päin, jottei avoleikkuuta tarvitsisi tehdä kallion korkeimmassa kohdassa. Nikulan eritasoliittymä ollaan toteuttamassa tavallisena tasoristeyksenä, tosin eritasoristeyksen tekeminen myöhemmässä vaiheessa jätetään mahdolliseksi. Hennalan varuskunta-alueen mahdollinen muuttaminen asuinalueeksi saattaa vielä muuttaa tätä suunnitelmaa, jos autojen määrä vanhalla Helsingin tiellä lisääntyy uuden asuinalueen myötä. Kujalan liittymän keventäminen on myös mukana ns. kevytversion suunnitelmissa. Lisäksi Hollolan puolella tien alkupuolella tyydyttäisiin kaksikaistaiseen tiehen.
Yleisöä huolestutti erityisesti melu- ja pohjavesisuojauksista tinkiminen kevytversiossa.
– Melu- ja päästösuojauksista ei olla missään nimessä tinkimässä. Myös tarvittavat pohjavesisuojaukset tehdään viimeisen päälle alkuperäisen suunnitelman mukaan. Niihin ei kumpaankaan kajota. Tarvittavat tunnelit tehdään niin, että molempiin ajosuuntiin on omat tunnelinsa, joten tunneleihin ei tule kohtaavaa liikennettä. Liipolan kohdalla kyse on kalliotunnelista , joten tunneleiden väliin jää noin 15 metrin levyinen kalliosiivu. Patomäen tunnelin pituudeksi tulee 500 metriä ja Liipolan tunneli noin kilometrin. Tunneleiden osuus pohjavesisuojauksien kanssa on ehdottomasti tien kallein rakennusvaihe selvensi Massinen.
Seppo Massinen toi esiin myös uuden valtatien merkityksen radanvarren alueen kehitykseen.
– Kymmeneen vuoteen Lahti ei ole päässyt kehittämään radanvarren aluetta, koska valtatie on mennyt keskeltä kaupunkia. Nyt kuitenkin uuden eteläisen kehätien suunnittelun alkaminen todenteolla on mahdollistanut myös radanvarren alueen suunnittelun, joka on erityisen tärkeää Lahden kaupungille. Lisäksi liikenneturvallisuus paranee. Kehätien rakentaminen säästää vuosittain 20 henkilövahinkoa ja yhden liikennekuoleman vuoden 2020 liikennemäärillä arvioituna kertoi Massinen
Yleisöä pyydettiin mukaan tien suunnitteluun myös jatkossa. Tosin aika monelle paikallaolleille tuntui jäävän sellainen kuva, että tie on jo valmiiksi suunniteltu, eikä siinä pienen ihmisen ääni paljon enää kuulu. Lähinnä asukkaiden apua tullaankin tarvitsemaan tien haittavaikutusten ( melu, päästöt ym) lieventämistoimenpiteiden suunnittelussa. Näillä näkymin seuraava yleisötilaisuus järjestetään kesäkuussa, kun suunnittelijat ovat saaneet tarpeeksi vertailutietoa eri vaihtoehdoista. Tiesuunnitelman tulee olla valmis huhtikuun loppuun 2015 mennessä. Jos tiesuunnitelma saa eduskunnan hyväksymisen ja siten pääsee tarvittavan rahoituksen piiriin, voivat eteläisen kehätien rakennustoimet läpi Etelä-Lahden alkaa jo vuoden 2017 aikana.
-Petri Salomaa-