Biokaasulaitos ei ole tervetullut Jokimaalle

KUVA: Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen epäilee, että ravikeskuksen parkkipaikan pohjoispäätyyn suunniteltu biokaasulaitos on täysin hajuton.


Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen uskoo, että ravikeskuksen alueelle tuleva biokaasulaitos aiheuttaa hajuhaittoja läheiselle omakotialueelle.
– En oikein ymmärrä sitä, että miksi meille Jokimaalla asuville ihmisille luodaan jatkuvasti paineita ja uusia uhkia eri muodoissa. Tuomenojan lähialueella toimii jo Purkupiha Oy ja Rälssin kaatopaikka.

Liikennemäärät Jokimaalla kasvavat ja lasten ei ole sen vuoksi turvallista liikkua siellä.
– Rehellisesti sanoen en jaksa uskoa, että biokaasulaitos olisi täysin hajuton. Miksi se rakennetaan lähelle asuinaluetta?

Biokaasulaitoksen on tarkoitus valmistua Jokimaan ravikeskuksen parkkialueen pohjoispäähän ensi kesäksi.
– Luulen, että laitos kasvaa tulevaisuudessa, koska sitä on helppo laajentaa.

Partanen ei ymmärrä, että hanketta perustellaan vihreillä arvoilla.
– Nyt tallialueen lantaongelma halutaan siirtää asuinalueen ihmisten kontolle.

Moni Jokimaalla asuva ihminen oli kuuntelemassa biokaasulaitoksen infotilaisuutta, mutta sen jälkeen heidän pohdinnoissaan on herännyt paljon epäilyksiä.
– Vaikka prosessitila on alipaineistettu, niin johon se lannanhaju kuitenkin karkaa. Emme halua biokaasulaitosta lähelle asuinaluettamme, Partanen sanoo suoraan.

Portti menettää merkityksen

Jokimaan ravikeskuksen alueella on ollut rauhallista sinne rakennetun portin myötä varsin pitkään, mutta Partanen pelkää, että alue muuttuu rauhattomaksi, kun uusi polttoaineen jakelupiste avataan sinne vuoden päästä.
– Sitten täällä taas poltetaan autoja ja renkaita, kuten aiemmin tapahtui.

Partanen aikoo lähteä tutustumaan Utajärvelle vastaavanlaiseen biokaasulaitokseen.
– Sitten tiedämme, että tuleeko sieltä varmasti hajuhaittoja vai ei. Tämä asia on pakko päästä itse kokemaan.

Varsinkin Tuomenojalla biokaasulaitos on puhututtanut ihmisiä.
– Kaikki uusi ja vieras on tietenkin outoa. Ja tässä yhteydessä eniten meitä epäilyttää hajuhaitta.

Partasen mukaan jakelupiste on vain kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
– Suurin osa näistä biokaasulaitoksista on rakennettu maatilojen yhteyteen. En tiedä, kuinka hyvin ne sopivat asuttuun kaupunkiympäristöön. Toivottavasti saamme asiasta enemmän tietoa ennen kuin rakennuslupa on annettu tälle projektille.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 thoughts on “Biokaasulaitos ei ole tervetullut Jokimaalle

  1. Haju- ja meluhaittaa aiheuttavien laitosten tuominen lähelle asutusta on mielestäni vastuutonta ja tyhmää. Jos laitoksen sijoitus toteutuu Jokimaalle, tulee se lisäämään aivan varmasti asuntojen meluhaittoja ja sitä kautta terveysongelmia puhumattakaan hajuhaitoista. Puhumattakaan asuntojen jälleenmyyntiarvon laskemisesta.
    Hakijan kommentti että hevosen paskan kompostoinnista ei muka syntyisi hajua on vähättelyä… Ei tarvitse kuin avata kotipihalla oleva Biolan kompostiin kesällä niin kyllä tavara haisee, tai käykääpä jätevedenpuhdistamolla kun kaasusäiliöstä metaanikaasut tyhjennetään… Koko tienoo lemuaa.
    Tällaiset laitokset tulee sijoittaa alueelle, missä asutusta ei ole ja missä ne voivat toimia ilman valitusryöppyä ja viranomaisvirtaa. Laitosta ei missään nimessä tule sijoittaa asutusalueen läheisyyteen

  2. Todella surkeaa kaupunkisuunnittelua ideoimalla asutuksen lähelle haisevaa ja meluavaa laitosta. Ei missään tapauksessa sovi Jokimaalle.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
ARKISTO