Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää materiaalia historiateosta varten


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys täyttää 70 vuotta ensi keväänä. Sen vuoksi yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat päättäneet, että alueen menneisyydestä kirjoitetaan historiateos. Sitä varten kerätään kuvia ja tarinoita Nikkilän historiasta lokakuun loppuun mennessä. Myös yhdistyksen toimintakertomuksista on tarkoitus tehdä nostoja kirjaan.

– Nyt on tarkoitus kirjoittaa historiikki, johon sisältyy nikkiläläisten ihmisten ja perheiden tarinoita sekä katkelmia toimintakertomuksista. Toivomme, että saamme myös erilaista kuvamateriaalia käyttöömme Nikkilän alueelta, puheenjohtaja Peltokukka toteaa.

Puheenjohtaja toivoo, että nikkiläläiset innostuvat muistelemaan menneitä ja he innostuvat myös kirjoittamaan elämänmakuisia tarinoita kotiseudultaan.

– Keräämme kuvia ja ihmisten omakohtaisia muistoja talteen. Yksittäinen mukava tapahtuma voi olla myös sellainen. Toivomme, että tekstit ovat noin 5000 merkkiä pitkiä, jotta mahdollisimman moni pääsee muistelemaan Nikkilän menneisyyttä kirjassa.

Puheenjohtaja Peltokukka on jo kolmannen polven nikkiläläinen ja hänelle on sydämenasia saada asuinalueen historia kirjaksi.
– Isoisäni muutti Nikkilään jo vuonna 1920.

Kirja julkaistaan Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen vuosijuhlassa ja se on suunnitelmissa järjestää uudessa Lähteen monitoimitalossa.
– Haluamme, että vuosijuhla on niin sanottu perhejuhla, jossa kaikki alueen pienimmätkin lapset ovat mukana.

Vuosikymmenet ovat muuttaneet asuinaluetta paljon

Nikkilän asuinalue on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon. Vielä 1950-luvulla alueen eteläosa oli pääosin peltomaisemaa. Asuinalueelle rakennettiin sodan jälkeen paljon rintamamiestaloja isoille tonteille.
– Useiden talojen pihassa oli isot perunapellot ja aika moni kasvatti pihallaan myös possuja, jotka sitten syötiin jouluna.

Toinen muuttoaalto Nikkilään ajoittui 1970-luvulle.
– Silloin tontit puolitettiin useiden vanhojen talojen kohdalla. Sen vuoksi Nikkilässä ovat useassa paikassa vierekkäin rintamamiestalo ja uusi omakotitalo.

Yhdessä lahtelaisessa historiakirjassa mainitaan, että Nikkilä oli rakennettu valmiiksi jo 1970-luvulla.
– Tällä hetkellä Nikkilään kaavoitetaan kuitenkin useita uusia tontteja. Ihmiset haluavat asua rauhallisessa Etelä-Lahdessa.

Opastettuja kierroksia Pussinperän raitilla

Puheenjohtaja Peltokukka on vetänyt jo tämän kesän aikana Pussinperän kierroksia Nikkilässä. Näillä kierroksilla Peltokukka kertoo tarinoita Nikkilän historiasta, joita hän on kuullut isältään. Näitä paikalliskierroksia on tarkoitus järjestää myös kesällä 2022.
– Lohkokallion- ja Metsä-Pekkalantieltä ei päässyt enää eteenpäin selittää Peltokukka Pussinperä-nimeä

Tälle reitille valmistui ensimmäinen tie Nikkilään.
– Tämä reitti lähtee liikkeelle entisen Nikkilän kartanon kohdalta.

Nikkilän jo purettu kartano oli nykyisen Kespro tukun toisella puolella. Tulipalo tuhosi vain Nikkilän kartanon ylemmän osan.
– Rakennus oli yksikerroksisena asuinkäytössä vielä 1950-luvulla. Kartanon vieressä oli yksi navetta ja latoja. Muistan lapsuudesta, että Nikkilän kartano oli pitkä rakennus.

Petri Görman


Onko sinulla tarina Nikkilästä?

Kirjoita elämänmakuinen ja omakohtainen tarina Nikkilästä ja anna sille julkaisulupa.
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää kirjoituksia ja kuvia Nikkilästä lokakuun loppuun saakka.
Ne julkaistaan ensi vuonna ilmestyvässä historiikissa. Jutun pituus saa olla 5000-6000 merkkiä.
Historiikkia organisoivat hallituksen jäsenet toivovat, että materiaalia lähetettäisiin eri vuosikymmeniltä.
Lähetä kuvat ja jutut osoitteeseen anneli.peltokukka@gmail.com


 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
Miten Lahden Jazztori saadaan taas elävämmäksi?
Valtuutetut haluavat lisää puita kaupunkiin
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin: Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän korpeen kaavoitettiin rintamamiestaloja heti sodan jälkeen – Siitä lähti kaupunginosan kasvuprosessi liikkeelle
Joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho: Puuttuvia sähköbusseja korvataan väliaikaisesti dieselbusseilla
Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
ARKISTO