Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää materiaalia historiateosta varten


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys täyttää 70 vuotta ensi keväänä. Sen vuoksi yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat päättäneet, että alueen menneisyydestä kirjoitetaan historiateos. Sitä varten kerätään kuvia ja tarinoita Nikkilän historiasta lokakuun loppuun mennessä. Myös yhdistyksen toimintakertomuksista on tarkoitus tehdä nostoja kirjaan.

– Nyt on tarkoitus kirjoittaa historiikki, johon sisältyy nikkiläläisten ihmisten ja perheiden tarinoita sekä katkelmia toimintakertomuksista. Toivomme, että saamme myös erilaista kuvamateriaalia käyttöömme Nikkilän alueelta, puheenjohtaja Peltokukka toteaa.

Puheenjohtaja toivoo, että nikkiläläiset innostuvat muistelemaan menneitä ja he innostuvat myös kirjoittamaan elämänmakuisia tarinoita kotiseudultaan.

– Keräämme kuvia ja ihmisten omakohtaisia muistoja talteen. Yksittäinen mukava tapahtuma voi olla myös sellainen. Toivomme, että tekstit ovat noin 5000 merkkiä pitkiä, jotta mahdollisimman moni pääsee muistelemaan Nikkilän menneisyyttä kirjassa.

Puheenjohtaja Peltokukka on jo kolmannen polven nikkiläläinen ja hänelle on sydämenasia saada asuinalueen historia kirjaksi.
– Isoisäni muutti Nikkilään jo vuonna 1920.

Kirja julkaistaan Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen vuosijuhlassa ja se on suunnitelmissa järjestää uudessa Lähteen monitoimitalossa.
– Haluamme, että vuosijuhla on niin sanottu perhejuhla, jossa kaikki alueen pienimmätkin lapset ovat mukana.

Vuosikymmenet ovat muuttaneet asuinaluetta paljon

Nikkilän asuinalue on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon. Vielä 1950-luvulla alueen eteläosa oli pääosin peltomaisemaa. Asuinalueelle rakennettiin sodan jälkeen paljon rintamamiestaloja isoille tonteille.
– Useiden talojen pihassa oli isot perunapellot ja aika moni kasvatti pihallaan myös possuja, jotka sitten syötiin jouluna.

Toinen muuttoaalto Nikkilään ajoittui 1970-luvulle.
– Silloin tontit puolitettiin useiden vanhojen talojen kohdalla. Sen vuoksi Nikkilässä ovat useassa paikassa vierekkäin rintamamiestalo ja uusi omakotitalo.

Yhdessä lahtelaisessa historiakirjassa mainitaan, että Nikkilä oli rakennettu valmiiksi jo 1970-luvulla.
– Tällä hetkellä Nikkilään kaavoitetaan kuitenkin useita uusia tontteja. Ihmiset haluavat asua rauhallisessa Etelä-Lahdessa.

Opastettuja kierroksia Pussinperän raitilla

Puheenjohtaja Peltokukka on vetänyt jo tämän kesän aikana Pussinperän kierroksia Nikkilässä. Näillä kierroksilla Peltokukka kertoo tarinoita Nikkilän historiasta, joita hän on kuullut isältään. Näitä paikalliskierroksia on tarkoitus järjestää myös kesällä 2022.
– Lohkokallion- ja Metsä-Pekkalantieltä ei päässyt enää eteenpäin selittää Peltokukka Pussinperä-nimeä

Tälle reitille valmistui ensimmäinen tie Nikkilään.
– Tämä reitti lähtee liikkeelle entisen Nikkilän kartanon kohdalta.

Nikkilän jo purettu kartano oli nykyisen Kespro tukun toisella puolella. Tulipalo tuhosi vain Nikkilän kartanon ylemmän osan.
– Rakennus oli yksikerroksisena asuinkäytössä vielä 1950-luvulla. Kartanon vieressä oli yksi navetta ja latoja. Muistan lapsuudesta, että Nikkilän kartano oli pitkä rakennus.

Petri Görman


Onko sinulla tarina Nikkilästä?

Kirjoita elämänmakuinen ja omakohtainen tarina Nikkilästä ja anna sille julkaisulupa.
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää kirjoituksia ja kuvia Nikkilästä lokakuun loppuun saakka.
Ne julkaistaan ensi vuonna ilmestyvässä historiikissa. Jutun pituus saa olla 5000-6000 merkkiä.
Historiikkia organisoivat hallituksen jäsenet toivovat, että materiaalia lähetettäisiin eri vuosikymmeniltä.
Lähetä kuvat ja jutut osoitteeseen anneli.peltokukka@gmail.com


 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
ARKISTO