Juha Tapiola ja Sirkka-Liisa Papinaho: Suomalaisilla on oikeus laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin lähialueellaan tulotasosta riippumatta


Lahtelainen Juha Tapiola on RKP:n ehdokas aluevaaleissa, jotka järjestetään 23.1.2022. Orimattilalainen kokenut kuntapäättäjä Sirkka-Liisa Papinaho on taas keskustan ehdokas.

1. Miksi lähdit mukaan ehdokkaaksi aluevaaleihin?

JT: Nyt tehdään historiallisen suuri julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja koskeva uudistus ja haluan olla mukana päättämässä Päijät-Hämettä koskevista alueellisista ratkaisuista. Aluevaltuutetut päättävät, miten Päijät-Hämeessä toteutetaan lain asettamat reunaehdot palveluiden järjestämisessä. Hallinto ja palvelujen tuottamistapa ei ole koko maassa yhdenmukainen, vaan kunkin maakunnan omaleimaisuus tulee vaikuttamaan lopputulokseen.

SP: Huomasin olevani juuri oikea henkilö tähän tehtävään. Vahvuuteni on laaja-alainen terveydenhuollon koulutus, asiantuntemus, ammattitaito ja työkokemus. Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, diabetes- ja reumahoitaja. Lisäksi olen erikoistunut valtimotautien- ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn-, rokotusten-, maailmanmatkaajien- ja terveyden edistämisen asiantuntijahoitajaksi. Työni koostui kaikesta, mihin olin kouluttautunut. Vastaanottotyöni lisäksi toimenkuvaani kuului elintaparyhmät, kutsuntaikäisten- ja työttömien terveystarkastukset, joukkorokotusten organisointi. Toimin maailmanlaajuisen TULES-vuosikymmenen yhdyshenkilönä koko vuosikymmenen 2000-2010 ajan. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on paras keino säästää, niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Ennaltaehkäisy tulee monin verroin halvemmaksi kuin korjaus.

2. Millaiset asiat ovat ryhmällesi tärkeitä aluevaaleissa?

JT: Kaikilla on oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Oikea-aikaiset palvelut ovat maakuntamme hyvinvoinnin perusta. Päijät-Hämeessä tulee saada helposti matalankynnyksen palveluita (esim. perhepalvelut ja psykiatrian tukipalvelut) Nyt tehdään historiallisen suuri julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja koskeva uudistus ja haluan olla mukana päättämässä Päijät-Hämettä koskevista

SP: Lähipalveluiden kehittäminen ja mahdollisuus päästä yhdellä kerralla oikea-aikaiseen hoitoon.

3. Uskotko, että ihmiset lähtevät joukolla äänestämään 23.1.?

JT: Pelkään pahoin, että äänestysprosentti jää alhaiseksi. Kyse on ensimmäisistä aluevaaleista eivätkä ihmiset ole vielä mieltäneet, miten tärkeistä asioista on kysymys. Lisäksi vaalien ajankohta ei ehkä ole paras mahdollinen.

SP: Toivon ihmisten ymmärtävän, että näissä vaaleissa on kyse tärkeistä jokaisen arkea koskevista asioista. Tämän hetkisen koronatilanteen vuoksi ennakkoäänestäjien määrä saattaa kasvaa entisestään.

4. Millainen on hyvä aluevaaliehdokas?

JT: Hyvän aluevaaliehdokkaan on huomioitava yhteiskunnan sekä hyvinvointialueen ja sen asukkaiden kokonaisetu. Palvelujen saatavuus on turvattava asuinpaikasta riippuen. Oman edun tai oman kunnan etujen ajaminen ei ole hyväksyttävää.

SP: Hyvä aluevaaliehdokas on yllä kertomani sosiaali- ja terveysalan laaja-alaisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen omaava henkilö.

5. Onko Lahden kaupungilla maakunnan keskuskaupunkina mahdollisuus näyttää esimerkkiä nyt, miten päätöksenteon avoimuutta toteutetaan?

JT: Lahden kaupungin päätöksenteon yhteydessä ei voida hyvällä tahdollakaan puhua avoimuudesta tai hallinnon läpinäkyvyydestä. Itse asiassa yksi syy ehdokkuudelleni on se, että haluan olla estämässä Lahden kaupungin ummehtuneen poliittisen toimintatavan siirtymisen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.

SP: Tottakai on. Olen tutustunut lahtelaiseen päätöksentekokulttuuriin vain mediasta saamieni tietojen kautta, eikä se ole aina kuulostanut hyvältä. Viisi valtuustokautta Orimattilan kuntapolitiikassa toimineena olen saanut tutustua politiikan raadollisuuteen. Oman edun tavoittelu ja vallan halu voittaa yhteisen hyvän.

6. Miten huolehditaan siitä, että maakunnan reuna-alueiden pienten kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa?

JT: Pienten kuntien äänestäjien tulisi keskittää ääniä, jotta ne saisivat edustuksensa aluevaltuustoihin. Jos valtakunnallisesti pienet kunnat jäävät laajamittaisesti ilman edustajiaan aluevaltuustoihin, niin on selvitettävä mahdollisuus kuntakohtaisiin kiintiöihin. Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin korostaa, että hyvinvointialue sekä alueen kaupungit ja kunnat eivät ole eri puolilla, vaan ne tekevät yhteistyötä asukkaidensa parhaaksi.

SP: Se riippuu täysin siitä, millainen kokoonpano tulevassa aluevaltuustossa on. Toivottavasti ihmiset äänestävät sinne poliitikkoja, jotka näkevät asiat laajemmin koko maakunnan näkökulmasta. Ei yksi valtuutettu pienestä kunnasta pysty ajamaan yksin oman kuntansa asiaa. Toivotaan, että valtuusto koostu ihmisistä, jotka ajattelevat kansalaisten hyvinvointia koko maakunnan alueella.

7. Millaisiin kysymyksiin olet joutunut itse vastaamaan kansalaisille aluevaaleihin liittyen?

JT: Ensinnäkin on kysytty, mistä aluevaaleista ylipäätään on kysymys. Toiseksi on kysytty, miksi on tarpeen äänestää. Lisäksi on kysytty koronan vaikutuksista vaaleihin.

SP: Yleisin kysymys on ollut, että mitähän tästäkin taas tulee? Kuntayhtymään siirtymisen jälkeen ja Attendon otettua ohjat alkoi Orimattilan terveystoimen alasajo. Luottamus tulevaan aluehallintoon ei ole tästä syystä kehuttava. Olen yrittänyt valaa kansalaisiin uskoa paremmasta.

8. Onko sinun mielestäsi aluevaaleista tiedottaminen onnistunut?

JT: Aluevaaleista on sinänsä tiedotettu kohtuullisen paljon ja monipuolisesti. Kyse on todella suuresta hallinnonuudistuksesta, jota koskeva tiedotus olisi voitu pilkkoa pienenpiin kansalaisille ymmärrettäviin palasiin.

SP: Tiedotus on minun mielestäni onnistunut, mutta kansalaiset ovat eri mieltä asiasta. Tehyläisenä kuntapäättäjänä olen osallistunut moniin koulutuksiin ja seminaareihin, niin asia on tullut minulle tutuksi.

9. Kuntien käsissä on paljon epäkäytännöllisiä kiinteistöjä maakunnan alueella. Joutuvatko aluevaltuutetut tekemään niiden suhteen kipeitä päätöksiä?

JT: Kuntien omistuksessa on paljon sote-kiinteistöjä eikä etenkään huonokuntoisille kiinteistöille ole käyttöä. Hyvinvointialueiden ja kuntien lisäksi valtiokin tulisi kantaa kortensa kekoon, etteivät yksittäiset kunnat joudu kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin tyhjilleen jäävien kiinteistöjen takia.

SP: Tämä on sellainen asia, jota aluevaltuutettujen pitää pohtia huolellisesti. Saattaa olla, että pieniin kuntiin jää kiinteistöjä, joille ei löydy käyttöä. Niistä ei saa tulla ylitsepääsemättömiä rasitteita kuitenkaan pienille kunnille.

10. Kerro omin sanoin, miten maakuntamme on jo valmistautunut tulevaisuuteen?

JT: Päijät-Hämeessä sote-palvelut ovat jo useita vuosia tuotettu keskitetysti lähes koko maakunnan tasolla. Useimpiin muihin maakuntiin verrattuna meillä on selkeä etumatka uudistukseen siirtymisessä. Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on hyväksytty kesällä 2021 ja vasta silloin on tiedetty uudistuksen sisältö. Tästä syystä haasteita riittää meille Päijät-Hämeessäkin.

SP: Hyvinvointikuntayhtymän johto ja useat maakuntapäättäjät ovat uutisoineet, että täällä on kaikki valmiina. Organisaatiot saattavat olla rakennettu valmiiksi, mutta se kaikki, mitä organisaation sisällä tapahtuu, vaatii ison remontin. Päijät-Hämeessä voidaan huonosti ja jos jatkamme ”kustannustehokkaasti ja halvalla” pahaolo jatkaa kasvuaan.

11. Miten kehittäisit sosiaali- ja terveyspalveluja?

JT: Panostaisin enemmän ennaltaehkäisyyn sekä etä- ja lähipalveluiden yhteensovittamiseen inhimillisen hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Lisäisin matalan kynnyksen palveluita ja turvaisin alueelliset palvelut. Palvelujen kilpailutukset tulee pilkkoa niin pieniksi, että mahdollisimman monella pien- ja keskisuurella yrittäjällä on mahdollisuus olla mukana tarjouskilpailussa.

SP: Kysymys on niin laaja, että siihen on mahdotonta antaa pientä vastausta. Yksi tärkeimmistä on syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. He tarvitsevat paljon nykyistä enemmän apua. Heitä ei saa jättää oman onnensa varaan, jos haluamme heistä kasvavan itsestään huolehtivia ja työkykyisiä aikuisia. Jonotusajat lasten ja nuorten psykiatrisiin tutkimuksiin ja hoitoon ovat Päijät-Hämeessä kohtuuttoman pitkiä. Lapsen ja nuoren kehitys ei sitä kestä. Tulevan aluevaltuuston tehtävä on laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, koska hyvinvointikuntayhtymä ei ole siihen kyennyt. Kumpi on tärkeämpää, riittävä määrä sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ym. ohjaamaan ja tukemaan monien ongelmien kanssa kamppailevia perheitä vai hallintoportaan jatkuva kasvattaminen ja palkkojen korottaminen?

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
Miten Lahden Jazztori saadaan taas elävämmäksi?
Valtuutetut haluavat lisää puita kaupunkiin
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin: Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän korpeen kaavoitettiin rintamamiestaloja heti sodan jälkeen – Siitä lähti kaupunginosan kasvuprosessi liikkeelle
Joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho: Puuttuvia sähköbusseja korvataan väliaikaisesti dieselbusseilla
Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
ARKISTO