Juha Tapiola ja Sirkka-Liisa Papinaho: Suomalaisilla on oikeus laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin lähialueellaan tulotasosta riippumatta


Lahtelainen Juha Tapiola on RKP:n ehdokas aluevaaleissa, jotka järjestetään 23.1.2022. Orimattilalainen kokenut kuntapäättäjä Sirkka-Liisa Papinaho on taas keskustan ehdokas.

1. Miksi lähdit mukaan ehdokkaaksi aluevaaleihin?

JT: Nyt tehdään historiallisen suuri julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja koskeva uudistus ja haluan olla mukana päättämässä Päijät-Hämettä koskevista alueellisista ratkaisuista. Aluevaltuutetut päättävät, miten Päijät-Hämeessä toteutetaan lain asettamat reunaehdot palveluiden järjestämisessä. Hallinto ja palvelujen tuottamistapa ei ole koko maassa yhdenmukainen, vaan kunkin maakunnan omaleimaisuus tulee vaikuttamaan lopputulokseen.

SP: Huomasin olevani juuri oikea henkilö tähän tehtävään. Vahvuuteni on laaja-alainen terveydenhuollon koulutus, asiantuntemus, ammattitaito ja työkokemus. Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, diabetes- ja reumahoitaja. Lisäksi olen erikoistunut valtimotautien- ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn-, rokotusten-, maailmanmatkaajien- ja terveyden edistämisen asiantuntijahoitajaksi. Työni koostui kaikesta, mihin olin kouluttautunut. Vastaanottotyöni lisäksi toimenkuvaani kuului elintaparyhmät, kutsuntaikäisten- ja työttömien terveystarkastukset, joukkorokotusten organisointi. Toimin maailmanlaajuisen TULES-vuosikymmenen yhdyshenkilönä koko vuosikymmenen 2000-2010 ajan. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on paras keino säästää, niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Ennaltaehkäisy tulee monin verroin halvemmaksi kuin korjaus.

2. Millaiset asiat ovat ryhmällesi tärkeitä aluevaaleissa?

JT: Kaikilla on oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Oikea-aikaiset palvelut ovat maakuntamme hyvinvoinnin perusta. Päijät-Hämeessä tulee saada helposti matalankynnyksen palveluita (esim. perhepalvelut ja psykiatrian tukipalvelut) Nyt tehdään historiallisen suuri julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja koskeva uudistus ja haluan olla mukana päättämässä Päijät-Hämettä koskevista

SP: Lähipalveluiden kehittäminen ja mahdollisuus päästä yhdellä kerralla oikea-aikaiseen hoitoon.

3. Uskotko, että ihmiset lähtevät joukolla äänestämään 23.1.?

JT: Pelkään pahoin, että äänestysprosentti jää alhaiseksi. Kyse on ensimmäisistä aluevaaleista eivätkä ihmiset ole vielä mieltäneet, miten tärkeistä asioista on kysymys. Lisäksi vaalien ajankohta ei ehkä ole paras mahdollinen.

SP: Toivon ihmisten ymmärtävän, että näissä vaaleissa on kyse tärkeistä jokaisen arkea koskevista asioista. Tämän hetkisen koronatilanteen vuoksi ennakkoäänestäjien määrä saattaa kasvaa entisestään.

4. Millainen on hyvä aluevaaliehdokas?

JT: Hyvän aluevaaliehdokkaan on huomioitava yhteiskunnan sekä hyvinvointialueen ja sen asukkaiden kokonaisetu. Palvelujen saatavuus on turvattava asuinpaikasta riippuen. Oman edun tai oman kunnan etujen ajaminen ei ole hyväksyttävää.

SP: Hyvä aluevaaliehdokas on yllä kertomani sosiaali- ja terveysalan laaja-alaisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen omaava henkilö.

5. Onko Lahden kaupungilla maakunnan keskuskaupunkina mahdollisuus näyttää esimerkkiä nyt, miten päätöksenteon avoimuutta toteutetaan?

JT: Lahden kaupungin päätöksenteon yhteydessä ei voida hyvällä tahdollakaan puhua avoimuudesta tai hallinnon läpinäkyvyydestä. Itse asiassa yksi syy ehdokkuudelleni on se, että haluan olla estämässä Lahden kaupungin ummehtuneen poliittisen toimintatavan siirtymisen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.

SP: Tottakai on. Olen tutustunut lahtelaiseen päätöksentekokulttuuriin vain mediasta saamieni tietojen kautta, eikä se ole aina kuulostanut hyvältä. Viisi valtuustokautta Orimattilan kuntapolitiikassa toimineena olen saanut tutustua politiikan raadollisuuteen. Oman edun tavoittelu ja vallan halu voittaa yhteisen hyvän.

6. Miten huolehditaan siitä, että maakunnan reuna-alueiden pienten kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa?

JT: Pienten kuntien äänestäjien tulisi keskittää ääniä, jotta ne saisivat edustuksensa aluevaltuustoihin. Jos valtakunnallisesti pienet kunnat jäävät laajamittaisesti ilman edustajiaan aluevaltuustoihin, niin on selvitettävä mahdollisuus kuntakohtaisiin kiintiöihin. Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin korostaa, että hyvinvointialue sekä alueen kaupungit ja kunnat eivät ole eri puolilla, vaan ne tekevät yhteistyötä asukkaidensa parhaaksi.

SP: Se riippuu täysin siitä, millainen kokoonpano tulevassa aluevaltuustossa on. Toivottavasti ihmiset äänestävät sinne poliitikkoja, jotka näkevät asiat laajemmin koko maakunnan näkökulmasta. Ei yksi valtuutettu pienestä kunnasta pysty ajamaan yksin oman kuntansa asiaa. Toivotaan, että valtuusto koostu ihmisistä, jotka ajattelevat kansalaisten hyvinvointia koko maakunnan alueella.

7. Millaisiin kysymyksiin olet joutunut itse vastaamaan kansalaisille aluevaaleihin liittyen?

JT: Ensinnäkin on kysytty, mistä aluevaaleista ylipäätään on kysymys. Toiseksi on kysytty, miksi on tarpeen äänestää. Lisäksi on kysytty koronan vaikutuksista vaaleihin.

SP: Yleisin kysymys on ollut, että mitähän tästäkin taas tulee? Kuntayhtymään siirtymisen jälkeen ja Attendon otettua ohjat alkoi Orimattilan terveystoimen alasajo. Luottamus tulevaan aluehallintoon ei ole tästä syystä kehuttava. Olen yrittänyt valaa kansalaisiin uskoa paremmasta.

8. Onko sinun mielestäsi aluevaaleista tiedottaminen onnistunut?

JT: Aluevaaleista on sinänsä tiedotettu kohtuullisen paljon ja monipuolisesti. Kyse on todella suuresta hallinnonuudistuksesta, jota koskeva tiedotus olisi voitu pilkkoa pienenpiin kansalaisille ymmärrettäviin palasiin.

SP: Tiedotus on minun mielestäni onnistunut, mutta kansalaiset ovat eri mieltä asiasta. Tehyläisenä kuntapäättäjänä olen osallistunut moniin koulutuksiin ja seminaareihin, niin asia on tullut minulle tutuksi.

9. Kuntien käsissä on paljon epäkäytännöllisiä kiinteistöjä maakunnan alueella. Joutuvatko aluevaltuutetut tekemään niiden suhteen kipeitä päätöksiä?

JT: Kuntien omistuksessa on paljon sote-kiinteistöjä eikä etenkään huonokuntoisille kiinteistöille ole käyttöä. Hyvinvointialueiden ja kuntien lisäksi valtiokin tulisi kantaa kortensa kekoon, etteivät yksittäiset kunnat joudu kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin tyhjilleen jäävien kiinteistöjen takia.

SP: Tämä on sellainen asia, jota aluevaltuutettujen pitää pohtia huolellisesti. Saattaa olla, että pieniin kuntiin jää kiinteistöjä, joille ei löydy käyttöä. Niistä ei saa tulla ylitsepääsemättömiä rasitteita kuitenkaan pienille kunnille.

10. Kerro omin sanoin, miten maakuntamme on jo valmistautunut tulevaisuuteen?

JT: Päijät-Hämeessä sote-palvelut ovat jo useita vuosia tuotettu keskitetysti lähes koko maakunnan tasolla. Useimpiin muihin maakuntiin verrattuna meillä on selkeä etumatka uudistukseen siirtymisessä. Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on hyväksytty kesällä 2021 ja vasta silloin on tiedetty uudistuksen sisältö. Tästä syystä haasteita riittää meille Päijät-Hämeessäkin.

SP: Hyvinvointikuntayhtymän johto ja useat maakuntapäättäjät ovat uutisoineet, että täällä on kaikki valmiina. Organisaatiot saattavat olla rakennettu valmiiksi, mutta se kaikki, mitä organisaation sisällä tapahtuu, vaatii ison remontin. Päijät-Hämeessä voidaan huonosti ja jos jatkamme ”kustannustehokkaasti ja halvalla” pahaolo jatkaa kasvuaan.

11. Miten kehittäisit sosiaali- ja terveyspalveluja?

JT: Panostaisin enemmän ennaltaehkäisyyn sekä etä- ja lähipalveluiden yhteensovittamiseen inhimillisen hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Lisäisin matalan kynnyksen palveluita ja turvaisin alueelliset palvelut. Palvelujen kilpailutukset tulee pilkkoa niin pieniksi, että mahdollisimman monella pien- ja keskisuurella yrittäjällä on mahdollisuus olla mukana tarjouskilpailussa.

SP: Kysymys on niin laaja, että siihen on mahdotonta antaa pientä vastausta. Yksi tärkeimmistä on syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. He tarvitsevat paljon nykyistä enemmän apua. Heitä ei saa jättää oman onnensa varaan, jos haluamme heistä kasvavan itsestään huolehtivia ja työkykyisiä aikuisia. Jonotusajat lasten ja nuorten psykiatrisiin tutkimuksiin ja hoitoon ovat Päijät-Hämeessä kohtuuttoman pitkiä. Lapsen ja nuoren kehitys ei sitä kestä. Tulevan aluevaltuuston tehtävä on laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, koska hyvinvointikuntayhtymä ei ole siihen kyennyt. Kumpi on tärkeämpää, riittävä määrä sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ym. ohjaamaan ja tukemaan monien ongelmien kanssa kamppailevia perheitä vai hallintoportaan jatkuva kasvattaminen ja palkkojen korottaminen?

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO